Minkälainen ihminen ilmaisee oman halunsa sen kautta mitä sinä haluat?

Tuo on yleistä, on liian kiltti ja epävarma itsestään. Joskus liian kiltit ei edes itse tiedä mitä haluaa koska pitävät toisen mielipidettä niin paljon tärkeämpänä. Saman kanssa olen kamppaillut mutta parisuhteessa olen kyllä ajan kanssa oppinut sanomaan mielipiteeni ja ikä on tuonut itsevarmuutta, nykyään ei ole ongelma enää.

Vierailija kirjoitti:

Tuo on yleistä, on liian kiltti ja epävarma itsestään. Joskus liian kiltit ei edes itse tiedä mitä haluaa koska pitävät toisen mielipidettä niin paljon tärkeämpänä. Saman kanssa olen kamppaillut mutta parisuhteessa olen kyllä ajan kanssa oppinut sanomaan mielipiteeni ja ikä on tuonut itsevarmuutta, nykyään ei ole ongelma enää.

Mutta kun muuten hän ei ole. Tästä kaikesta jää olo, että koska hän ei puhu, meidän kommunikointi ajautuu vääränlaiseksi ja sitten hän ennemmin etsii jonkun toisen, kun minut.

Vaikea kuvata.

ap

Vierailija kirjoitti:

Tuo on yleistä, on liian kiltti ja epävarma itsestään. Joskus liian kiltit ei edes itse tiedä mitä haluaa koska pitävät toisen mielipidettä niin paljon tärkeämpänä. Saman kanssa olen kamppaillut mutta parisuhteessa olen kyllä ajan kanssa oppinut sanomaan mielipiteeni ja ikä on tuonut itsevarmuutta, nykyään ei ole ongelma enää.

Ja vinkkinä sanoisin että anna aikaa ja älä painosta mutta anna myös hänelle vastuuta. Jos olette menossa vaikka syömään tai elokuviin niin kieltäydy tekemästä päätöstä, hän päättää mihin menette syömään tai minkä elokuvan menette katsomaan. Siitä ei tarvitse olla ilkeä vaan voi vaikka hyvissä ajoin sanoa että kertoo sinulle kun on päättänyt. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuo on yleistä, on liian kiltti ja epävarma itsestään. Joskus liian kiltit ei edes itse tiedä mitä haluaa koska pitävät toisen mielipidettä niin paljon tärkeämpänä. Saman kanssa olen kamppaillut mutta parisuhteessa olen kyllä ajan kanssa oppinut sanomaan mielipiteeni ja ikä on tuonut itsevarmuutta, nykyään ei ole ongelma enää.

 

Mutta kun muuten hän ei ole. Tästä kaikesta jää olo, että koska hän ei puhu, meidän kommunikointi ajautuu vääränlaiseksi ja sitten hän ennemmin etsii jonkun toisen, kun minut.

Vaikea kuvata.

 

ap

Olisko sellaista marttyyrityyppistä uhriutumista? "Päätä sinä vaan kun ei mulla ole mitään väliä" Ehkä onkin sitten narsismiin taipuvainen, ei kai sekään ole mustavalkoista. Jos on raskas ihminen niin on ehkä parempi etsiä muuta seuraa.

Oli mitä vaan, niin hiton raskasta. Ja kun huomaa itsessään kyvyttömyyttä päättää, kannattaa sitä harjoitella. Vaikka oikeasti tuntuisi ettei ole mielipidettä, keksii sellaisen. Voi vaikka sanoa, että ehdotan tekemistä x, mutta muukin sopii.

Varsinkin jos on vielä tapana jälkeenpäin kritisoida toisen päätöksiä. Tämä on tosi tavallista, kun esim. työpaikoilla suunnitellaan jotakin yhteistä. Osa porukasta ei osallistu päätöksentekoon vaikka kuinka kyselisi, ja sitten jättäytyvät pois tai haukkuvat jälkeenpäin, kun suunnitelmat olivat huonoja.

Omalla puolisollani oli kyllä tuota selkeää marttyyrikiukutteluakin. Hänellä todella oli väliä, että asiat sujuvat kuten hän haluaa ja mielipiteet olivat erittäin joustamattomia. Välillä hän siis suostui asioihin vain päästäkseen toteamaan, kuinka tyhmä idea oli ja syyllistämään, miten hän nyt tuhlasi tällaiseenkin kallista aikaansa. Mitalin melkein olisi ansainnut, kun niin uhrautui toisen vuoksi.

Ei ole marttyyrityyppistä yhtään, vaan sellaista, että hän tavallaan pimitää mitä itse haluaa tehdä. Silotellaan asioita, jotta minä olisin näennäisen tyytyväinen.

Ja tällöin vuorovaikutus meidän välillä jää köykäiseksi, suhde ei kehity ja sitten hän ennemmin tekee ja sopii selkäni takana asioita. Minulle ne tulevat yhtäkkiä, enkä ole ehtinyt sopia omia menojani sen mukaan. Voin myös kokea että jään todella yksin.

ap

Ylös

Et sitten edellisellä kerralla saanut haluamiasi vastauksia?

Ihminen joka ei ole tyypillinen minäminäminä-suomimuija, vaan mukava ja tilanteisiin adaptoituva. 

Ei ainakaan vegaani. 

Sosiopaatintyyppinen, manipuloi ja lähtee sitten kun saanut haluamansa. 

Mukava ihminen joka ei ole koko ajan vaatimassa. 

Oon ollut tuollainen ja nyt yritän tietoisesti ottaa selvää, mikä se MUN tahto on. Itellä tuo on lapsena opittu malli. Sisko on todella kovatahtoinen ja itse rauhaa rakastavana annoin usein periksi ihan vain pitääkseni hänet tyytyväisenä, sillä sitä vääntämistä ei vaan jaksa. Voin itsekin paremmin kun hän oli tyytyväinen. Jos tämä olisi marttyyriyttä, piikittelisin jälkeenpäin ja huokailisin äänekkäästi, mutta en tee niin. Ja jos joskus sitten tein oman pääni mukaan, hän vähätteli ja tyhmitteli tekemisiäni, sekin piilotti tehokkaasti oman tahtoni hyvin syvälle piiloon. En ollut cool, jos tein omia juttuja omalla tavalla. Vasta nyt olen tajunnut, miten myrkyllinen ihminen hän oli/on! Onneksi tapasin nyt aikuisena vanhan koulukaverin, joka avasi silmäni tässä asiassa. En olisi varmaan koskaan tajunnut, miten olen itseni piilottanut!