Lue keskustelun säännöt.
Pitkän suhteen salaisuus!
09.03.2007 |
Kertokaa mulle, te jotka olette olleet parisuhteessa tai naimisissa,
sanotaan nyt että yli 7vuotta!!!
Miten saatte kaiken toimimaan ja mikä saa kiinnostuksen toiseen pysymään vuosikaudet?
Mun ongelmana on se että toinen jaksaa kiinnostaa vuoden verran ja
sit olen jo ihan kypsä kaikkeen.
Kuitenkin haaveena on pitkäaikainen/loppuelämän suhde.
Kertokaa!! Ja haluasin mukavia ja ihania vastauksia, eikä mitään hölynpöly
juttuja.
Kommentit (31)
Ihmiset voivat olla erilaisia myös suhteessa:) Tee omia juttujasi, anna miehen tehdä omiaan äläkä turhaan yritä tehdä niistä väkisin yhteisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sielunkumppani ja vaikka välillä myrskyää, ne aina jotenkin vahvistavat sitä kumppanuutta ja halua olla yhdessä.
Minä saan vieläkin perhosia vatsaan kun ajattelen rakasta miestäni ja yhdessä ollaan oltu 8-vuotta. Meillä todella vaikeita aikoja takana, mutta yhdessä niistä on selvitty ja selvitään vastaisuudessakin.
Eli jotta pääsin ap:n kaltaisista lyhyista suhteista eroon, niin minun oli vain löydettävä se, jonka kanssa kemiat sopivat yhteen. Sen oikean kanssa on kaikki helppoa, riidat ovat harvinaisia, toisen sanomia ei ymmärretä väärin, halutaan samoja asioita.
Elämässä on kohdattava vastoinkäymisiä, sairautta, kuolemaa, työttömyyttä, rahahuolia. Mutta näitä jaksaa kohdata paremmin, kun samaan aikaan ei tarvi pinnistellä parisuhteessaan.
Jokainen naimisiin mennyt lupasi papille TAHTOA rakastaa, ja mielestäni juuri se on pitkän suhteen salaisuus. Vaikka ei huvittaisikaan, niin tahdon kuitenkin rakastaa ja välittää toisesta ja kunnioittaa hänen näkemyksiään (vaikka en samaa mieltä olekaan).
Toinen tärkeä asia on muistaa, ettei toista voi paljoakaan muuttaa. Helpompi ajatella, mitä voi muuttaa omassa käytöksessä, jotta se johtaisi haluttuun lopputulokseen. Jos vain meuhkaan ja riitelen, niin tiedän, että sillä ei saa aikaan halauksia! Tai vaikka minulla ei nyt huvittaisi rakastella, niin voinko tämän kerran kuitenkin edes yrittää, kun se näyttää olevan toiselle niin tärkeää. JA kas, rakastelun jälkeen miese ottaakin kainaloon ja aamulla onkin kahvi valmiina...
Eli sen ihastumisvaiheen (joka kestää noin vuoden tai pari) jälkeen kun alkaa nähdä siinä toisessa muitakin kuin positiivisia asioita, hyväksyy toisen sellaisenaan ilman että yrittää muuttaa toisenlaiseksi.
Itse pidän jonkinlaisena kriteerinä sitä, että haluanko juuri tämän tietyn ihmisen kanssa riidellä ja käydä läpi kaikki elämään väistämättä kuuluvat kriisit, joita taatusti tulee jokaiseen suhteeseen ja elämään. Olen halunnut jo viimeiset 15 vuotta. Mieluiten nalkutan juuri tälle miehelle kuin kellekään muulle:-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syvä ystävyys, toisen kunnioitus ja yhteinen arki, menneisyys ja tulevaisuus, jonka molemmat tiedostavat. Ei niinkään monen mainitsema seksi, etenkään säännöllisenä. Ei niinkään samanlaiset luonteet, minä räiskyisin paljon enemmän kuin mies, mutta turhaahan tuota räiskymään, kun toinen ei sille korvaansa lotkauta. Ei niinkään yhteiset harrastukset, kumpikin menee omia menojaan lapsenhoitovuoroja vuorotellen. Toki sitä yhteistä aikaakin arkeen sisältyy, vaikka sitten siivoamisen tai muun vastaavan merkeissä kaiken hehkeämmän pohjana. Mutta suuri arvostus ja kiinnostus toista ja hänen tekemisiään kohtaan ja kaiken takana se rakkaus, joka aina välillä on huumaavampaan kuin taas välillä kovinkin arkista.
Ajoittain huonona hetkenä on ihan mietittävä, että mikä tuossa toisessa/sen tekemisessä ärsyttää ja toisaalta mikä siinä on sitä ihanaa ja hyvää, johon on niin hurmaantunut. Tähän asti ne huonot ovat sitten lopulta näyttäneet kovin mitättömiltä niiden hyvien rinnalla. Silloin sitä sitten taas kokee sen huumankin...
Enkä vähättele lapsenkaan merkitystä niin yhdistävänä kuin parisuhdetta koettelevanakin elementtinä. Olisin aivan varmasti voinut lyödä joskus pientä paussia peliin ilman yhteistä lasta. Jälkikäteen ajateltuna mitättömästi siitä huuman puutteesta, flirtin kaipuusta.
Sikäli ehkä totta ettei kuvittele että se puoliso tekisi elämästä ainaista juhlaa vaan että ottaa myös itse vastuun onnestaan. Muistaa siis elää omaakin elämää eikä odota että se toinen antais elämään sisällön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihania vastauksia ja ihania ihmisiä.
Haleja teille.
Varmasti opin tästä paljon.
-ap
En tiedä mikä se taika on. Vielä oma sytyttää ja ei tunnu edes pitkälle ajalle. En ajattele et koko elämä yhdessä, pikemmin päivä kérrallaan mutta yhdessä samaan suuntaan.
Ylämäkeä ja alamäkeä. Ja toisen muuttumisenkin hyväksymistä. Ja haaveiden. Kaikki jaetaan, salaisuuksia ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
rakkautta ja ehdottomasti romantiikkaa
arkea ja juhlaa = meidän suhteessa pitää olla suht toimiva arki kaaoksineen ja juhlan hetkiä joka viikossa- kun lapset nukahtaa voi juoda lasin viiniä tai käpertyä saman viltin alle ja katsoa yhteistä suokkariohjelmaa
omaa aikaa
yhteistä aikaa
perheaikaa
omia ystäviä
yhteisiä ystäviä ja yhteisiä hetkiä ystävien kanssa
kumppanuutta ja yhteisiä keskusteluja
avoimuutta, iloisuutta
rohkeutta tehdä asioita toisen puolesta vaikka aina ei kiinnostaisikaan...
seksiä- vaikka välillä tulisi pieni tauko että seksiä ei olisikaan niin usein, on osattava itsekin tehdä asioille jotain ja tehtävä aloite....
usko tulevaan
suhde elää eri vaiheissa, joskus tulee aika että menee huonommin kuukausiakin mutta yhdessä siitäkin selvitään
kaksi tasapainoista ihmistä, jotka eivät pistä omia ongelmiaan suhteen viaksi. Kunioitusta, luottamusta, lujaa tahtoa selviytyä elämässä ja sitä myötä suhteessa tulevista muutoksista, huumoria ja seksiä...that' s it.