Budapestin muistio

Kun Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, Ukraina peri suuren määrän ydinaseita, sillä sen alueella sijaitsi Neuvostoliiton kolmanneksi suurin ydinasearsenaali (Yhdysvaltojen ja Venäjän jälkeen). Ukraina kuitenkin luopui ydinaseistaan vuonna 1994 solmitun Budapestin muistion (Budapest Memorandum) perusteella.

Budapestin muistio (1994)

Ukraina, Valko-Venäjä ja Kazakstan suostuivat luovuttamaan ydinaseensa Venäjälle ja liittymään ydinaseiden leviämisen estämistä koskevaan sopimukseen (NPT, Non-Proliferation Treaty) vastineeksi turvatakuista.

Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Venäjä antoivat vastineeksi seuraavat turvatakuut:

Kunnioittaa Ukrainan itsenäisyyttä ja suvereniteettia olemassa olevien rajojen puitteissa.

Pidättäytyä uhkaamasta tai käyttämästä voimaa Ukrainan alueellista koskemattomuutta vastaan.

Välttää taloudellista painostusta Ukrainaa kohtaan.

Pyytää YK:n turvallisuusneuvostoa toimimaan, jos Ukrainaa vastaan käytetään ydinaseita.

Pidättäytyä käyttämästä ydinaseita Ukrainaa vastaan.

Mitä tapahtui myöhemmin?

2014: Venäjä rikkoi Budapestin muistion, kun se miehitti ja liitti Krimin itseensä.

2022: Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan.

Ukrainan näkökulmasta tämä oli suuri petos, ja monien asiantuntijoiden mukaan Budapestin muistion rikkominen on heikentänyt tulevaisuudessa ydinaseista luopuvien valtioiden luottamusta kansainvälisiin turvallisuustakuihin.