Yksinäisyys
Oletko yksinäinen? Minä olen. Tai en tiedä. Joskus haluankin olla yksin enkä esimerkiksi haluaisi asua enää toisen ihmisen kanssa. Tein tuossa äsken yksinäisyystestin. Tulokset olivat 85/100. Testin tehneiden ihmisten tulos on keskimäärin 44.
Mitä tästä nyt sitten pitäisi ajatella? Kiikkuunko ?
Ystäviä ei ole. Olen 50-vuotias. Työkavereiden kanssa ei koskaan ole synkannut niin että vapaallakin tekisi mieli tavata. Lapsuudenystäviä ei ole tai ovat jääneet jossain vaiheessa syytä/toisesta pois.
Kumppania ei ole. Enkä enää ota.
Töissä käyn, siellä puhun ja teen. Kotona katson telkkaria ja kännään vapaat koska muutakaan ei ole. Sometan lähinnä. siskon kanssa soittelen, lapset ovat aikuisia ja elävät omaa elämäänsä. Lemmikkiä ei ole enkä ota kerrostaloon.
Olen välillä surullinen kun ketään ei ole. Enimmäkseen vain silloin kun itseä huvittaisi jutella tai lähteä johonkin. Usein viihdynkin sitten taas itsekseni. Ulos enkä tapahtumiin en pysty lähtemään ilam seuraa, joten olen jumittunut kotiini enimmäkseen.
Millaista teidän muiden yksinäisten elämä on?
Kommentit (4)
Vierailija kirjoitti:
tänään lähetin ekan viestin tälle vuodelle,ja seki meni siskolle.
Olen soittanut puhelun viimeksi joskus 3 vuotta sitten kun varasin ajan hammaslääkäriin.
Sanoin kaupan kassalle kiitos,hei. (tms). maanantaina.
Hei. Vähän on sama meininki. Lapsista 1 käy luonani useammin, muut harvemmin. Vanhemmat ovat kuolleet eikä muutakaan sukua oikein ole. Jotenkin hassusti myäs koen että usein en edes halua nähdä ketään mutta sitten kun haluaisin niin eihän ketään tietenkään ole koska en aktiivisesti pidä yllä mitään suhteita. Koen ne ehkä pinnallisiksi ja typeriksi.
Olen itse vähän sellainen elämän isoista kuvioista ja syvällisistä asioista puhuva ja haluan illan aikana tyyliin pelailla jotain Trivial Pursuitia viinin lomassa. Baarit on koluttu. Luulen että olen kai omituinen.
Onko sulla omaisia, sukua tms?
Sinullahan on perhe. Toisille ei sitten mikään riitä. On niitä oikesstikin yksinäisiä, joilla ei ole töitä, yhtään kaveria, ei pidä yhteyttä sukulaisiin eikä missään tapauksessa omia lapsia. Olette kuin miljonäärejä jotka valittavat että voi kun elämä on raskasta kun rahaa on niin paljon.
Onneksi on radio.
Töllöä ei kiinnosta katsoa eikä tee mieli enää ihmisten ilmoille eikä harrastuksiin.
Viihdyn kyllä hyvin yksinkin.
Yksi kaveri löytyy jonka kanssa soitella mut se välttelee mua livenä ja puhuu selän takana pahaa joten en monestikaan vastaa sen puheluihin.
tänään lähetin ekan viestin tälle vuodelle,ja seki meni siskolle.
Olen soittanut puhelun viimeksi joskus 3 vuotta sitten kun varasin ajan hammaslääkäriin.
Sanoin kaupan kassalle kiitos,hei. (tms). maanantaina.