Miksi toiset parit ei riitele ikinä?
Kommentit (30)
Varmaan siksi, että tuohon pystyvät vain harvat. Suurin osa tappelee/tikkuilee puolisolleen ihan muidenkin läsnä ollessa.
Syitä on monia, mutta parhaassa tapauksessa pariskunta pystyy selvittämään asiat normaalisti keskustellen.
Keskusteleminen ja mielipiteiden vaihto sekä kompromissienkin etsiminen voi tapahtua ilman riitelyä. Näin meillä jo yli 30 v.
Minusta se ei ole kehuskelua, jos toteaa, että meillä ei riidellä, vaan asiat puhutaan asiallisesti läpi. Ei tietenkään aina olla samaa mieltä, mutta se nyt ei ole mikään syy ruveta riitelmään. Riitely on mielestäni keskenkasvuisten ihmisten tapa kommunikoida.
Me ainakin osataan selvittää erimielisyydet ilman riitaa, mutta ei kyllä sitä kerrota ihan vaan kertomisen ilosta.
Suurista asioista ollaan yhtä mieltä, pienistä selviää keskustelemalla.
Olen ollut puolisoni kanssa 24 vuotta. Emme ole riidelleet kunnolla kertaakaan. Ajatusmaailmamme on sama suurten asioiden suhteen ja pienistä ei kannata riidellä. Jos toinen joskus vaikka väsynenä tiuskaisee jotain, toinen ei lähde sihen mukaan.
Molemmat koettavat auttaa ja tukea toistaan, olemme suhteessa yhdessä, emme toisiamme vastaan. En itse ymmärrä pariskuntia, jotka kehuskelevat riitelyllä tai kertovat "haastavansa toisiaan".
Vierailija kirjoitti:
Syitä on monia, mutta parhaassa tapauksessa pariskunta pystyy selvittämään asiat normaalisti keskustellen.
Ja huonoimmassa tapauksessa eivät käsittele asioita mitenkään.
(been there)
Vierailija kirjoitti:
Minusta se ei ole kehuskelua, jos toteaa, että meillä ei riidellä, vaan asiat puhutaan asiallisesti läpi. Ei tietenkään aina olla samaa mieltä, mutta se nyt ei ole mikään syy ruveta riitelmään. Riitely on mielestäni keskenkasvuisten ihmisten tapa kommunikoida.
Meilläkin kyentään asialliseen keskusteluun ja kumpikin joustaa vuorotellen.
Ei ole koskaan ollut tarvetta riidellä eikä korottaa ääntä. Aikuisten pitää pystyä selvittämään erimielisyytensä keskustelemalla. Me olemme hyvin samanhenkisiä, meillä on samanlaiset arvot ja tavoitteet. Elämä hymyilee ja olemme onnellisia vielä n. 50 yhteisen vuoden jälkeenkin.
Olin ikävuodet 18-25 suhteessa, jossa riideltiin jatkuvasti. Luulin, että se on ihan normaalia, koska olin saanut lapsuudenkodista mallin sellaisesta kommunikointitavasta. Hämmästyin, kun 28-vuotiaana tapasin miehen, jonka kanssa pystyi keskustelemaan normaalisti. Yritin aluksi tahallani haastaa riittaa, koska olin tottunut sellaiseen. Mies kävi minulle asiallisesti läpi, että tuollainen peli ei vetele, jos hänen kanssaan aion olla. Otin opikseni ja toukokuussa meille tulee täyteen 20 vuotta yhteiseloa. Alun kipuilujeni jälkeen emme ole kertaakaan riidelleet ja se on aivan ihanaa.
Kypsiä ihmisiä ja oikeat toisilleen.
Jos pari kehuskelee riitelemättömyydellään niin luultavasti peittelee jotain passivis agressivista käytöstä tai jotain muuta mutta luultavasti ei riitele mutta toinen alistuu, aidosti riitelemättömät ei kehuskele tai tee numeroa asiasta.
Mistä riidellä jos seksi, kotityöt ja raha-asiat on kunnossa?
Henkisesti kypsät ihmiset osaavat ratkoa erimielisyydet riitelemättä ja eikä heitä myöskään kiinnosta jäädä sellaisiin suhteisiin, joissa se toinen osapuoli on räjähdysherkkä.
29v ilman oikeita riitoja. Ei tarvise edes kehua ääneen, kaikki huomaa sen muutenkin
Kyllä taloraksoilla (4) joskus ärräpäät lenteli ja tavaratkin mutta koskaan ei kaadettu toisen niskaan.
Raha-asioistakin on ollut sanomista kun vuosia oltiin tiukoilla mutta olisi ollut turha riidellä kun samasta pussista maksettiin kaikki.
Ikinä emme voisi mennä henkilökohtaisuuksiin kiukuspäissään tai ilkeillä toiselle.
Mitä se riitely auttaa? Kumpi voittaa: se joka huutaa kovemmin, se joka sortuu lyömään ekana, se joka loukkaa sanoin verisemmin, se joka jakasaa pitää mykkäkoulua pidemmin...
Just katoin poliisit sarjaa kun kertoivat et erään pariskunnan luona on käyty kymmenisen kertaa vuodessa riitelyiden takia... Kuinka tyhmä ihmisen pitää olla ja jatkaa sellaista suhdetta, että nyrkit heiluu? Meillä heiluu vain peitto.
Riitelykö olis parisuhteen tarkoitus