Laihduttaja/tiukkaa dieettiä noudattava: miten toimisit tällaisessa tilanteessa?

Kotiin ja pakkaseen. Aina ne on joku syönyt. Hyvät leipomukset ei mene pilalle pakkasessa. Vihannekset menee ja marjat voi mennä mutta ei kakut ;)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaisin kiittäen vastaan ja kertoisin vieväni kotiin herkuteltavaksi. Ei sinun ole sitä pakko kotona syödä :)

Entäs jos vierelläsi näkisi joku tuttu tai esim. työkaveri joka tietäisi että laihdutat tiukalla linjalla? Jos sinua katsottaisiin pilkallisesti että "hä hä eikö itsekuri riitäkään"?

Vierailija kirjoitti:

Yksikään oikeasti onnistunut dieetti ei ole perustunut täydelliselle kieltäytymiselle. 

no joo mutta joku kuivakakku on helposti 3000kcal

ehkä palan tai pari vois aina syödä mutta että kokonainen kakku

Ottaisin vastaan ja kiittäisin. Yrittäisin antaa jollekin eteenpäin ja jos ei kertakaikkiaan ketään löydy, heittäisin roskiin, pakastaisin tai antaisin koirille. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksikään oikeasti onnistunut dieetti ei ole perustunut täydelliselle kieltäytymiselle. 

Herkkuhetken voi pitää silloin tällöin, mutta itsehän jokainen päättää milloin sen pitää. Ja kyllä minä ainakin noudatan tarkkaa ohjetta, jotta tulosta tulee. 

Ap

Olen kanssasi samaa mieltä. Jos sulla on se tavoite totta hitossa siitä pidetään kiinni, eikä esim mussuteta sitä pullaan jonkun toisen mieliksi. 

Olen onneksi vastaavassa tilanteessa saanut tuotteita mitä voinut pakastaa. Olen tarjonnut vieraille ja kerran vein vanhemmilleni tuliaisiksi. Heille maistui oikein hyvin ja tarjosivat seuraavana päivänä naapureillekin kun nämä kävivät.

Ei kiitos. Mulla on geeni, joka altistaa reumalle ja nivelet ei siedä viljoja. 

En söisi mutta voisin antaa eteenpäin. Verikokeissa kävin ja paastosokeri olivat sen verran korkealla että täysi elämänmuutos ennen kuin diabetes puhkeaa. En ole yli vuoteen syönyt palaakaan pullaa tai kakkua tai muutakaan tyhjää hiilihydraattihöttöä eikä tee edes mieli enää. Vointi on nyt paljon parempi ja veriarvot normaalit sekä paino pudonnut. Joku toinen aiemmin vastasi samankaltaisesti enkä voi kuin kompata häntä. 

Vierailija kirjoitti:

En söisi mutta voisin antaa eteenpäin. Verikokeissa kävin ja paastosokeri olivat sen verran korkealla että täysi elämänmuutos ennen kuin diabetes puhkeaa. En ole yli vuoteen syönyt palaakaan pullaa tai kakkua tai muutakaan tyhjää hiilihydraattihöttöä eikä tee edes mieli enää. Vointi on nyt paljon parempi ja veriarvot normaalit sekä paino pudonnut. Joku toinen aiemmin vastasi samankaltaisesti enkä voi kuin kompata häntä. 

jonkun kuivakakun energiasisällöstä yli puolet voi olla (huonolaatuista) rasvaa. silti porukka vaan itkee ikusesti noista hiilareista

ei sillä ettäkö se sokerikaan niissä kovin hyvästä olis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitän ja vien kotiin. Jos voi pakastaa, pakastan, jos ei voi, heitän pois.

Eikö ole vähän hölmöä? Miksei voi sanoa että "en kiitos nyt syö kakkua/sämpylöitä koska minulla on dieetti. Täällä varmasti löytyy ihmisiä jotka ottavat tuon mielellään vastaan"?

Koska vain huono ihminen laihduttaa. Ollakseen hyvä ihminen, pitää syödä kakku ja oksentaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En söisi mutta voisin antaa eteenpäin. Verikokeissa kävin ja paastosokeri olivat sen verran korkealla että täysi elämänmuutos ennen kuin diabetes puhkeaa. En ole yli vuoteen syönyt palaakaan pullaa tai kakkua tai muutakaan tyhjää hiilihydraattihöttöä eikä tee edes mieli enää. Vointi on nyt paljon parempi ja veriarvot normaalit sekä paino pudonnut. Joku toinen aiemmin vastasi samankaltaisesti enkä voi kuin kompata häntä. 

jonkun kuivakakun energiasisällöstä yli puolet voi olla (huonolaatuista) rasvaa. silti porukka vaan itkee ikusesti noista hiilareista

ei sillä ettäkö se sokerikaan niissä kovin hyvästä olis

Tietysti rasva myös pois ja itselläni se tarkoitti myös rasvaisten juustojen jättämistä esimerkiksi. Mutta monet herkut sisältävät paljon sekä hiilihydraatteja ja rasvaa. Eli korjaan: jätin tyhjät hiilihydraattihötön ja älyttömän turhan rasvan pois. Veriarvot nyt kohdallaan ja painosta lähtenyt 20 kiloa.

Jos painon pudotus suoritetaan oikealla tavalla, niin kroppa kyllä kestää vaikka kerran viikossa ja juhlatilanteissa kohtuullisen herkuttelun ruualla mikä ei kuulu muuten ruokavalioon ja näin myös painon pudotuksen aikana.   

Vierailija kirjoitti:

Jos painon pudotus suoritetaan oikealla tavalla, niin kroppa kyllä kestää vaikka kerran viikossa ja juhlatilanteissa kohtuullisen herkuttelun ruualla mikä ei kuulu muuten ruokavalioon ja näin myös painon pudotuksen aikana.   

Yksi kerta viikossa voi vesittää koko viikon pudotussaldon. Yhden kilon pudottamiseen tarvittaisiin 7000 kcal:n vaje eli viikossa voi pudottaa kilon. 

Kiitän ja vien naapurille. Helpompi niin kuin yrittää selittää mitään. Naapurille päätyy kaikki kuolintarvikkeet, mitä silloin tällöin joutuu vastaanottamaan kohteliaisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Jos painon pudotus suoritetaan oikealla tavalla, niin kroppa kyllä kestää vaikka kerran viikossa ja juhlatilanteissa kohtuullisen herkuttelun ruualla mikä ei kuulu muuten ruokavalioon ja näin myös painon pudotuksen aikana.   

Ei kestä kerran viikossa vetää kuivakakkua naamariin, jos muuten on ideana elää ketogeenisesti. Muutenkin seuraan kalorisaantiani viikkotasolla enkä päivätasolla. Jos viikon kaloriat on max 14000kcal niin tuollainen kuivakakku on aimo annos siitä. Ja jos olisin ikinä pystynyt syömään kuivakakkuja ynnä muita herkkuja kohtuullisesti, niin en olisi lihonut ylipäätään. Jos nyt kesken ryhtiliikkeeni menisin luulottelemaan itselleni, että tässä nyt "kohtuullisesti juhlatilanteessa tai kerran viikossa..." niin ei ei ei, menis koko kakku ja vähän muutakin ja huomenna ja ylihuomennakin olis taas "juhlatilanne". Se on nyt vähän kuin alkoholistilla tämä minun linja, ei tippaakaan ei muruakaan, ettei lähde mopo karkuun.

Ihmetyttää tämä keskustelu. Miksi ap olisi velvoitettu oman terveytensä kustannuksella syömään/vastaanottamaan jotain vain siksi, ettei toinen pahoita mieltään. Itse kiittäisin kauniista ajatuksesta ja vaivannäöstä ja kertoisin joutuvani kieltäytymään tarjouksesta. Jos kakun/sämpylöiden tarjoaja olisi tutumpi henkilö, kertoisin olevani dieetillä ja minulla olevan tärkeä tavoite terveyteni suhteen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitän ja vien kotiin. Jos voi pakastaa, pakastan, jos ei voi, heitän pois.

Eikö ole vähän hölmöä? Miksei voi sanoa että "en kiitos nyt syö kakkua/sämpylöitä koska minulla on dieetti. Täällä varmasti löytyy ihmisiä jotka ottavat tuon mielellään vastaan"?

Miltä sinusta tuntuisi, jos varta vasten leipoisit henkilölle X ja hän vastaisi sinulle noin?

Sanoisin että tsemppiä dieetin noudattamiseen ja tarjoaisin sen leipomuksen jollekulle muulle. En tosin harrasta leipomista, ei kiinnosta, mutta jos ostaisin jostain valmiina niin toimisin näin. 

Sosiaalisissa tilanteissa syön aina mitä tarjoillaan, vaikka lihaakin. En ala kusipääksi, kun ei ole mitään terveyshaittaa joka estäisi tiettyjen ruoka-aineiden syömisen. Toki jos on vaihtoehtoja, niin en ota sitä lihaa

Jos olisi aivan pakko jostain syystä jättää syömättä niin sanoisin että olen paastolla ja että antaa jollekin lapselle/muulle sen minun sämpyläni

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaisin kiittäen vastaan ja kertoisin vieväni kotiin herkuteltavaksi. Ei sinun ole sitä pakko kotona syödä :)

Entäs jos vierelläsi näkisi joku tuttu tai esim. työkaveri joka tietäisi että laihdutat tiukalla linjalla? Jos sinua katsottaisiin pilkallisesti että "hä hä eikö itsekuri riitäkään"?

 

Sanoisin että ei riitä, saatan ahmia ja oksentaa. Onko ihan pakko?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitän ja vien esim työpaikalle. Siellä on nälkäisiä hoitsuja joille maistuu :) 

Entäs jos ei ole työpaikkaa?

Sit tuubbaat roskiin avuton.