Lue keskustelun säännöt.
Mahtuuko pariskunta 30 neliön yksiöön tulematta hulluksi?
25.02.2025 |
Asunnossa olisi iso partsi ja mahtavat maisemat järvelle,mutta yksiö.ikinä ei olla yksiössä asuttu.Houkuttaisi...Meillä on oma mökki,missä vietetään aina vkonloput,kesät jne.
Yksiö olisi kaupunkitukikohta.
Kommentit (84)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuttiin 17 neliön yksiössä ja hyvin pärjättiin
Minä olen asunnut mieheni kanssa 36 ja 30 neliöisessä yksiössä. Kaiken lisäksi vuorotyössä molemmat. Hyvin mahtui. Paljon mekin oltiin mökillä aina vain kun mahdollista. Me tosin viihdytään toistemme kanssa, kaikki ei kai viihdy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mahtuuko asuntovaunuun? Riippuu ihan siitä, minkälaisia tavaran hamstraajia olette. Aika monella pariskunnalla on eläkeiän kynnyksellä pelkästään kehystettyjä valokuvia (isoisän veljen sotakuva) ja matkamuistokrääsää yhden pakettiauton verran, ja niistähän ei voi luopua.
Kuinka paljon tulee oltua kotona noin yleensä? Jos on joka päivä opinnoissa tai työssä ja sen jälkeen harrastuksissa ja kotona ei vietä aikaa kuin vähän iltaisin, niin mikä ettei. Itselleni tuo ei sopisi. Olen 99% ajasta kotona ja yksi huoneista on työhuone. Erilaisen nukkumaanmenoajat edellyttävät että olohuone ja makuuhuone ovat erikseen.
Mutta kuulostaa kokeilemisen arvoiselta. Kaipa siitä myöhemmin pääsee suurempaan jos tilaa tarvitsee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Asuttiin 17 neliön yksiössä ja hyvin pärjättiin
Tuonkokoisessa asunnossa joutuu olla päällekkäin että mahtuu.
Me ei mahduttu, kamala vuosi joskus 90-luvulla. Meinasin tulla hulluksi mutta miestä ei olisi haitannut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sehän riippuu teistä itsestänne. Itse en noin pienessä asuisi kuin yksinäni.
Tämä. Ihmisiä ja pariskuntia on niin erilaisia. Tunnen yhden jotka ovat asuneet yksiössä kauan. Itse en meinaa mahtua edes itsekseni yksiöön.
Olen jakanut aikanaan saman kokoisen yksiön työkomennuksella kolmen muun miehen kanssa.Opsielu aikanaini jaoin vähän pienemmän huoneen kämppiksen kanssa kun aloitin opiskelun yliopistolla - Luulin asuvani ahtaasti kunnes Jenkeissä asuessani näin perheitä, jotka saattoiva asua koko ympäri vuoden perhe asuntoautossa tai vaunissa, eikä heistä kaikilla ollut varmasti tilaa 30 yhteennä neliökään ja kaikki pyörein päällä.
Yhtä kaikki paljonhan tuo tilan määrä riippuu minusta paljon siitäkin, mitten päivät rajentuvat muutoin - Opiskeluaikana itse vieti aikaa paljon yliopiston kirjastossa tai labrassa ellen ollut luennolla illalla veivät aikaa harrastukset. Moni asui samalla tavoin. Työkomennuksella kesti kun asunto oli lähinnä paikka, jossa kävi nukkumassa, - Vaate huollokso riitti kun täytti pyykkisäkin ja vei pesulaan niin sai silitetyt ja pärässätyt viimeisstään parin päivän päästä. Molemmiisa helpotti näin jälkikäteen ajatellen myös se, että tiesi niiden olevan väliaikaisia tapoja asua ja haaveissa siinsi, että sitten joskus kun vielä jaksan ja sittenkin jaksan tämän ja tuon niin ehkä joskus vielä voin asua ja elää, jossain missä on tilaa enempi. Niinhän sitä moni muukin ajatteli ja tavoitteli - Ja ymmärtääkseni aika moni onnistuikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mahtuu mahtuu mutta ainut kysymys että allekkain vai päällekkäin?
Minusta kyse ei ole niinkään ihmisten vaan kaiken muun mahtumisesta. Vaatteet, kengät, tavarat, huonekalut, harrastusvälineet, pyykkihuolto jne. Säilytystilaa on kovin vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei todellakaan mahdu. Tulette umpihulluiksi ja päädytte eroon.
Minä ja vaimoni asuttiin 27m2 yksiössä Helsingin keskustassa kun esikoisemme syntyi. Ei ollut mitään ongelmia tilan suhteen, kun kaikki ylimääräinen krääsä oli karsittu pois.
Meille koti on rauhoittumispaikka. Ei mikään vieraiden majatalo, ravintola, etko/jatkopaikkaa tai muukaan yleinen kokoontumistila.
Vieläkin harmittaa että myimme tuon yksiön, se oli tosi kiva.
Me mahdutaan hädin tuskin 180 neliön omakotitaloon tulematta hulluksi.
Nuorena asuttiin yksiössä, kun itse vielä opiskelin ja eka lapsemme syntyi. 1,5 vuoden päästä ostimme kolmion. Aikansa jaksoi. Tenttiin lukeminen pikkukeittokomerossa oli kyllä tiukkaa välillä, kun vasta klo 21 jälkeen pystyi aloittamaan.
Olisi harvinaisen perseestä asua jossain tuollaisessa vankisellin kokoisessa kopperossa. Onneksi ei tarvitse.
Riippuu kai onko toinen joku vaan vai se oikea. Jos on muutenkin eroamassa, sama jos ottaa kaksi erillistä asuntoa.
Sehän riippuu teistä itsestänne. Itse en noin pienessä asuisi kuin yksinäni.