Mies hermoilee koko ajan lapselle
Mä en enää tiedä, mistä lähtisin hakemaan apua.
4-vuotiaalla on kova uhmaikä, ei kuuntele yms. Hänellä on 2v pikkusisarus, jota kiusaa. Arvostan todella miestäni, kun kasvattaa lapsia ja puuttuu tilanteisiin. Ongelma on siinä, että 90% ajoista hän menee tilanteisiin aivan hermona tai raivona. Ymmärrän, että joskus palaa päreet, olen itsekin monta kertaa ollut vihainen. Ongelma on vaan saanut täysin kohtuuttomat piirteet. Lapsi kokee jo voimakasta turvattomuutta, pelkää isän reaktioita, ja käytösongelma pahenee.
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyydä perhetyöntekijä, soita neuvolaan. Isä raivoaa kun ei tiedä muuta tapaa toimia.
Lasut kun kerran houkuttelee kimppuunsa niin niistä ei eroon pääse. Perhetyöntekijä joka työtä on kirjata perheeseen liittyviä huolia ja siinä sivussa antaa sanoitusvinkkejä (kurinpito on kasvatusvirhe ja kirjataan huoleksi), on melkoinen maanvaiva. Yksityisyys, kotirauha ja vapaus menevät sen sileän tien.
Siellä taas sellainen lasupelkopotilas. Ensinnäkin perhetyöntekijän voi saada ilman lastensuojelun asiakkuutta. Jos lastensuojeluun on tarve niin silloin se kannattaa ottaa vastaan. Sun työntekijällä on vaitiolovelvollisuus, yksityisyys ei mene. Jos kot
Ei perheneuvolassa käynti tarkoita perhetyöntekijää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menkää pihalle koko perhe purkamaan höyryjä. Sisätiloissa homma menee riehumiseksi ja aikuisten pinna palaa.
Reppuun termari ja eväät. Luontoon liikkumaan ja rasittumaan luonnollisesti. Sen jälkeen ei ole tarvetta riidellä.
Ulkoillaan päivittäin ja vietetään aikaa yhdessä paljon, esim. askarrellaan tai tehdään tehtävävihkoa, leivotaan jne.
Käytökseen on puututtu, siksi varmaan mies on todella turhautunut kun muutosta ei tule juurikaan. Nyt hän näkee tyyliin kaiken kiusaamisena ja hermostuu heti lapselle. Osannut myös toimia rauhallisesti ja johdonmukaisesti, jolloin lapsikin on pitkään ns. osannut käyttäytyä.
ap
Kuulostaa siltä että hänellä on kova stressi. Koita mahdollistaa hänelle omaa aikaa, rauhaa levätä, nukkua, harrastaa.. sairaslomaa voisi myös harkita...
Jotenkin kummalta tuntuu, että aikuinen ei pysty saamaan yhdeltä 4-vuotiaalta luuloja pois. Mutta se on kai tätä nykykasvatusta missä aikuiset ovat vapaaehtoisesti kieltäneet itseltään lähes kaikki keinot millä se voisi onnistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyydä perhetyöntekijä, soita neuvolaan. Isä raivoaa kun ei tiedä muuta tapaa toimia.
Lasut kun kerran houkuttelee kimppuunsa niin niistä ei eroon pääse. Perhetyöntekijä joka työtä on kirjata perheeseen liittyviä huolia ja siinä sivussa antaa sanoitusvinkkejä (kurinpito on kasvatusvirhe ja kirjataan huoleksi), on melkoinen maanvaiva. Yksityisyys, kotirauha ja vapaus menevät sen sileän tien.
Siellä taas sellainen lasupelkopotilas. Ensinnäkin perhetyöntekijän voi saada ilman lastensuojelun asiakkuutta. Jos lastensuojeluun on tarve niin silloin se kannattaa ottaa vastaan. Sun työntekijällä on vaitiolovelvollisuus, yksityisyys ei mene. Jos kot
Täytyy olla joku skitsofrenia jos pelkää viranomaisia. He ovat vain ihmisiä, joiden kanssa tässä maassa joutuu asioimaan elämänsä aikana paljon eri asioiden suhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyydä perhetyöntekijä, soita neuvolaan. Isä raivoaa kun ei tiedä muuta tapaa toimia.
Lasut kun kerran houkuttelee kimppuunsa niin niistä ei eroon pääse. Perhetyöntekijä joka työtä on kirjata perheeseen liittyviä huolia ja siinä sivussa antaa sanoitusvinkkejä (kurinpito on kasvatusvirhe ja kirjataan huoleksi), on melkoinen maanvaiva. Yksityisyys, kotirauha ja vapaus menevät sen sileän tien.
Siellä taas sellainen lasupelkopotilas. Ensinnäkin perhetyöntekijän voi saada ilman lastensuojelun asiakkuutta. Jos lastensuojeluun on tarve niin silloin se kannattaa ottaa vastaan. Sun työntekijällä o
Täytyy olla joku skitsofrenia jos pelkää viranomaisia. He ovat vain ihmisiä, joiden kanssa tässä maassa joutuu asioimaan elämänsä aikana paljon eri asioiden suhteen.
Sinäkö vapaaehtoisesti kutsut viranomaiset kotiisi tekemään tarkastuksia? Se on juuri se mistä perhetyössä on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Huonoon käytökseen pitää puuttua niin aikaisin ettei hermo vielä ole mennyt. Ja puuttumisen pitää olla siinä määrin jämäkkää ja rangaistusten/seurausten tuntuvia, jotta lapsen käytös oikeasti saadaan aisoihin.
Niinpä. Puutu jämäkämmin miehen huonoon käytökseen ja kiukutteluun.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kummalta tuntuu, että aikuinen ei pysty saamaan yhdeltä 4-vuotiaalta luuloja pois. Mutta se on kai tätä nykykasvatusta missä aikuiset ovat vapaaehtoisesti kieltäneet itseltään lähes kaikki keinot millä se voisi onnistua.
Minusta tuntuu kummalta, että aikuinen lähtee mukaan 4-vuotiaan uhmaan ja tunnekuohuihin, ei ole ihan normaalin aikuisen käytöstä tuollainen. "Mies" sekoittaa lasta vaan enemmän ja hankaloittaa tilannetta. Aikuisen tehtävänä on pysyä lapsen turvana ja tukena eikä kiehahdella miten sattuu. En katselisi tuollaista pelleilyä minuuttiakaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyydä perhetyöntekijä, soita neuvolaan. Isä raivoaa kun ei tiedä muuta tapaa toimia.
Lasut kun kerran houkuttelee kimppuunsa niin niistä ei eroon pääse. Perhetyöntekijä joka työtä on kirjata perheeseen liittyviä huolia ja siinä sivussa antaa sanoitusvinkkejä (kurinpito on kasvatusvirhe ja kirjataan huoleksi), on melkoinen maanvaiva. Yksityisyys, kotirauha ja vapaus menevät sen sileän tien.
Siellä taas sellainen lasupelkopotilas. Ensinnäkin perhetyöntekijän voi saada ilman lastensuojelun asiakkuutta. Jos lastensuojeluun on tarve niin silloi
On meillä perhetyöntekijä käynyt, tällöin meillä oli hyvin paljon samanlainen tilanne kuin aloittajalla. Saatiin paljon tukea ja sekä ohjeita miten toimia eri tilanteissa lapsen kanssa. Meillä oli 3kk kerran viikossa kotikäynti. On todella otettava huomioon että kasvatus nykyään on niin erilaista kun vaikka omassa lapsuudessa. Eikä vanhempana aina tiedä miten pitäisi toimia, niin pitäisi kuitenkin ajatella että haluaa toimia oikein ja löytää keinoja jotka ovat niitä mitä nykyään suosiotaan, eikä niitä jotka voivat olla haitaksi lapselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kummalta tuntuu, että aikuinen ei pysty saamaan yhdeltä 4-vuotiaalta luuloja pois. Mutta se on kai tätä nykykasvatusta missä aikuiset ovat vapaaehtoisesti kieltäneet itseltään lähes kaikki keinot millä se voisi onnistua.
Minusta tuntuu kummalta, että aikuinen lähtee mukaan 4-vuotiaan uhmaan ja tunnekuohuihin, ei ole ihan normaalin aikuisen käytöstä tuollainen. "Mies" sekoittaa lasta vaan enemmän ja hankaloittaa tilannetta. Aikuisen tehtävänä on pysyä lapsen turvana ja tukena eikä kiehahdella miten sattuu. En katselisi tuollaista pelleilyä minuuttiakaan!
Kaikki aikuiset eivät vaan omaa hyviä tunnetaitoja ja tunteiden säätely voi olla heille vaikeaa, tähän saa onneksi apua. Oman lapsen hyvinvointi on viimeistään se syy miksi pitäisi itseään kehittää.
Vierailija kirjoitti:
On meillä perhetyöntekijä käynyt, tällöin meillä oli hyvin paljon samanlainen tilanne kuin aloittajalla. Saatiin paljon tukea ja sekä ohjeita miten toimia eri tilanteissa lapsen kanssa. Meillä oli 3kk kerran viikossa kotikäynti. On todella otettava huomioon että kasvatus nykyään on niin erilaista kun vaikka omassa lapsuudessa. Eikä vanhempana aina tiedä miten pitäisi toimia, niin pitäisi kuitenkin ajatella että haluaa toimia oikein ja löytää keinoja jotka ovat niitä mitä nykyään suosiotaan, eikä niitä jotka voivat olla haitaksi lapselle.
Jossain vaiheessa tulee taas uudet suositukset joissa vuorostaan nykyisin muodissa olevat menetelmät tuomitaan haitallisiksi.
Fiksu vanhempi unohtaa suositukset ja kasvatusmuodit ja keskittyy käyttämään sellaisia keinoja jotka käytännössä toimivat ja jotka eivät tee arjesta liian hankalaa. Tämä on asia jonka voi todeta ihan omilla silmillä eikä siihen tarvita perhetyöntekijää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kummalta tuntuu, että aikuinen ei pysty saamaan yhdeltä 4-vuotiaalta luuloja pois. Mutta se on kai tätä nykykasvatusta missä aikuiset ovat vapaaehtoisesti kieltäneet itseltään lähes kaikki keinot millä se voisi onnistua.
Minusta tuntuu kummalta, että aikuinen lähtee mukaan 4-vuotiaan uhmaan ja tunnekuohuihin, ei ole ihan normaalin aikuisen käytöstä tuollainen. "Mies" sekoittaa lasta vaan enemmän ja hankaloittaa tilannetta. Aikuisen tehtävänä on pysyä lapsen turvana ja tukena eikä kiehahdella miten sattuu. En katselisi tuollaista pelleilyä minuuttiakaan!
Kaikki aikuiset eivät vaan omaa hyviä tunnetaitoja ja tunteiden säätely voi olla heille vaikeaa, tähän saa onneksi apua. Oman lapsen hyvinvointi on viimeistään se syy miksi pitäisi itseään kehittää.
Lasten käytös on heikentynyt aika paljon sen jälkeen, kun nuo tunnetaidot keksittiin.
Perhetyöntekijästä on lähinnä vain haittaa. Ei se ole mikään "huoltomies" vaan viranomainen.