Lue keskustelun säännöt.
Paras paikka ensimmäisille treffeille on paikkakunnan kallein ravintola
14.02.2025 |
Paras paikka ensimmäisille treffeille on paikkakunnan kallein ravintola, koska
1) Sillä voi varmistaa, että seuralainen osaa pukeutua asiallisesti. Jos hän marssii paikalle farkuissa ja hupparissa, ei tarvitse jatkaa pidemmälle.
2) mies tarjoaa, niin tämä varmistaa, että miehellä menee taloudellisesti hyvin. Jos miehellä ei ole varaa, tulee jatkossa muitekin ongelmia.
3) ilta sujuu todennäköisesti hyvin, koska paikalla ei ole känniääliöitä örveltämässä ja ruoka on hyvää, joten voi keskyttyä toisiinsa.
Kommentit (33)
Vaikka tämä onkin vain huono provo niin ei oo mitään järkeä mennä ekalla kerralla ravintolaan kun ei ole mitään varmuutta siitä että onko minkäänlaista keskustelukemiaa.
Kuka haluaa vapaaehtoisesti joutua noin kiusalliseen tilanteeseen että joutuu vastakkain vain tuijottelemaan toista kun huomaa minuutissa että ei ole mitään juteltavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kävelylenkkitreffeissä on aina sentään se hyvä puoli että tulee harrastettua liikuntaa ja saatua raitista ilmaa.
On myös luonnollisempaa kun ei tarvitse vain tuijottaa toista ihmistä.
Nyt on hankala tehtävä,en tiedä mikä on Stadin kallein rafla.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tämä onkin vain huono provo niin ei oo mitään järkeä mennä ekalla kerralla ravintolaan kun ei ole mitään varmuutta siitä että onko minkäänlaista keskustelukemiaa.
Kuka haluaa vapaaehtoisesti joutua noin kiusalliseen tilanteeseen että joutuu vastakkain vain tuijottelemaan toista kun huomaa minuutissa että ei ole mitään juteltavaa.
Nimenomaan ei provo. Jos ei kykene suoriutumaa edes "rekryajasta" niin kuinka paskaa se seurustelu sitten on, kun taso vaan laskee ja laskee kyllästymisen myötä?
Päin vastoin, tämä on juuri oikea tapa tähän köyhien "pitää mennä 50/50 kahveille tai kävelylenkille" sekoiluun. Ehei, ensitreffeihin panostetaan kunnolla molemmin puolin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tämä onkin vain huono provo niin ei oo mitään järkeä mennä ekalla kerralla ravintolaan kun ei ole mitään varmuutta siitä että onko minkäänlaista keskustelukemiaa.
Kuka haluaa vapaaehtoisesti joutua noin kiusalliseen tilanteeseen että joutuu vastakkain vain tuijottelemaan toista kun huomaa minuutissa että ei ole mitään juteltavaa.
Nimenomaan ei provo. Jos ei kykene suoriutumaa edes "rekryajasta" niin kuinka paskaa se seurustelu sitten on, kun taso vaan laskee ja laskee kyllästymisen myötä?
Päin vastoin, tämä on juuri oikea tapa tähän köyhien "pitää mennä 50/50 kahveille tai kävelylenkille" sekoiluun. Ehei, ensitreffeihin panostetaan kunnolla molemmin puolin
Kiitos. Ymmärsit pointtini.
T: ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tämä onkin vain huono provo niin ei oo mitään järkeä mennä ekalla kerralla ravintolaan kun ei ole mitään varmuutta siitä että onko minkäänlaista keskustelukemiaa.
Kuka haluaa vapaaehtoisesti joutua noin kiusalliseen tilanteeseen että joutuu vastakkain vain tuijottelemaan toista kun huomaa minuutissa että ei ole mitään juteltavaa.
Niin, ehkei ihan sokkotreffeille, mutta jos on käynyt edes lyhyen keskustelun toisen kanssa aiemmin, näkisin että tämä on oikein hyvä tapa edetä. Minulla on varaa tarjota, ja minulla on mielenkiintoa käydä hyvissä ravintoloissa nauttimassa erinomaisesta ruoasta ja viinistä. Jos toinen ei erota jälkiruokalusikkaa keittolusikasta, tai ei tykkää/osaa laittautua iltaa varten kauniiksi (tai oma näkemys "kauniista" eroaa selkeästi minun näkemyksestä), ei tapailua ole järkevää jatkaa. Ei sellaista laittautumista kuitenkaan voi odottaa normaalille kahvilakäynnille, joten suosin heti syvään päätyyn menemistä tässä asiassa. Ja tehtäkööt nyt selväksi että se että minä tarjoan, ei tarkoita että odottaisin toiselta yhtään mitään ns vastapalvelusten muodossa. Toivon vaan että toinenkin yrittää tehdä parhaansa mukavan tunnelman luomiseksi. Jos ei siihen keskinäinen kemia sitten kuitenkaan riitä, on asia täysin OK ja homma jää siihen, no hard feelings.
Vierailija kirjoitti:
Nyt on hankala tehtävä,en tiedä mikä on Stadin kallein rafla.
Palace on hyvä vaihtoehto. Parhaalla viiniparituksella puhutaan yli 500€ per henkilö. Eli joo, en juokse joka viikko siellä :D En tosin tapaa mielenkiintoisia naisia niin usein että tämä olisi ongelma. Ennemmin minun treffailua rajoittaa kandidaattien puute kuin talous, mutta haluan pitää riman korkealla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eli täällä meillä ABC?
Tämä. Ekat treffit miehen kanssa oli tosiaan ABC kahvittelu. Ei täällä muuta ole.
Itse asuin isossa kaupungissa missä joka korttelissa joku mesta minne mennä.
Eli meillä paikallinen kapakka. Heittämällä kalliimmat sapuskat mitä siinä toisessa eli kebabpaikassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos parisuhde perustuu pukeutumiseen tai lompakon paksuuteen, se ei ole oikeaa rakkautta, joten skip.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tämä onkin vain huono provo niin ei oo mitään järkeä mennä ekalla kerralla ravintolaan kun ei ole mitään varmuutta siitä että onko minkäänlaista keskustelukemiaa.
Kuka haluaa vapaaehtoisesti joutua noin kiusalliseen tilanteeseen että joutuu vastakkain vain tuijottelemaan toista kun huomaa minuutissa että ei ole mitään juteltavaa.
Varsinkaan johonkin kalliiseen ravintolaan, jossa tarjoillaan vähintään 3 ruokalajia. Eli treffeihin menee aikaa vähimmillään pari tuntia. Ei voi liueta puolessa tunnissa pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mielestä joku Pancho Villa tai Via Tribunali -tyyppinen artesaanipizzeria on ihan riittävän tasokas ensitreffeillä. Minä en olekaan mikään snobi. Niistä saa hyvää ruokaa varsin kohtuuhintaan.
Jos ei ole provo niin ainakin hieno esimerkki, miten ei edes yritetä miettiä sitä, mitä se mies haluaa. Jos tavoitteena on parisuhde, ei voi kiinnittää huomiota ainoastaan siihen, mitä 50% haluaa järjestelystä.
Minulla on kyllä rahaa käydä ravintoloissa, mutta teen sitä hyvin harvoin: mieluummin teen ruokaa kotosalla, koska olen kiinnostunut ravitsemusasioista ja ruoanvalmistuksesta. Tänäkin keväänä kokeilen yhden teeman mukaisia ruokia oikein pitkän kaavan mukaan itse valmistaen, koska haluan. Toisekseen minulla ei ole mitään halukkuutta käyttää runsaasti rahaa naiseen, josta en tiedä yhtään mitään. Olen niin menneisyydessä tehnyt, ja useita kertoja taloudellisesti hyväksikäytetyksi tullut.
Naiseen taloudellisesti panostaminen ei ole ongelma. Uhka taloudellisesta hyväksikäytöstä on ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos parisuhde perustuu pukeutumiseen tai lompakon paksuuteen, se ei ole oikeaa rakkautta, joten skip.
Ei juhlapukeutumista ja laittautumista kukaan (toivottavasti) arjessa odota, on ihan OK esim mennä kauppaan "as is". Mutta jos ei _edes_ tilaisuuden niin salliessa halua ja osaa näyttää juhlavalta, tavalla jonka molemmat osapuolet kokevat juhlavaksi, ei minua taas niin kiinnosta jatkaa tapailua. Lompakon paksuus on mitä on, ei sen perusteella kannata tehdä päätöksiä suuntaan tai toiseen, mutta jos se asia sattuu olemaan kunnossa, on mielestäni ihan OK arvostaa sitäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tämä onkin vain huono provo niin ei oo mitään järkeä mennä ekalla kerralla ravintolaan kun ei ole mitään varmuutta siitä että onko minkäänlaista keskustelukemiaa.
Kuka haluaa vapaaehtoisesti joutua noin kiusalliseen tilanteeseen että joutuu vastakkain vain tuijottelemaan toista kun huomaa minuutissa että ei ole mitään juteltavaa.
Nimenomaan ei provo. Jos ei kykene suoriutumaa edes "rekryajasta" niin kuinka paskaa se seurustelu sitten on, kun taso vaan laskee ja laskee kyllästymisen myötä?
Päin vastoin, tämä on juuri oikea tapa tähän köyhien "pitää mennä 50/50 kahveille tai kävelylenkille" sekoiluun. Ehei, ensitreffeihin panostetaan kunnolla molemmin puolin
Paras paikka naiselle ensimmäisille treffeille on paikkakunnan kallein ravintola.
Paras paikka miehelle ensimmäisille treffeille on paikkakunnan korkein lintutorni.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä joku Pancho Villa tai Via Tribunali -tyyppinen artesaanipizzeria on ihan riittävän tasokas ensitreffeillä. Minä en olekaan mikään snobi. Niistä saa hyvää ruokaa varsin kohtuuhintaan.
Tämä ei varsinaisesti liity aiheeseen, mutta on mielenkiintoista, jos pidät näitä kahta paikkaa jotenkin samalla viivalla.
Via Tribunali on todellakin artesaanipizzeria, kansainvälistäkin tunnustusta saanut. Siinä missä Pancho Villa on hämäläisversio halvasta texmex-mättölästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka tämä onkin vain huono provo niin ei oo mitään järkeä mennä ekalla kerralla ravintolaan kun ei ole mitään varmuutta siitä että onko minkäänlaista keskustelukemiaa.
Kuka haluaa vapaaehtoisesti joutua noin kiusalliseen tilanteeseen että joutuu vastakkain vain tuijottelemaan toista kun huomaa minuutissa että ei ole mitään juteltavaa.
Varsinkaan johonkin kalliiseen ravintolaan, jossa tarjoillaan vähintään 3 ruokalajia. Eli treffeihin menee aikaa vähimmillään pari tuntia. Ei voi liueta puolessa tunnissa pois.
Eli what, treffailu on sinulle jotain haulikolla ampumista, jossa vain määrällä on väliä? Tärkeää on käydä mahdollisimman paljon treffeillä, ja sitten yrittää löytää seasta helmi? Ilmankos parisuhteiden syntyminen on nykyään niin vaikeaa, jos ajattelumalli on tuo että uutta vaan koukkuun heti, aikaa ei ole hukattavaksi.
Minulle on tärkeämpää tehdä sitä etukäteiskarsintaa, johon tuollainen kalliimpi treffailu jo itsessään hieman pakottaa. Pitää olla riittävä näkemys että on yhteistä kosketuspintaa sen verran ettei kumpikaan halua "liueta puolessa tunnissa pois".
Treffeille kannattaa pyytää ainoastaan niitä henkilöitä, joista on tunne, että he ovat oikeasti kiinnostavia ja potentiaalisia parisuhteeseen. Älä siis pyydä jokaista matchia treffeille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos parisuhde perustuu pukeutumiseen tai lompakon paksuuteen, se ei ole oikeaa rakkautta, joten skip.
Ei juhlapukeutumista ja laittautumista kukaan (toivottavasti) arjessa odota, on ihan OK esim mennä kauppaan "as is". Mutta jos ei _edes_ tilaisuuden niin salliessa halua ja osaa näyttää juhlavalta, tavalla jonka molemmat osapuolet kokevat juhlavaksi, ei minua taas niin kiinnosta jatkaa tapailua. Lompakon paksuus on mitä on, ei sen perusteella kannata tehdä päätöksiä suuntaan tai toiseen, mutta jos se asia sattuu olemaan kunnossa, on mielestäni ihan OK arvostaa sitäkin.
...ja jos lompakon paksuus ei ole "kunnossa", ei kannata odottaa sitä toista tapaamistakaan? Ja näin mies kokee tulleensa taloudellisesti hyväksikäytetyksi, mutta eihän se ole tärkeää? Vai?
Eli täällä meillä ABC?