Muistoja 70-luvulta
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Koulussa pidettiin ruokarukous ennen ruokaa ja kiitosrukous sen jälkeen.
Meillä ei ruoan jälkeen rukoiltu, mutta ennen ruokailua kyllä. Rukous kuului: Siunaa Jeesus ruokamme, ole aina luonamme, aamen.
Vierailija kirjoitti:
Keskikoulussa ja lukiossa oli lukukausimaksu ja kirjat ja muut tarvikkeet ostettiin itse, myös ruokailu oli maksullinen.
Minua kiinnostaisi tietää paljonko lukukausimaksut ja ruokailut kustansivat. Tiedän, että äitini ei voinut mennä oppikouluun ja lukioon koska lukukausimaksuihin ei ollut varaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Busseissa oli rahastaja, omalla paikallaan taka-oven vieressä istui. Jos joskus ei ollut niin bussin ovella oli lappu "käynti etuovesta, kuljettaja rahastaa".
Ainakin Helsingissä oli tuollaisia rahastajia, oliko muissakin isommissa kaupungeissa. Rahastaja myöskin kehotti/huusi/sätti matkustajia siirtymään jonossa eteenpäin, kun bussi oli täynnä ja ihmiset joutuivat seisomaan käytävällä ja uusia tuli joka pysäkiltä kyytiin. Bussit olivat kovaäänisiä ja bensan katku paha.
Tuskinpa bussit toimi bensalla 70-luvullakaan. Isot dieselit työnsi oikein mustaa nokista savua kun bussi lähti pysäkiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulussa pidettiin ruokarukous ennen ruokaa ja kiitosrukous sen jälkeen.
Joo. Ruokarukous: Siunaa Jeesus ruokamme, aamen. Kiitosrukous: Kiitos Jumalalle ruoasta, aamen.
emännille siitos
Just näin. Yksi poika meidän luokalla kiittäessään tyttöjä, sanoi aina siitos. Ei otettu siitosta vastaan.
Aloin saamaan työttömyyskorvausta huhtikuussa 1976. Ostin samantien stereot vuoden osamaksulla. Samana vuonna hieman ennen Montrealin kesäolympialaisia isä osti väritelevision. Keväällä oli alkanut näkyä myös TV2. Ei paljon mahtavampaa voinut olla kuin väri-tv ja kaksi tv-kanavaa.
Ihmiset eivät tuijottaneet nopeusmittaria ajaessa. Oliko se 80 vaiko 110 kasikympin alueella, mitä väliä. Poliisin tutkia oli hyvin harvassa, muutama koko maassa. Se oli rennompaa menoa, ajettiin joka suhteessa niin kuin "vähän sinnepäin".
Toki siihen kuolikin silloin paljon ihmisiä, mutta silti. Nykyinen liikenne on ihan totalitarismia. Hyvillä asioilla on usein hintansa.
HKL-bussit olivat silloin myös tosi laiskoja. Aina kun lähdettiin Herttoniemen rampista Itäväylää keskustaan päin, niin siinä Kulosaaren kohdalla ylämäen jälkeen saatiin joku 70 km/h lasiin ja automaatti vaihtoa isolle vaihteelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskikoulussa ja lukiossa oli lukukausimaksu ja kirjat ja muut tarvikkeet ostettiin itse, myös ruokailu oli maksullinen.
Minua kiinnostaisi tietää paljonko lukukausimaksut ja ruokailut kustansivat. Tiedän, että äitini ei voinut mennä oppikouluun ja lukioon koska lukukausimaksuihin ei ollut varaa.
Oppikoulu ainakin meillä päin toimi vielä 70-luvun alussa. En muista summia, mutta maksuja oli kolmenlaisia, perheen tulojen mukaan. Täysi maksu niille, ketkä sen pystyivät maksamaan. Sitten oli puolikas maksu. Sitten oli vapaa-oppilaat, jos perhe oli kovinkin varaton. Vanhempani olivat työläisiä ja minun lukukausimaksu oli puolikas. En muista paljonko ruokailu maksoi ja oppikirjat, mutta jotenkin niistä selvittiin. Oppikirjat ostettiin käytettyinä, jos vain onnistuttiin löytämään ja aika usein se onnistui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Busseissa oli rahastaja, omalla paikallaan taka-oven vieressä istui. Jos joskus ei ollut niin bussin ovella oli lappu "käynti etuovesta, kuljettaja rahastaa".
Ainakin Helsingissä oli tuollaisia rahastajia, oliko muissakin isommissa kaupungeissa. Rahastaja myöskin kehotti/huusi/sätti matkustajia siirtymään jonossa eteenpäin, kun bussi oli täynnä ja ihmiset joutuivat seisomaan käytävällä ja uusia tuli joka pysäkiltä kyytiin. Bussit olivat kovaäänisiä ja bensan katku paha.
Tuskinpa bussit toimi bensalla 70-luvullakaan. Isot dieselit työnsi oikein mustaa nokista savua kun bussi lähti pysäkiltä.
Ok, en tuota tiennyt, että dieselillä toimivat.
Vierailija kirjoitti:
HKL-bussit olivat silloin myös tosi laiskoja. Aina kun lähdettiin Herttoniemen rampista Itäväylää keskustaan päin, niin siinä Kulosaaren kohdalla ylämäen jälkeen saatiin joku 70 km/h lasiin ja automaatti vaihtoa isolle vaihteelle.
Vuosaaressa matkustajat joutuivat liukkaalla talvikelillä joskus työntämään bussia jyrkähköön ylämäkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Busseissa oli rahastaja, omalla paikallaan taka-oven vieressä istui. Jos joskus ei ollut niin bussin ovella oli lappu "käynti etuovesta, kuljettaja rahastaa".
Ainakin Helsingissä oli tuollaisia rahastajia, oliko muissakin isommissa kaupungeissa. Rahastaja myöskin kehotti/huusi/sätti matkustajia siirtymään jonossa eteenpäin, kun bussi oli täynnä ja ihmiset joutuivat seisomaan käytävällä ja uusia tuli joka pysäkiltä kyytiin. Bussit olivat kovaäänisiä ja bensan katku paha.
Tuskinpa bussit toimi bensalla 70-luvullakaan. Isot dieselit työnsi oikein mustaa nokista savua kun bussi lähti pysäkiltä.
Ok, en tuota tiennyt, että dieselillä toimivat.
Pieni dieselmoottori ilman turboa, oli sellaisia laiskoja luuskia nykybusseihin verrattuna ja savu oli komea etenkin talvisin.
Puukengät, Retu-tennarit, james-farkut, värikkäät T-paidat!
Ihanaa, rentoa aikaa.
Lauantaisin karkkipäivä, karkkirahana 50 penniä; sai tikkarin ja karkkiaskin.
Suomi oli rauhassa kaikesta nykyajan maailman hulluudesta, kuin lintukodossa
Suomi oli yhtenäinen, ihmiset suomalaisia..
Pusakkamalliset takit joissa oli joku teksti selässä. Veljen takissa luki Texas Rangers 😄
Vierailija kirjoitti:
Aloin saamaan työttömyyskorvausta huhtikuussa 1976. Ostin samantien stereot vuoden osamaksulla. Samana vuonna hieman ennen Montrealin kesäolympialaisia isä osti väritelevision. Keväällä oli alkanut näkyä myös TV2. Ei paljon mahtavampaa voinut olla kuin väri-tv ja kaksi tv-kanavaa.
Mm. Värtsilässä se TV2 oli alkanut näkymään vasta 1986.
Vierailija kirjoitti:
Puukengät, Retu-tennarit, james-farkut, värikkäät T-paidat!
Ihanaa, rentoa aikaa.
Lauantaisin karkkipäivä, karkkirahana 50 penniä; sai tikkarin ja karkkiaskin.
Suomi oli rauhassa kaikesta nykyajan maailman hulluudesta, kuin lintukodossaSuomi oli yhtenäinen, ihmiset suomalaisia..
Ei ne Retut minusta mitkään tennarit olleet. Ihn tavalliset kengät vakosametista.
Täällä maalla linja-autoissa (busseissa) ei ollut takaovea. Rahastaja istui etuoven sisäänkäynnin vieressä.