OIkeastiko on olemassa ihmisiä, jotka eivät ulkomaan matkoilla syö ravintoloissa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse reissaan usein yksikseni ja se oikeassa ravintolassa istuminen on jotenkin kiusallista yksinään.

Ostan yleensä joko kaupasta jostain tai sitten paikallista "pikaruokaa" eli ei mitään mäkkiä, mutta sellainen, jonka saa helposti eikä sellaista pöydässä palveltavana istumista.

Etelän maissa pikkukahvilatkin tuppaa olemaan näitä pöytään palvelevia, joita mun kaltainen perisuomalainen introvertti ei niin hirveästi fanita. Paikallisia tapoja ei niin hyvin tuntevana tulee helposti tehtyä joku nolo moka, tai sitten señorita kantaa kysymättä pöytään muutakin kuin on tilattu eikä tiedä uunotetaanko nyt turistia vai oliko tuo ihan normaalia. Lisäksi pöytään palveltavana menee enemmän aikaa kun lähtiessä pitää vielä laskuakin odotella.

En kyllä sanoisi, että kyse on intriverttiydestä, vaan ihan silkasta avuttomuudesta ja sivistyksen puutteesta. 

vinkki, ravintolassakin saa pyytää laskun heti,

Vierailija kirjoitti:

ööööööööö siis missä maassa on suorastaan järkevää että katsoo missä syö ja kokemus osoittaa jo olet lasaretissa 5pv kun haukkaat oikeata paskaa

Öööööö olen ööö järkevä en vaan saa suustani mitään järkevää mutta öööööö silti niin erinomainen. No ei mulla muuta kuin ööööööö

Joskus kun lapset oli pieniä, niin otettiin yleensä huoneisto, jossa pystyi kokkaamaan. Kokattiin ehkä yksi ateria siellä ja yleensä illallinen syötiin ulkona. Sen jälkeen on poikkeuksetta syöty kaikki ateriat ulkona paitsi ehkä aamupalat, jos on ollut Airbnb eikä hotelli. Lomalla pitää nauttia ja paikallinen ruoka on iso osa sitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse reissaan usein yksikseni ja se oikeassa ravintolassa istuminen on jotenkin kiusallista yksinään.

Ostan yleensä joko kaupasta jostain tai sitten paikallista "pikaruokaa" eli ei mitään mäkkiä, mutta sellainen, jonka saa helposti eikä sellaista pöydässä palveltavana istumista.

Etelän maissa pikkukahvilatkin tuppaa olemaan näitä pöytään palvelevia, joita mun kaltainen perisuomalainen introvertti ei niin hirveästi fanita. Paikallisia tapoja ei niin hyvin tuntevana tulee helposti tehtyä joku nolo moka, tai sitten señorita kantaa kysymättä pöytään muutakin kuin on tilattu eikä tiedä uunotetaanko nyt turistia vai oliko tuo ihan normaalia. Lisäksi pöytään palveltavana menee enemmän aikaa kun lähtiessä pitää vielä laskuakin odotella.

En kyllä sanoisi, että kyse on intriverttiydestä, vaan

Niillä mokilla ei ole yhtään mitään väliä. Kaikki mokaavat, myös paikalliset. Ei siihen kukaan kiinnitä mitään huomiota.

Siellä kuulema löytyy kauppojakin ajatella,ja kämpässä voi itse kokata ajatella.Säästöä tuli heti 80 prossaa vähintään.

Maassa maan tavalla. Kiinni on siitä kenen kanssa reissaa. Jos isäni on mukana olemme

ottaneet puolihoidon. Jos äidin kanssa matkustan niin maaliskuussa Espanjaan ja huoneistohotelli.

Aamupala itse tehtynä ja muuten mielikuvitus on vapaa. Voi syödä ravintolassa, jos siltä tuntuu. Voi

mennä paikalliseen kauppaan ostaa vaikka jotain hyvää kalaa ja tehdä sen itse. Voi käydä syömässä

tapaksia tms. Jos pojan kanssa matkustetaan niin aina syödään ravintolassa. Molemmat olemme kulinaristeja.

Jos miehen kanssa niin all inclusive.

Yksin olen paljon matkustanut niin olen suosinut puolihoitoa. Tietysti paikasta riippuu minne matkustat.

Mä menen lomalle nimenomaan irrottautumaan arjesta ja kotitöistä. Siksi todellakin syön hotellin aamiaisen joka aamu ja iltaruoka joko hotellissa tai ravintolassa. En kokkaa lomalla.

Mulla on niin vaikea pähkinäallergia, että en uskalla syödä kuin sellaista mistä varmasti tiedän mitä sisältää.

Lihaton, gluteeniton ja maidoton ruokavalio onnistuu parhaiten itse laittamalla. Hankala löytää sellaisia annoksia ravintoloista ulkomailla.

Matkoilla suurin nautinto on käydä syömässä eri ruokapaikoissa. Monissa maissa on niin edullista syödä ulkona, ettei tulisi mieleenkään laittaa itse ruokia, ainakaan joka päivä. Esim. Pariisissa kolmen ruokalajin lounaita ei edes saa yhtä edullisesti kotona kokattua, kuin jossain kivassa lähibistrossa. 

Vierailija kirjoitti:

Matkoilla suurin nautinto on käydä syömässä eri ruokapaikoissa. Monissa maissa on niin edullista syödä ulkona, ettei tulisi mieleenkään laittaa itse ruokia, ainakaan joka päivä. Esim. Pariisissa kolmen ruokalajin lounaita ei edes saa yhtä edullisesti kotona kokattua, kuin jossain kivassa lähibistrossa. 

Fixed menu15e/hlö. Kyllä mä 10 hengelle teen gourmetruuat 150 eurolla ihan Pariisissakin:) 

Roudataan miljardit ulkomaille ja vielä niihin maihin jonne Suomi syytää apurahoja ,ei ole ihme että meidän valtio menee konkkaan.

Ulkomailla parasta on kiertää ihania kauppahalleja ja toreja, sitten mennä oman villan yksityiselle maisemapihalle grillailemaan ja pulahdella välillä uima-altaaseen ja ihailla maisemia. Tai pelata vaikkapa krokettia tai pöytätennistä.

Hotellit ovat mukavia lyhyillä, alle viikon piipahduksilla, mutta kyllä se oma tila ja rauha on parasta luksusta mitä rahalla saa ostettua. Muutaman kerran olemme tilanneet kokin paikan päälle myös. 

Vierailija kirjoitti:

Niillä mokilla ei ole yhtään mitään väliä. Kaikki mokaavat, myös paikalliset. Ei siihen kukaan kiinnitä mitään huomiota.

Menepä Italiassa johonkin paikalliseen kuppilaan ja yritä tilata cappuccinoa iltapäivällä. Virhe! Siellä kun on tapana juoda maitokahvia vain aamuisin, ja sen jälkeen kahvikone pestään odottamaan seuraavaa päivää. Siinä voi tapahtua se italialainen nollasta sataan kiihtyminen, kun Luigi repii pelihousunsa siitä että yhden tyhmän turistin takia pitäisi kahvikone käynnistää ja taas pestä uudelleen.

Voisin kokata itse kaikki ruuat, mutta mies tahtoo joka päivä ravintolaan. Itselle tulee aina annoksista ähky, ruoka on yleensä liian suolaista ja hiilihydraattipitoista. Viikon lomalla paino nousee helposti 3 kg, joka kestää ikuisuuden saada alas.

Hyvin syöminen kuuluu kyllä lomaan. Joskus jos on ollut mahdollista itse kokata, ollaan aamiainen syöty hotellihuoneessa, mutta kaikki muut kyllä ravintolassa. Viimeksi käytiin New Yorkissa ja oli kyllä todella hyviä ruokapaikkoja.

Vierailija kirjoitti:

Olen ollut kahdessakin asunnossa vuokralla kimpassa Virossa. Silloin tehtiin vain aamiaiset kämpillä. Oli tietysti hiukopalaa aina saatavilla jääkaapissa samoin kun nykyään hotellilla. Mutta kyllä syömässä käydään kaupungilla. Ruoka ja juoma ja varsinkin valmiina ruokapaikoissa ja baareissa ym. on tosi edullista. Joskus on viety joulukinkku ja paistettu siellä ja jätetty jääkaappiin seuraaville tulijoille kun on ensin syöty oma osamme. Viikon matkalla muutama kymppi sinne tänne, ihan sama. Hotellin aamiaisella pärjää pitkään iltaan. 

Hyi hitto. En takuulla söisi mitään edellisen asukkaan kämppään jättämää ruokaa...

Vierailija kirjoitti:

Minusta matkusteluun kuuluu myös nk. ruokakulttuuri. Toki monissa rantakohteissa voi olla ties mitä "irkkubaaria" aitojen "paikallisten tavernojen" sijasta, mutta kaupunkilomilla osa viehätystä on paikallisten ruokien syöminen.

Jos menee vaikka Unkariin, niin mielellään sitä maistaa (muutamassakin eri paikassa) gulassikeittoa sen sijaan että kokkaa jotain itse. Tai Italiassa maistelee aitoa gelatoa sen sijasta että ostaa marketista saman jäätelöpuikon mitä omasta lähikaupasta saa...

Ymmärrän jos jollain todella herkkä maha, pahat allergiat tmv. mutta en ymmärrä miksi ns. "normaali" ihminen ei haluaisi tutustua myös paikallisiin ruokiin. Tapaan myös etsiä paikkoja joissa syö paikallisia, yleensä hinnatkin edullisemmat. 

Ajatellaan vaikka jotain viinilehtikääryleitä, en koskaan ole sellaisia tehnyt, mutta mielelläni syön matkoilla kun sellaisia tarjolla on. Tuntuisi hassulta vähentää jotain "lihapullat&muusi" tyyp

Miksi pitäisi tehdä suomiruokaa jos asuu talossa tai huoneistossa? Ihan paikallista ruokaa tehdään ja syödään, tosiaan pitkiä reissuja niin ei joka päivä ravintolaan raaski mennä. Kauppojen deliosastoiltakin saa sellaisia herkkuja ettei edes kaipaa ravintolaan

Kasarilla kun käytiin suvun kanssa jenkeissä, niin ensimmäisenä aamuna lähdettiin Walmartiin etsimään kaurapuurotarpeita :) Porukat söi sitten kaurapuuroa aina aamiaiseksi huoneessa.

Aiemmin oli kiva käydä ravintoloissa syömässä. Nyt tuntuu vain rasitteelta miettiä ruokapaikkoja. Viimeksi välillä kokkailtiinkin hotellilla huoneistossa. En edes tiedä lähdenkö enää matkoille, ei kiinnosta.