Vuosia kuntosaleilla käyneenä en ole koskaan nähnyt siellä toisille naureskelua ja pilkkaamista
Yli-innokasta auttamista ja pyytämättä neuvomista joskus. Mutta ei kiusaamista. Siksi tuo Euran tapaus tuntuu uskomattomalta. Erityisherkkyyttä?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Täällä moni vaatii, että aikuisen pitää puuttua nuorten epäasialliseen käytökseen. Periaatteessa olen samaa mieltä, mutta ei se ole aina niin helppoa. Olen itse pienikokoinen (160 cm) nainen. Jos sitten 3-4 minua selvästi isokokoisempaa poikaa tekee jotain, mihin pitäisi puuttua, niin vaatii paljon rohkeutta mennä sanomaan jotain. Salilla minulla ei ole vielä koskaan tullut eteen tällaista tilannetta, mutta joukkoliikenteessä joskus.
Pyydä jotain setämiestä avuksi.
Vierailija kirjoitti:
Haluutko ap kertoa, mitä kaikkea muuta sulle ei ole tapahtunut? Tai jos voit luetella ne pari asiaa, jotka on tapahtunut niin tiedetään sitten, mikä maailmassa on totta. Kun jossei se ole sulle tapahtunut, sitä ei tietenkään voi tapahtua kellekään muullekaan!
Jotkut yksittäiset ihmiset tulevat ryöstetyksi Tokiossa. Se ei silti muuta sitä tosiasiaa, että Tokio on maailman turvallisin suurkaupunki, jossa on erittäin epätodennäköistä joutua rikoksen uhriksi -vaikka kekkuloisi yömyöhään humalassa sivukujilla. Yksittäisistä tapahtumista tai yksittäisille ihmisille sattuneista tapahtumista ei voi päätellä asioiden yleistä tilaa.
Itse olen treenannut eri kuntosaleilla aktiivisesti ja ilman merkittäviä taukoja yli 30 vuotta, enkä tunnista kolumnin kirjoittajan ongelmaa. En ole kertaakaan pyytämättä neuvonut salilla ketään, enkä muista itse saaneeni ohjeita niitä pyytämättä. Olen tosin se jääkaappiyhdistelmän kokoinen mies, jotka kuulemma saavat olla rauhassa. En ole kuitenkaan havainnut tällaista toimintaa ympärillänikään. Joskus olen todistanut, kuinka joku yli-itsevarma mies on mennyt lirkuttelemaan nuorelle tytölle selvästikin senssimielessä. Näitäkään ilmeisen epätoivottavia tilanteita en ole nähnyt usein. Tällaista tapahtui mielestäni enemmän männävuosikymmeillä. Pääosin kaikki saavat treenata rauhassa ja kuten haluavat. Se kuuluu kirjoittamattomaan salietikettiin.
Ainoa aidosti häiritsevä tekijä saleilla on puhelimien räplääminen. Ongelma on uusi, se tuli vasta älypuhelinten ja sosiaalisen median yleistyttyä. Puhelimet itsessään eivät ole ongelma, vaan se, kuinka jotkut unohtuvat selaamaan luuria minuuttitolkulla sarjojen välissä, varaten esim. penkkipunnerruspaikan somettamispenkiksi. Toinen on etenkin nuorten naisten harjoittama takamuksen kuvailu. On ärsyttävää puikkelehtia salilla kulkiessa, ettei joutuisi kuvaamisen tulilinjalle. Varsinkin, kun ne kuvaussessiot tuppaavat venyä pitkiksi, kun haetaan mahdollisimman hyvää kuvakulmaa gluteus maximuksen esittelemiseksi somessa.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa käydä kaupungin saleilla väestösuojissa, joissa on äijiä raudan kimpussa eikä ketään kiinnosta tuijotella muita tai kuvata ketään. Jokainen keskittyy omaan suoritukseensa ja palvomaan rautaa. Jos joku alkaa pelleilemään, hänet kyllä laitetaan ruotuun. Nuo kaupalliset paskasalit houkuttelee näitä poseeraajia ja kiusaajia.
Samaa mieltä siitä että kannattaa jättää ne kaupungin kuumimmat trendi salit välistä.
Ainoa aidosti häiritsevä tekijä saleilla on puhelimien räplääminen
Mulla on puhelimessa mun treeniohjelma ja kirjaan siihen painot, sarjat, jne eli seuraan kehitystäni.
kuinka jotkut unohtuvat selaamaan luuria minuuttitolkulla sarjojen välissä
Tauon pituus riippuu jokaisen omista tavoitteista ja se voi on olla useammankin minuutin. Laitteen varaamisesta en itsekään pidä, mutta siitäkin selviää kun avaa sen suunsa ja ystävällisesti kysyy sitä omaa vuoroaan.
Ja myös kuvaamisen osuessa kohdalle olen kysynyt voinko ohittaa joutumatta kuvattavaksi.
Eli me jokainen salilla kävijä olemme toimivia subjekteja. Ja julkinen tila kuuluu kaikille, ei vain meille keski-ikäisille, joiden mielestä kaikki mitä meitä nuoremmat tekee on väärin.
Kyllä mä muistan nuoruudesta, olin joku parikymppinen ja menin siskon mukaan kokeilemaan salia jossa hän kävi.
Pari nuorta jannua osoitteli sormella ja nauroi, eivät tajunneet, että joka puolella olevien peilien kautta näin kaiken, tai ehkä eivät välittäneet.
En ollut muutenkaan kovin innostunut kuntosalitouhuista, siis lähinnä juuri sen vuoksi, että viimeisen päälle treenattu kroppa ei ole mulle se 1-juttu elämässä/ihmisissä. Mutta kyllä ne pinnalliset tyypit pilkkaamassa minua vei sen viimeisenkin innon, tämä siis joskus 20 v sitten.
Käyttäytyykö nuoret aikuiset oikeasti noin typerästi vielä?! Kuulostaa teinien hommalta naureskella toisten treenaamiselle, mutta eikö kaikilla salilla oo K18, niin aikuisiahan ne silloin vissiin ovat. Hyvin ikävää ja pahimmillaan aiheuttaa harrastuksen lopettamisen. Toivottavasti jäävät kiinni ja saavat puhuttelun.
Ite oon yli 50 v punkero ja olisin varmasti jollekin otollinen kohde naureskelulle. Olen treenannut eri kuntosaleilla 30 vuotta ja viimeiset noin 8 vuotta sillä ehkä halvimmalla ruotsalaisella ketjulla. Koskaan ei ole ollut mitään epämiellyttävää kohtaamista kenenkään kanssa. Mulla on kyllä aina kuulokkeet päässä eli en edes kuulisi, jos joku jotain kommentoisi (tai on ehkä kommentoinutkin). Käytän kuulokkeita muutenkin aina ihmisten ilmoilla, suojelen niillä itseäni vieraiden mahdollisilta typeriltä kommenteilta.
Vierailija kirjoitti:
Ainoa aidosti häiritsevä tekijä saleilla on puhelimien räplääminen
Mulla on puhelimessa mun treeniohjelma ja kirjaan siihen painot, sarjat, jne eli seuraan kehitystäni.
kuinka jotkut unohtuvat selaamaan luuria minuuttitolkulla sarjojen välissä
Tauon pituus riippuu jokaisen omista tavoitteista ja se voi on olla useammankin minuutin. Laitteen varaamisesta en itsekään pidä, mutta siitäkin selviää kun avaa sen suunsa ja ystävällisesti kysyy sitä omaa vuoroaan.
Ja myös kuvaamisen osuessa kohdalle olen kysynyt voinko ohittaa joutumatta kuvattavaksi.
Eli me jokainen salilla kävijä olemme toimivia subjekteja. Ja julkinen tila kuuluu kaikille, ei vain meille keski-ikäisille, joiden mielestä kaikki mitä meitä nuoremmat tekee on väärin.
Kritisoidessa puhelimien pläräämistä kuntosalilla on sangen tyypillinen vastaus: " minulla on treeniohjelma puhelimessa, käytän sitä sarjojen ylöskirjaamiseen". Ihan pätevä argumentti, olihan osalla mukana kynä ja treenivihko sitä varten ennen älypuhelimia. Niitä treenivihkoja ei kuitenkaan jostain syystä tuijotettu joka sarjan välillä ja koko taukoaikaa. Tosiasiassa niillä puhelimilla ollaan sarjojen välissä lähinnä somessa, chattaillaan tai selataan soittolistoja. Olen muutaman kerran ehdottanut näille "puhelin on mukanani treenipäiväkirjana" -tyypeille, että voisivatko sitten laittaa sen lentokonetilaan treenin ajaksi. Ehdotus aiheuttaa yleensä happaman ilmeen.
Ja kyllä, sarjojen välillä pitää joka tapauksessa pitää parin-kolmen minuutin taukoja. Kovia voimanostosarjoja tehdessä pidempiäkin. Ei haittaa yhtään, jos treenaaja on sen ajan älylaitetteellaan. Ongelma on se, että tavan takaa joku unohtuu laitteelle jopa yli kymmeneksi minuutiksi istumaan ja selaamaan puhelinta. Ajat ja tavat tietenkin muuttuvat, nykypäivän nuorilla on eri jutut kuin mitä minulla oli. Toisten huomioon ottamisen tulisi kuitenkin olla universaali asia, joka kulkee ajassa sukupolvelta toiselle.
Voisin kirjoittaa pitkänkin tekstin siitä miten olet ymmärtänyt naisten vahvuuden väärin, mutta tiivistän tämän nyt lyhyesti 2000-luvun vahvuuteen. Nykynaisen vahvuutta on pukeutua kuin suttura ja julkaista sen yhden kerran, huom yhden kerran meikitön selfie. Ei naisen vahvuus ole muiden pelastamista vaan oman uhriaseman korostamista.