Sanokaa missä vika?

Me olemme pariskunta, reilun 30nen. Meillä on kaksi pientä lasta alle 5 vuotiaita.



Meillä on paljon kavereita, runsaasti tuttavia, sukulaisia. Olemme selväjärkisiä, työssäkäyviä, vapaa-ajasta nauttivia ihmisiä. Osaamme käyttäytyä, ymmärrämme jotain etiketin päälle, olematta kuitenkaan mitenkään tärkeitä pönöstelijöitä. Lapsemme ovat normaaleja, muiden lasten kanssa toimeen tulevia, lapsenomaisesti vilkkaita, kuitenkin tottelevia tarpeenvaatiessa.



Meillä käy runsaasti vieraita. Pidämme siitä että kutsumme meille ihmisiä kylään. Kutsumme isolla porukalla, perheittäin, pariskunnittain. Syömään, kahville, pelailemaan, saunomaan, piipahtamaan. Mitä milloinkin.



Mutta. Meitä ei ikinä kutsuta mihinkään. On sitten vappu, uusivuosi tai ihan tavallinen viikonloppu, meitä ei kutsuta mihinkään kylään.



Kyse ei ole siitä etteikö ystävämme kutsuisi ketään kylään, etteikö heillä muita vieraita käy, me emme vain ole kutsulistalla.



Kelpaamme kummeiksi, ja meille kyllä tullaan mielellään, mutta me emme tule kutsutuksi mihinkään.



Olen tätä viime aikoina miettinyt paljonkin, ja todennut että on aika kurjaa huomata että ystävyys on tasan tarkkaan meidän käsissämme...