Lasten lihavuudella ja liikkumattomuudella karu seuraus: Tyypin 2 diabetes lisääntynyt räjähdysmäisesti jo nuorilla

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset ja nuoret kulkevat lyhyitäkin matkoja linja-autolla. Esimerkiksi Helsingissä on yleinen näky että mennään jopa muutaman sadan metrin matkoja linja-autolla. Jo kilometrin matka  tuntuu monista täysin ylivoimaiselta kävellä.

Maaseudulla on yleistä, ettei edes bussipysäkille kävellä kun bussit eivät kulje. Lapset viedään autolla kotiovelta määränpäähän. Etelä-Pohjanmaalla on lihavimmat lapset, isoissa kaupungeissa lihavuutta vähiten.

Maaseudulla lapset haetaan ns. kokoojapysäkeiltä, joille lapsilla on matkaa keskimäärin 3 km, kotiovelta ei tulla noutamaan edes eskarilaisia, vaikka lain mukaan pitäisi.

Mitään ulkona leikkineet viisikymmentä vuotta sitten. Äitinne helmoissa te pyöritte kyökissä. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Diabetes on periytyvää. Lihavuudella ei ole siinä kuviossa muuta kuin riskiä lisäävä osuus. Sama kuin kuolemaasi ennustaa se, että jos lähdet kävelemään, voit kuolla todennäköisemmin kuin löhötessäsi turvallisesti sohvalla.

Ihmisgeenit ovat viimeisen 40 vuoden aikana muuttuneet hälyttävästi? Vai olisiko kuitenkin viimeisen 40 vuoden aikana muuttunut ruokavalio todennäköisempi syy...

Mielestäni on ikävää, ettei media anna tutkijoiden selittää kansankielellä kuinka suomalaisilla on tapahtunut metabolisia ja epigeneettisiä muutoksia jo toisen maailmansodan aikana. Silloin raskaana olevat ovat eläneet pääasiassa leivällä, vellillä ja perunoilla. Myös äidin tuntema stressi vaikuttaa sikiön aineenvaihdunnan kehitykseen. Sikiökin tuntee nahoissaan esimerkiksi stressin aiheuttaman kortisolitasojen nousun. Metabolinen ohjelmointi on altistanut sota-aikana syntyneet ikäluokat insuliiniresistenssille, kakkostyypin diabetekselle ja lihavuudelle. 

Muistaakseni Hollannissa löydettiin tutkimuksissa etenkin alipainoisilta sota-aikana syntyneiltä tavanomaista enemmän sydän- ja verisuonitauteja, diabetesta ja lihavuutta kun he olivat aikuisia. Aineenvaihdunta oli jo sikiöaikana oppinut keräämään mahdollisimman suuren osan energiasta viskeraalirasvaksi. Se aiheuttaa puolestaan edellämainittuja terveysongelmia. Luultavasti myös hollantilaiset sota-aikojen vauvojen jälkeläiset ja heidän jälkeläisensä ovat perineet tautialttiutta metabolisten ja epigeneettisten muutosten kautta. En tiedä, kuinka kansanterveysviranomaiset ovat käsitelleet ongelmakimppua. Suomessa pitäisi jo kansallisen tautiperimän vuoksi huolehtia erityisesti lapsensaantia suunnittelevien parien ravitsemusohjauksesta jo ennen raskautta tuoden esille sen, että suomalaisilla on suurempi alttius raskausdiabetekseen ja olisi hyvä kokeilla elää kuten raskausdiabetesta poteva. Sokeria, siirappeja, hunajaa jne ja lyhytketjuisia hiilihydraatteja olisi jokaisen suomalaisen muutenkin hyvä varoa, koska ne eivät edes sisällä suojaravintoaineita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapset ja nuoret kulkevat lyhyitäkin matkoja linja-autolla. Esimerkiksi Helsingissä on yleinen näky että mennään jopa muutaman sadan metrin matkoja linja-autolla. Jo kilometrin matka  tuntuu monista täysin ylivoimaiselta kävellä.

Edes päiväkotilapset eivät jaksa tehdä samanlaisia kävelymatkoja kuten vielä 10-20 vuotta sitten. Lapset eivät liiku arjessa.

Miksi päiväkotilapsen pitäisi poistua päiväkodin alueelta? Olen kieltänyt viemästä omaani aitojen ulkopuolelle, kaksi unohdusta päiväkodin ulkopuolelle riitti minulle. Jos ei voi taata turvallista retkeä, ei lasta viedä mihinkään!

Mikseivät vanhemmat välitä päiväkotilapsen kunnosta? Se kävely on myös liikuntaa. Liikunta auttaa hallitsemaan verensokeria. Kotona ruudun ääressä istuminen ei auta verensokerin hallinnassa. On luonnotonta kehitystä, ettei päiväkoti-ikäinen lapsi liiku. Vastuu on vanhemmilla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsen lihavuus on aina vanhemman syy. 

 

Lapsi voi ahmia herkkuja vanhempien tietämättäkin. Lidlistä ja Prismasta saa esimerkiksi suklaakeksejä (150 g/lähes 800 kaloria) 45 sentillä. Vaikka ei vanhemmat antaisi yhtään rahaa niin ulkoa etsii muutaman pullon ja ostaa makeaa kaupasta.

Tuo on hurja energiamäärä. Jokainen voi laskea kuinka paljon tuosta tulee liikaa kaloreita vuodessa jos syö vaikka kolmesti viikossa keksipaketin. Minkäänlainen kodin ruokajärjestely ei pysty kumoamaan tuollaisen kalorilisän vaikutusta. Ei, vaikka elettäisiin kotona pelkällä pinaattikeitolla, jossa ei ole juurikaan suolen täytteeksi kuitua eikä myöskään proteiinia pitämään nälkää kurissa.

Terveellisyyttä ei mitata kalo

Liika energia on liikaa. Se muuttuu herkästi rasvakerrokseksi. Kekseissä on runsaasti kovaa rasvaa, joka muuttuu LDL-kolesteroliksi. On harmi ja vaarallistakin, ettei Suomessa mitata kertaakaan tavallisesti lapsen, nuoren tai nuoren aikuisen veren kolesterolitasoja. Huolehtivat vanhemmat voivat käyttää omalla rahallaan yksityislaboratoriossa ilman lähetettä. Muiden lapset voivat olla suunnilleen lääkitystä vaille olevia sydän- ja verisuonitautipotilaita, jotka päätyvät säännöllisen seurannan pariin jos pääsevät joskus työterveyshuoltoon tai suunnilleen näön menetyksen tai jonkin muun komplikaation kautta julkisen terveydenhuollon seurantaan. Jos olisin diabeetikko, mittaisin aika ajoin myös lasteni verensokerin kun kerran mittari on kotona.

Up!

Up