Kiinnostaakohan ketään skitsofreenikon omaelämänkerta
Nyt olisi voimia aloittaa kirjoittaminen. Haluaisin vain tietää, että onko täysin tuhoontuomittu projekti.
Kommentit (16)
Kyllähän esim. Franz Kafkan kirjoja luetaan yhä. Hän ei tosin saanut tunnustusta eläessään. Sanataituri Lauri Viita oli kunnioitettu jo elinaikanaan.
Kannattaa aloittaa novelleilla ja laajentaa niistä, jos siltä tuntuu.
Miksei? Jos sisältää lääkärit ovat osallisia salaliittoon niin voit unohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Miksei? Jos sisältää lääkärit ovat osallisia salaliittoon niin voit unohtaa.
No ei sisällä 😄
Vierailija kirjoitti:
Skitsofenia on sairaus, eikä ainakaan omissa mielikuvissani yksistään määritä ihmistä suuntaan tai toiseen. Kaiketi sinäkin Ap olet mahd. muutakin kuin skitsofenikko?
Missään nimessä ei turha hanke kirjoittaa kirjaa. Kirjan kirjoittamine kun voi olla jo yksistään terapeuttinen kokemus. Tai kirjan kirjoittamalla voit tuoda yhden näkökulman siihen, mitä skitsofrena voinut esimerkisi olla ja millaista on ollut elään sen kanssa.
Lujasti tsemppiä!
Sinkkumies
Olen paljon muutakin. On nippu muitakin diagnooseja, mutta löytyy hyviäkin puolia. Onhan se terapeuttista ja avaa myös minun sisäistä maailmaa muillekin.
Riippuu vähän siitä millainen lähestymistapa asiaan on ja miten pahasti sairaus kuultaa tekstistä läpi. Jos asiat pystyy käsittelemään asioina neutraalisti ja pystyy saamaan kirjaan oikeasti elämänkerrallista otetta.
Joo ei kiinnosta sinun terapiakirjasi.
sekopäiden toilailut ei kiinnosta.
Ehdottomasti kiinnostaa, mä luen paljon elämänkertoja, tuosta aiheesta en olekaan vielä sellaista lukenut.
Mua ainakin kiinnostaisi todella paljon, eli kyllä :)
En ole edes kovin hyvä kirjoittaja, joten saa nähdä tuleeko siitä mitään. Tulee vaan näin tk-eläkkeellä mieleen mitä voisi tehdä päivisin, ettei elämä valu hukkaan. Ap.
Hyvin kirjoitettu kiinnostaa varmasti. Mitä aiot kirjoittaa?
Scifi-kirjallisuudessa pystyy käsittelemään aiheita, joista ei voi muuten kovin puhua. Eli kirjoita omaelämänkerrallinen scifi-kirja.
Se on elämäkerta.
Ja ei, ei todellakaan kiinnosta kenenkään elämäkerta vain sen takia, että tämä sattuu olemaan skitsofreenikko. Mitä ihmeellistä siinä on?
Siis jonkun tuntemattoman tavallisen Pulliaisen elämäkerta skitsofreniasta? Unilääkkeenä sen lukeminen voisi toimia, minkä muun takia jonkun random nobodyn elämä kiinnostaisi?
Olisko tää joku omakustanneräpellys?😄
Skitsofenia on sairaus, eikä ainakaan omissa mielikuvissani yksistään määritä ihmistä suuntaan tai toiseen. Kaiketi sinäkin Ap olet mahd. muutakin kuin skitsofenikko?
Missään nimessä ei turha hanke kirjoittaa kirjaa. Kirjan kirjoittamine kun voi olla jo yksistään terapeuttinen kokemus. Tai kirjan kirjoittamalla voit tuoda yhden näkökulman siihen, mitä skitsofrena voinut esimerkisi olla ja millaista on ollut elään sen kanssa.
Lujasti tsemppiä!
Sinkkumies