Lue keskustelun säännöt.
Miten suhtaudut lähipiirissäsi olevaan ihmiseen, josta et pidä
20.02.2025 |
Eli otsikon kysymys.
Miten suhtaudut ja elät asian kanssa, kun joudut olemaan esim. perhesuhteen takia olemaan viikoittain tai lähes päivittäin tekemisissä ihmisen kanssa josta et pidä.
Minua jotenkin ärsyttää suunnattomasti ja en olisi missään tekemisissä jos ei ole pakko.. Olemme lähes kaikesta eri mieltä enkä haluaisi olla tekemisissä, mutta silti vaan joudun olemaan tekemisissä aika usein vähintään viikoittain.. en voi puolisoni takia katkaista ko ihmissuhdetta. Ja tässä vuosien mittaan se alkaa näkyä naamasta.. valitettavasti. Miten olla välittämättä
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisosi on holhouksenalainen eikä voi tavata tätä henkilöä yksin?
No sitä pidettäisiin vähän lapsellisena käytöksenä jos en tule kylään kun kutsutaan miehen mukana..
Okei, eli uhraat itsesi sen takia mitä muut sinusta ajattelee?
Martyyrius on yksi narsismin piirre. Naiset
En ole heittäytynyt marttyyriksi. En omassa elämässä tästä valita mutta kärsin kyllä itsekseni.. mutta kuten kirjoitin pitää asialle tehdä jotain koska kun asiaa analysoin tämä alkaa vaikuttaa persoonallisuuteeni ja elämän laatuun
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisosi on holhouksenalainen eikä voi tavata tätä henkilöä yksin?
No sitä pidettäisiin vähän lapsellisena käytöksenä jos en tule kylään kun kutsutaan miehen mukana..
Älä mieti, mitä muut sinusta ajattelevat, säästä sekin energia itsellesi. Jos annat muiden ajatusten, mielikuvien ja rooliboksien määritellä olemistasi liikaa, alat elää enemmän palvellen muiden ajatuksia ja mielikuvia kuin omaa elämääsi.
No se on kyllä totta. Olen jo alkanut tässä ajatella että nämä ei-toivotut ihmissuhteet alkavat hiljlleen vaikuttaa persoonallisuuteeni negatiivisesti...
Ja saanut hyvän syyn surkutella itseäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisosi on holhouksenalainen eikä voi tavata tätä henkilöä yksin?
No sitä pidettäisiin vähän lapsellisena käytöksenä jos en tule kylään kun kutsutaan miehen mukana..
Okei, eli uhraat itsesi sen takia mitä muut sinusta ajattelee?
Martyyrius on yksi narsismin piirre. Naiset
En ole heittäytynyt marttyyriksi. En omassa elämässä tästä valita mutta kärsin kyllä itsekseni.. mutta kuten kirjoitin pitää asialle tehdä jotain koska kun asiaa analysoin tämä alkaa vaikuttaa persoonallisuuteeni ja elämän laatuun
Mitä kumppanisi on sanonut, kun olet tästä hänen kanssaan keskustelut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielikuvitukseni ei riitä miksi joutuisin olemaan tekemisissä viikottain tai lähes päivittäin kyseisen perheensuhteen kanssa?
No ei kaikilla ole tässä yksilökeskeisessä maailmassa tällainen tilanne, mutta monilla on. Mielikuvituksesi on suppea ja olet todennäköisesti perheetön.
Ei, en ole perheetön. Eikä sitä ole miehenikään.
Etkö voi kuvitella että perheeseen kuuluisi tällainen henkilö josta et pidä.
Lue uudestaan mitä aiemmin kirjoitin.
No luin. Sinulla on perhe mutta et voi kuvitella että joutuisit olemaan tekemisissä tuollaisen henkilön kanssa. Sinulle ei siis olisi ongelma sanoa ettet halua olla tekemisissä vaikka toinen aktiivisesti "tunkee" elämääsi ja pitää sitä ihan luonnollisena??? Vaikka kyseinen henkilö olisi puolisosi kanssa tiiviisti päivittäin tekemisissä
Hylkään ennakkoluuloni ja kaksinaamaisuuden. Pyrin kohtaamaan hänet vilpittömästi ja puhtaalta pöydältä. Tämä ei välttämättä ole helppoa, koska toinen ei todennäköisesti toimi samoin. Olen kuitenkin vastuussa vain omasta käytöksestäni ja sanoistani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisosi on holhouksenalainen eikä voi tavata tätä henkilöä yksin?
No sitä pidettäisiin vähän lapsellisena käytöksenä jos en tule kylään kun kutsutaan miehen mukana..
Älä mieti, mitä muut sinusta ajattelevat, säästä sekin energia itsellesi. Jos annat muiden ajatusten, mielikuvien ja rooliboksien määritellä olemistasi liikaa, alat elää enemmän palvellen muiden ajatuksia ja mielikuvia kuin omaa elämääsi.
No se on kyllä totta. Olen jo alkanut tässä ajatella että nämä ei-toivotut ihmissuhteet alkavat hiljlleen vaikuttaa persoonallisuuteeni negatiivisesti...
Ja saanut hyvän syyn surkutella itseäsi.
Sinun elämässä ei ole varmaan yhtään vastoinkäymistä tapahtunut etkä niistä ainakaan ole sanallakaan kenellekään maininnut vaan hypetät vaan kuinka kaikki on aina niin loistavasti
Itsellä on pari tällaista ihmistä, jotka puuttuvat yksityisiasioihini, käyttäytyvät tökerösti jne. Jätän heidän kommenttinsa yms. noteeraamatta, jos vain suinkin voin, ja koitan käyttäytyä itse hyvin.
Kaikkein vähiten haluaisin vajota samalle tasolle heidän kanssaan, vaikka kieltämättä on ajoittain tehnyt mieli antaa täyslaidallinen takaisin. Olen siinä uskossa, että tällaisia huomauttelijoita ja toisten asioihin puuttujia yleensä ketuttaa sellainen, jos he eivät saa mitään vastakaikua ja reaktiota aikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisosi on holhouksenalainen eikä voi tavata tätä henkilöä yksin?
No sitä pidettäisiin vähän lapsellisena käytöksenä jos en tule kylään kun kutsutaan miehen mukana..
Monta kertaa viikossa ja viikottain? Onko miehellä joku "riippuvuussuhde" tähän perheenjäseneen? Hiukan oudon kuuloista aikuisen ihmisen tavata perhettään monta kertaa viikossa. Ehkä sen miehenkin pitäisi opetella sanomaan ei?
Vierailija kirjoitti:
Hylkään ennakkoluuloni ja kaksinaamaisuuden. Pyrin kohtaamaan hänet vilpittömästi ja puhtaalta pöydältä. Tämä ei välttämättä ole helppoa, koska toinen ei todennäköisesti toimi samoin. Olen kuitenkin vastuussa vain omasta käytöksestäni ja sanoistani.
Aina uudelleen ja uudelleen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisosi on holhouksenalainen eikä voi tavata tätä henkilöä yksin?
No sitä pidettäisiin vähän lapsellisena käytöksenä jos en tule kylään kun kutsutaan miehen mukana..
Älä mieti, mitä muut sinusta ajattelevat, säästä sekin energia itsellesi. Jos annat muiden ajatusten, mielikuvien ja rooliboksien määritellä olemistasi liikaa, alat elää enemmän palvellen muiden ajatuksia ja mielikuvia kuin omaa elämääsi.
No se on kyllä totta. Olen jo alkanut tässä ajatella että nämä ei-toivotut ihmissuhteet alkavat hiljlleen vaikuttaa persoonallisuuteeni negatiivisesti...
Ja saanut hyvän syyn surkutella itseäsi.
Minulle tuli tästä mieleen kun aamulla katsoin videon joka tuli youtubessa vastaan. Nainen soitti hätääntyneenä hätäkeskuspäivystykseen ajettuuaan autolla tulvivaan jokeen. Hätäkeskuspäivystäjä vittuili että etkös sen verran osannut katsoa eteesi ja ensi kerralla sitten tiedät ettet aja jokeen.. ja käski hätäkeskukseen soittaneen pitämään turpansa kiinni,,
Oliko se sitä toisen asemaan asettumista. Mittakaava tietysti eri.. mutta joskus se henkilö josta ei mitään apua ja osaa vain vittuilla, voisi pitää päänsä kiinni.. Niinkuin vaikka täällä palstallakin..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielikuvitukseni ei riitä miksi joutuisin olemaan tekemisissä viikottain tai lähes päivittäin kyseisen perheensuhteen kanssa?
No ei kaikilla ole tässä yksilökeskeisessä maailmassa tällainen tilanne, mutta monilla on. Mielikuvituksesi on suppea ja olet todennäköisesti perheetön.
Ei, en ole perheetön. Eikä sitä ole miehenikään.
Etkö voi kuvitella että perheeseen kuuluisi tällainen henkilö josta et pidä.
Lue uudestaan mitä aiemmin kirjoitin.
No luin. Sinulla on perhe mutta et voi kuvitella että joutuisit olemaan tekemisissä tuollaisen henkilön kanssa. Sinulle ei siis ol
Esim äitinsä, anopin tai sisaruksensa, jne kanssa ei ole mikään pakko olla tekemissä. Aikuinen ihmisen saa tehdä omia valintoja keitä tapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyrkisin näkemään mahdollisimman harvoin. Silloin kun joutuisin näkemään, niin purisin hammasta yhteen ja pysyisin kohteliaan asiallisena.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielikuvitukseni ei riitä miksi joutuisin olemaan tekemisissä viikottain tai lähes päivittäin kyseisen perheensuhteen kanssa?
No ei kaikilla ole tässä yksilökeskeisessä maailmassa tällainen tilanne, mutta monilla on. Mielikuvituksesi on suppea ja olet todennäköisesti perheetön.
Ei, en ole perheetön. Eikä sitä ole miehenikään.
Etkö voi kuvitella että perheeseen kuuluisi tällainen henkilö josta et pidä.
Lue uudestaan mitä aiemmin kirjoitin.
No luin. Sinulla on perhe mutta et voi kuvitella että joutuisit olemaan tekemisi
Esim äitinsä, anopin tai sisaruksensa, jne kanssa ei ole mikään pakko olla tekemissä. Aikuinen ihmisen saa tehdä omia valintoja keitä tapaa.
Mieheni tapaa äitiään kaksi kertaa vuodessa, minä en sitäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pyrkisin näkemään mahdollisimman harvoin. Silloin kun joutuisin näkemään, niin purisin hammasta yhteen ja pysyisin kohteliaan asiallisena.
Niin näin asian itsekin näen että tähän pitäisi pyrkiä ja tätä on täällä moni on sanonut.. On se vaan jotenkin hankalaa pitäsii kasvattaa paksu nahka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hylkään ennakkoluuloni ja kaksinaamaisuuden. Pyrin kohtaamaan hänet vilpittömästi ja puhtaalta pöydältä. Tämä ei välttämättä ole helppoa, koska toinen ei todennäköisesti toimi samoin. Olen kuitenkin vastuussa vain omasta käytöksestäni ja sanoistani.
Aina uudelleen ja uudelleen?
Avoin ja ennakkoluuloton kohtaaminen voi kääntää koko hankalan ihmissuhteen myönteiselle uralle jopa kerrasta. Se on vähän kuin hyväntahtoisen ihmisen avoin käsi. Suurin osa ihmisistä siihen tarttuu.
Yleisellä tasolla ajateltuna: Yrittäisin sietää ja käyttäytyä asillisesti.