Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Aina kun seurustelen, tunnen olevani ansassa

Vierailija
06.03.2007 |

Suhteeni ovat maksimissaan kestäneet pari vuotta. Yleensä ne ovat olleet melko kehnoja muutenkin, siis suhteet. Emme ole ymmärtäneet toisiamme.



Nyt olen ollut paremmassa suhteessa jo pidemmän aikaa. En ymmärrä miksi mulle alkaa tulla sellainen olo, että olen ansassa.



Tuntuu kuin minulla ei olisi mitään osaa eikä arpaa suhteen kehittymiseen. Kaikki tapahtuu miehen ehdoilla.



Tilanne on ahdistava. Olen miettinyt pettämistä monta kertaa jo ihan vain sen takia, jotta löytäisin jonkun tien ulos tästä ansasta. En halua rakastua toiseen, mutta haluan tuntea, että mulla on edes jotain omaa. Ja tiedän, että kai tämä on kohtuutonta.



Pesen miehen pyykkiä, laitan hänelle mieluista ruokaa, hoidan häntä kuin täysin avutonta lasta. Annan seksiä kun hän pyytää. Ymmärrän kun on pää kipeä. Nämä edellä olevat jutut teen siksi, että rakastan. Tunnen, etten saa ikäänkuin vastapalvelukseksi mitään muuta kuin naljailevia kommentteja.



Olenkin alkanut miettiä, että varmaan huoranakin olisi parempi suhde miehiin kuin seurustelussa. Yksityisyrittäjänä ainakin saisi päättää työajoistaan, tulotaso kohtuullinen. Seksi nyt ei varmaan kovin kaksista olisi.

Kommentit (9)

Vierailija
1/9 |
06.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hanki jotain omaa, ei sen tartte olla suhde. Jokin harrastus. Ei se mies nälkään kuole, jos et ole ruokaa laittamassa. Kirjaa ylös kotihoidolliset toimenne, teettekö yhtä paljon vai ette. Jos lapsia ei ole, niin pakkoko on olla yhdessä? Kokeilkaa asumista erillänne ja seurustelua, jos niin haluat. Älä nyt ainakaan lapsettomana mihinkään suhteeseen huku!

Vierailija
2/9 |
06.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta ei yhteisiä. Mies on eronnut ja tulee yleensä luokseni silloin kun hänellä ei lapsia. Olen antanut hänelle vapauden tulla ja mennä siten kuin hän haluaa, noin periaatteessa. Mutta olen sanonut, että haluan tietää etukäteen milloin hän tulee/ei tule, jotta mm. ostan sopivasti safkaa jääkaappiin. Mikään noista ei ole ongelma. Minulla on lapsi, joka sitoo minut kotiini, enkä kärsi siitä millään tavalla.



Ongelma on se, että mies naljailee aina mm. siitä, että kuitenkin jos haluaisimme vakavampaa suhdetta, hän joutuisi " kaiken tekemään" ja " kaikessa maksumieheksi" .



Toistaiseksi olen yrittänyt todistaa sen, että olen ihan hyvin toimeentuleva. Joten ostan ruoat, pesen pyykit ja niin edelleen. Olen kieltäytynyt ruokarahan vastaanottamisesta. Jotta se pahkapää tajuaisi, että jos tulen näinkin hyvin toimeen, niin tuskin olen seuraavassa hetkessä käsi ojossa.



Miehen lapset ovat ihan kivoja.



Mä koen ongelmaksi sen, että mies olettaakin mun tekevän nämä kaikki " rouvan" hommat. Olen sanonut hänelle, että haluan vielä lapsen, jos en miehen kanssa niin yksin sitten. Olen tähänkin mennessä pärjännyt yksin, niin miksen jatkossakin. Lapsikin on jo sen verran vanha. Mies sanoo aina, että joo kyllä hän haluaa lapsia vielä lisää.



En ole lapsiasiasta juurikaan jutellut, enkä ole sitä tyyppiä, joka painostaisi mihinkään asioihin. Kuitenkin mies vetää pultteja joka ikinen kerta jos suunnilleen sanon " ajattele, mäkin täytän kohta 34v" , koska hänen mielestään se tarkoittaa " haluan nyt vauvan" .



Jos joskus katselen huvin vuoksi asuntoilmoituksia, hän ahdistuu kuin olisin vaatimassa häntä muuttamaan kanssani. Olen sanonut hänelle sata kertaa, että kyllä minä haluan vapauden lukea hesarin kastetut -osaston sekä asuntoilmoitukset. Se on harrastuksena ollut jo 15-vuotiaasta asti. En minä silti ole nyt mihinkään muuttamassa enkä otattamasa kierukkaa pois.



Viimeksi kun mies oli täällä, hän alkoi valittaa ettei hänellä ole lainkaan omaa aikaa, kun hän kuljaa koko ajan meillä. Sanoin hänelle, että hyvänen aika, eihän sun ole pakko tänne tulla jos et halua. No se oli tietysti väärin sanottu.



Mä en niinku tajua, että se käyttäytyy kuin me oltaisiin vakiintunut pari (vaatii täyshoitoa, mutta ei anna mitään vastineeksi). Kuitenkin jos joskus olen sanonut, että olisi ihan kiva tehdä joku 5v suunnitelma eteenpäin, se ei käy. Ahdistaa. Sitten jos sanon, että ei sitten, niin ei sekään ole hyvä.



Siis mä en vaan käsitä, että mitä helvettiä se venkslaa. Mä en jaksa edetä vain sen ehdoilla. Kun ei mistään voi puhua, kun kaikki ahdistaa niin kaameesti.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/9 |
06.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuohan kuullostaa ihan turhalta! Mies näköjään keräilee rusinoita pullasta, ei aiokaan ottaa mitään vastuuta, ja sinä niitä rusinoita työnnät puoliväkisin hänelle ' näyttääksesi' . Rasittava ukko, älä tuon kanssa ainakaan lasta tee! Eikä sinulla ole edes kiire vielä lapsen tekemisessä, sanoivat av-mammat mitä tahansa.



Ei tuosta sinulle hyvää miestä tule, kun nyt jo on suhteessanne ahdistunut, vaikka vapauden annatkin.

Vierailija
4/9 |
06.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja kuinka hänellä on aina ikävä.



Mutta ei, netin nimipalstoja eikä kastettu -ilmoituksia voi lukea ilman angstaamista.

Vierailija
5/9 |
06.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

mutta oikeesti,

onko tuo suhde jo pitkäänkin jatkunut?

Mies ei kuulosta kauhean jännittävältä, vaan tylsältä marisijalta vaikkei vielä edes virallisesti asu kanssanne! Ja tuo maksumieheksi joutumisen pelkääminen? ei hyvä. Pistä pellolle se ja ota joku joka tulee innoissaan luoksesi ja kohtelee palvoen!

Vierailija
6/9 |
06.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

laittakoon itse ruokansa, pesköön pyykkinsä. Laittakoon sullekin ruokaa.



Äläkä hyvä ihminen rupea seksiiin jos ei huvita. Siitä tulee äkkiä p****a olo!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/9 |
07.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

seksi on ok.



Mutta se, mikä oikeasti korpeaa on, että mies tuntuu koko ajan narisevan ämmämäisellä tavalla siitä, miten HÄN joustaa ja HÄN tekee sitä ja tätä.



Mutta kun sitä hänen joustamistaan ei vaan näe (vittu) yhtään mistään.



Mulla ei ole tapana listata hommia, mitä teen, koska en tee mitään sellaista, mikä tuntuisi riistolta.



Jännittävää miestä en kyllä haluaisi...

Vierailija
8/9 |
07.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tuo on alistumista. Mies on vauva, ja sinä yrität tehdä vauvan tyytyväiseksi, etkä tunnu siitä hirveästi siitä itse saavan mitään.



Ala olemaan sellainen kuin oletkin, kasvata omat siivet, ja jos mies lähtee suhteesta, hän ei todellakaan ollut sen arvoinen. Tunnut olevan vähän miehen armoilla...



Ja muista kultu:

Prinssiä ei ole, naisen pitää herätä itse!



Olen itsekin yh, mutta olen mieluummin kahdestaan, kuin joku puupää käy välillä arvostelemassa ja vaatimassa jotain mitä minä en halua antaa. Mulle kelpaisi oikein hyvin suhde, jossa Pera kävisi torstaisin 2000 - 2200 vähän kylässä...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/9 |
07.03.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei kuulosta hyvältä ei.



Ettei vaan vähän psyyke heittäisi tonne narsistin suuntaan.

Tarve kontrolloida sun tekemisiäs ja tarvitsee jonkun kenen alistamisen kautta elää omaa elämäänsä ja rakentaa omaa egoaan.

Ja tää sama vanhanaikainen konsti pitää nainen pihdeissään.." en voi elää ilman sinua.." Ko. heitto välillä niin toinen kuvittelee olevansa merkityksellinen muussakin kuin hyötymielessä, mutta se on tätä psyykkistä sitomista.



Sinuna pysyisin kaukana.



T.Alan ihminen