vesikiertoinen lattialämmitys vs suora sähkö?
kumpi mahtaa tulla kalliimmaksi käytössä?? jos siis lattialämmitysvesi kuitenkin lämmitetään sähköllä.
Kommentit (18)
No on ihan päivänselvää, että lattialämmityksellä lämmitetään myös alapuolen maakerrosta ja sivulaipeita, joten patterit on merkittävästi tehokkaampi tapa lämmittää sisätiloja. Tietenkin jos haluaa lämmitellä myös turhia alueita, niin sitten lattialämmitys!
Vesikiertoinen lattialämmitys ei Ole lämmitydmuoto (kuten maalämpö, öljy, sähkö tai puu) vaan lämmön jakelumuoto.
Siis voi olla suorasähkö vesikiertoisella lattialämmityksrllä tai maalämpö vesikiertoisrlla lattialämmityksellä. Jm käytössä n puolet halvempi
Vesikiertoinen ehdottomasti, koska voit vaihtaa lämmitysmuodon pois sähkölämmityksestä. Eikä missään nimessä pattereita.
No siis periaatetasolla lämmittäminen maksaa saman verran riippumatta siitä että kummin se tehdään, käyttökulussa ei ole mainittavaa eroa.
Sähköinen on helpompi ja halvempi rakentaa ja se myös toimii paremmin, sillä jokaisessa tilassa on oma enrgianlähteensä ja termostaattinsa sitä ohjaamassa.
Vesikiertoisen plussa on taas se että lämmönlähdettä voidaan myöhemmin vaihtaa, voidaan laittaa vaikka puukattila tai maalämpöpumppu.
Itse päädyin aikoinaan vesikirtoiseen yösähkövaraajaana, puntarissa oli myös maalämpö lämmön lähteeksi ja sähköiset lämmityskaapelit. Voi olla että nyt ottaisin maalämmön, jos pitäisi valita uudestaan.
Vierailija kirjoitti:
No siis periaatetasolla lämmittäminen maksaa saman verran riippumatta siitä että kummin se tehdään, käyttökulussa ei ole mainittavaa eroa.
Sähköinen on helpompi ja halvempi rakentaa ja se myös toimii paremmin, sillä jokaisessa tilassa on oma enrgianlähteensä ja termostaattinsa sitä ohjaamassa.
Vesikiertoisen plussa on taas se että lämmönlähdettä voidaan myöhemmin vaihtaa, voidaan laittaa vaikka puukattila tai maalämpöpumppu.
Itse päädyin aikoinaan vesikirtoiseen yösähkövaraajaana, puntarissa oli myös maalämpö lämmön lähteeksi ja sähköiset lämmityskaapelit. Voi olla että nyt ottaisin maalämmön, jos pitäisi valita uudestaan.
Kyllä vesikiertoisellakin tehdään nykyisin oma piiri ja termostaatti per huone.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vesikiertoisellakin tehdään nykyisin oma piiri ja termostaatti per huone.
Joo, mutta vain yksi lämpötilan säätö. Jos vaikka makuuhuone tarvii lisää lämpöä mutta olohuone ei, niin järjestelmä ei voi lämmittää makuuhuoneen vettä erikseen, vaan kummassakin huoneessa kiertää saman lämpöinen vesi.
Itse huomasin varsin haastavaksi sen että osassa lattiosta on klinkkerit (=hyvä lämmön luovutus) ja osassa lattioista on parketti (=selkeästi huonompi lämmönluovutus). Pari kolme talvea meni systeemiä säätäessä, jotta jokaisessa huoneessa olisi sopiva lämpötila.
-6-
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vesikiertoisellakin tehdään nykyisin oma piiri ja termostaatti per huone.
Joo, mutta vain yksi lämpötilan säätö. Jos vaikka makuuhuone tarvii lisää lämpöä mutta olohuone ei, niin järjestelmä ei voi lämmittää makuuhuoneen vettä erikseen, vaan kummassakin huoneessa kiertää saman lämpöinen vesi.
Itse huomasin varsin haastavaksi sen että osassa lattiosta on klinkkerit (=hyvä lämmön luovutus) ja osassa lattioista on parketti (=selkeästi huonompi lämmönluovutus). Pari kolme talvea meni systeemiä säätäessä, jotta jokaisessa huoneessa olisi sopiva lämpötila.
-6-
Kiertoa voi säätää jokaisessa piirissä.
Vierailija kirjoitti:
No on ihan päivänselvää, että lattialämmityksellä lämmitetään myös alapuolen maakerrosta ja sivulaipeita, joten patterit on merkittävästi tehokkaampi tapa lämmittää sisätiloja. Tietenkin jos haluaa lämmitellä myös turhia alueita, niin sitten lattialämmitys!
Kyllä sitä lämpöhukkaa on lattian kautta patterilämmitetyssäkin talossa, vaikka toki vähemmän, koska lattia on kylmempi, mutta moni laskeekin lattialämmityksen eduksi juuri sen että lattia on lämmin.
Lämpimän lattian kautta voi myös saada säästöä, sillä huonemmössä riittää matalampi lämpö kun jalat on lämpöset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vesikiertoisellakin tehdään nykyisin oma piiri ja termostaatti per huone.
Joo, mutta vain yksi lämpötilan säätö. Jos vaikka makuuhuone tarvii lisää lämpöä mutta olohuone ei, niin järjestelmä ei voi lämmittää makuuhuoneen vettä erikseen, vaan kummassakin huoneessa kiertää saman lämpöinen vesi.
Itse huomasin varsin haastavaksi sen että osassa lattiosta on klinkkerit (=hyvä lämmön luovutus) ja osassa lattioista on parketti (=selkeästi huonompi lämmönluovutus). Pari kolme talvea meni systeemiä säätäessä, jotta jokaisessa huoneessa olisi sopiva lämpötila.
-6-
Kiertoa voi säätää jokaisessa piirissä.
Joo, mutta veden lämpöä ei voi säätää piirikohtaisesti, Jos lattiakeirtoon lähtee 30 asteinen vesi, niin se on sen lämpöistä joikaisessa piirissä, riippumatta siitä että onko se liikaa vai liian vähän kyseisen tilan lämpimäksi saattamiseen.
Vesikierron termostaatti voi vain leikata ylilämpöä pois.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vesikiertoisellakin tehdään nykyisin oma piiri ja termostaatti per huone.
Joo, mutta vain yksi lämpötilan säätö. Jos vaikka makuuhuone tarvii lisää lämpöä mutta olohuone ei, niin järjestelmä ei voi lämmittää makuuhuoneen vettä erikseen, vaan kummassakin huoneessa kiertää saman lämpöinen vesi.
Itse huomasin varsin haastavaksi sen että osassa lattiosta on klinkkerit (=hyvä lämmön luovutus) ja osassa lattioista on parketti (=selkeästi huonompi lämmönluovutus). Pari kolme talvea meni systeemiä säätäessä, jotta jokaisessa huoneessa olisi sopiva lämpötila.
-6-
Kiertoa voi säätää jokaisessa piirissä.
Joo, mutta veden lämpöä ei voi säätää piirikohtaisesti, Jos lattiakeirtoon lähtee 30 asteinen vesi, niin se on sen lämpöistä joikaisessa piirissä, riippumatta siitä että onko se liikaa vai liian vähän kyseisen tilan lämpimäksi saattamiseen.
Vesikierron termostaatti voi vain leikata ylilämpöä pois.
No aika insinööri olet. Tuskin siellä makkarissa on 15C jos olkkarissa on 25C. Säätö hoidetaan virtauksella, ja homma pelaa erinomaisesti jos järjestelmä on oikein toteutettu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vesikiertoisellakin tehdään nykyisin oma piiri ja termostaatti per huone.
Joo, mutta vain yksi lämpötilan säätö. Jos vaikka makuuhuone tarvii lisää lämpöä mutta olohuone ei, niin järjestelmä ei voi lämmittää makuuhuoneen vettä erikseen, vaan kummassakin huoneessa kiertää saman lämpöinen vesi.
Itse huomasin varsin haastavaksi sen että osassa lattiosta on klinkkerit (=hyvä lämmön luovutus) ja osassa lattioista on parketti (=selkeästi huonompi lämmönluovutus). Pari kolme talvea meni systeemiä säätäessä, jotta jokaisessa huoneessa olisi sopiva lämpötila.
-6-
Kiertoa voi säätää jokaisessa piirissä.
Joo, mutta veden lämpöä ei voi säätää piirikohtaisesti, Jos lattiakeirtoon lähtee 30 asteinen vesi, niin se on sen lämpöistä joikaisessa piirissä, riippumatta siitä että onko se liikaa vai liian vähän kyseisen tilan lämpimäksi saattamiseen.
Vesikierron termostaatti voi vain leikata ylilämpöä pois.
No aika insinööri olet. Tuskin siellä makkarissa on 15C jos olkkarissa on 25C. Säätö hoidetaan virtauksella, ja homma pelaa erinomaisesti jos järjestelmä on oikein toteutettu.
No sattumalta olen automaatioinsinööri ja touhuan erilaisten säätöjen kanssa työkseni ihan päivittäin.
Vesikeirtoisessa hinta nousee vain aivan älyttömäksi jos se toteutettaisiin toimimaan yhtä hyvin kuin sähkökaapeleilla toteutettu lattialämmitys.
Ja minulla on konona Nereuksen lattialämmitys ja oli myös edellisessä asunnossa, joten en tässä nyt pelaa mitenkään omaan pussiin.
Jos pistät vaikka tulet takkaan olohuoneessa, niin sen jälkeen sulla on ihan eri lämmitystarve olohuoneessa ja makuuhuoneessa.
Tietenkin voi jättää Oumannin hankkimatta ja tuuppaa maksimilämpöistäi joka huoneeseen ja tuuleettelee sitten ylimääräistä lämpöä ikkunasta ulos.
-6-
Minä laitoin suorasähkön. Edullisin laittaa enkä halua ylimääräisiä vesiputkia lattioiden alle. Lattialämmitys, paitsi makuutiloissa patterit. Tykkään nukkua viileässä niin saa säädettyä. Eivät ole edes olleet ikinä päällä. Lisänä varaava takka ja ilp. Tänään tuli 2kk sähkölasku kaikesta sähköstä 166€. Okt 128m2. Rv 2009
Sattuneesta syystä meillä ei paljon takkaa lämitettä, sillä takan lämmittämisen jälkeen makuuhuoneet on kylmiä.
-6-
Meillä on makuuhuoneet takan muurin vieressä. Lisäksi jos pitää ovet auki niin eipä tarvi pattereita pitää päällä
Kokemuksen ja vertailun avulla on helppoa nähdä, että lattialämmitys vesikiertoisella sähkölämmityksellä kuluttaa merkittävästi enemmän energiaa kuin suora patterisähkölämmitys.
Suorassa sähkölämmityksessä käytännössä kaikki lämpö tulee ns. hyötykäyttöön toisin kuin lattialämmityksessä, jossa lämmitetään lämpöjuontuman mukaisesti erinäisiä rakenteita ala- ja sivusuuntaan sekä jopa pinnan maakerrosta.
Vierailija kirjoitti:
Kokemuksen ja vertailun avulla on helppoa nähdä, että lattialämmitys vesikiertoisella sähkölämmityksellä kuluttaa merkittävästi enemmän energiaa kuin suora patterisähkölämmitys.
Suorassa sähkölämmityksessä käytännössä kaikki lämpö tulee ns. hyötykäyttöön toisin kuin lattialämmityksessä, jossa lämmitetään lämpöjuontuman mukaisesti erinäisiä rakenteita ala- ja sivusuuntaan sekä jopa pinnan maakerrosta.
Kannanottosi on tabu, sillä valtaosa, eli lähes kaikki vesikiertoiseen erehtyneet väittävät kaikkien fysikaalisten seikkojen vastaisesti, että se energiataloudellisesti olisi vertailukelpoinen suoraan sähkölämmitykseen nähden, mikä on - kuten kaikki ymmärtävät - täysin epärationaalinen väite.
Kylläpäs täällä kovasti lobataan suorasähkön ja pattereiden puolesta. Kannattaa ottaa huomioon myös jälleenmyyntiarvo. Itse en ikinä ostaisi suorasähköllä (patterit tai lattialämmitys) lämpiävää taloa. Ei voi itse vaikuttaa lämmityskustannuksiin, maksat sen mitä sähkö kulloinkin maksaa. Vesikierto on mahdollista muuttaa myöhemmin jollakin muulla kuin sähköllä toimivaksi. Ja en tiedä miten teillä vesikierto on toteutettu, jos on ongelmia sen säätämisessä. Itsellä ei ole koskaan ollut mitään ongelmia.
Käykää Motivan sivuilla. Siellä voit tehdä hinta vertailua eri lämmitysmuotojen kesken. Siinä otetaan huomioon hankintakustannukset korjauskustannukset yms.