Onkohan poikani ihan OK?

Poika täyttää toukokuussa 3v. Hän on isokokoinen ikäisekseeen, pitkäja roteva. Hän oppi puhumaan todella aikaisin, nyt on siis suulas sanavirtuoosi. Käyttää adjektiiveja, pronominit, monikot kaikki taipuu oikein. Sanavarasto on erittäin laaja, hän kyselee koko ajan, kaikki asiat kiinnostaa. Poika osaa värit, laskee 20:een, lukumääristä osaa 4 ( jos pyydän, että tuotko 3 autoa äitille, osaa sen). Tietää kaikki automerkkien mallitkin, oppii hetkessä laujen sanat, kyselee autossa istuessaan alituiseen, että mikä tie tämä on, missä nyt mennään, mille tielle me nyt käännyttiin...



Poika on vilkas, vaatii koko ajan toimintaa. Osaa silti rauhoittua ja leikkiä itsekseenkin jopa tunnin verran. Satuja jaksaa kuunnella n. 15min, videoita katselee mielellään ja jaksaa keskittyä. Mutta. Poika ei saa olla muiden lasten kanssa. REnsi hetkien jälkeen alkaa ensin tuijottelu, sitten mennäänkin jo riistämään lelua toisen kädestä ja lopuksi otetaan jo painiote ja kaadetaan kaveri maahan. Poika saattaa ohikävellessään tönäistä tai läpsäistä, jopa aikuista! Kylässä olessa vauhti yleensä kiihtyy ihan älyttömäksi, poika kiljuu, murisee ja hyppää yllättäen esim isän syliin ja alkaa repiä silmälaseja päästä kovakouraisesti. tai vastaavaa.

Helliäkin poika osaa ja vaatiikin sitä. Hän sanoo usein spontaanisti, että ' mä rakastan sua' jne. Mutta nykyään toi aggressiivinen käytös todellakin huolettaa.



Aina poika on ollut ns. hiekkalaatikon kauhu: heitellyt hiekkaa muiden päälle, vienyt leluja käsistä jne.



Kiellot, jäähyt, anteeksipyynnöt, sylittelyt; kaikki kokeiltu. Palkitseminen, lelujen takavarikointi mukaanlukien.



Mikäköhän pojalla on?? Uhmaa tietenkin, mutta onko tommonen epäsosiaalinen käytös normaalia?? Muut lapset osaa aina leikkiä joka paikassa nätisti ja meidän poikaa hyljeksitään ja pelätään, koska aina tulee ja pilaa leikit. :( Ei auta, että olen lähellä (tai vaikka isä) tai poistun paikalta. Sama kiusanteko jatkuu.



Meille syntyi vauva heinäkuussa. Nyt on alkanut kiusanteko vauvaakin kohtaan (ennen ei mitään). Tasapuolisesti koitetaan huomata molemmat lapset, mutta vauva on kyllä vienyt osansa huomiosta korvakirteensä ja vaativan luonteensa takia.





Voisiko joku auttaa, ohjeistaa, kommentoida?



Kiitos...