Lue keskustelun säännöt.
Oletko kumppani, joka ei siivoa tai korjaa jälkiään kotona? Auta minua ymmärtämään
11.02.2025 |
Meillä on kumppanin kanssa parisuhde aivan kriisissä, koska tunnen olevani aivan burn outissa töiden ja kotitöiden kanssa. Olen yrittänyt vaikka kuinka monta kertaa pyytää kauniisti kumppania auttamaan, kertonut etten vaan jaksa enää kun kotityöt kasautuvat minun harteille. Joskus toki tekee, jos erikseen pyytää.
Tarkoitukseni ei ole tällä kysymyksellä syyllistää ketään, vaan ihan aidosti kuulisin mielelläni sitä toista näkökulmaa näin muilta ihmisiltä. Ehkä voisin paremmin oppia empatiaa myös kumppaniani kohtaan jos ymmärtäisin paremmin mistä tuollainen voi johtua. Meidän omat keskinäiset keskustelut eivät ole tässä auttaneet.
Kommentit (16)
Miksi pyydät kumppania auttamaan? Eihän kotitöissä ole kyse sinun auttamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei vaan kiinnosta siisteys. Se ei ole tärkeää, niin ei tule mieleen käyttää efforttia asian eteen.
Tyydy vähempään. Anna olla. Mikä siinä on niin vaikeaa? Kaikki eivät ole kuten sinä.
Kumpikin tekee meillä sen, mitä jaksaa ja sitten ostetaan vaikka remonttipalvelua, jos ei itse jaksa korjata.
Lähtökohta on jo huono, kun pyydetään auttamaan. Ne ovat yhteiset tehtävät ja ne on molempien tehtävä. Se, joka laittaa ruoan niin siistii keittiön. Viikkosiivoukset paperille listaan kuka hoitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mieslapsi odottaa, että "äiti" siivoaa. Ei jatkoon ja voi sitten omassa kämpässään elää kuin sika pellossa.
Minä olen se sotkuisempi osapuoli, mutta kuitenkin siivous on kokonaan minun harteillani. Ei jaksa vaan kiinnostaa joka nurkan nuohoaminen jatkuvasti, siivoan kun jaksan ja innostun. Minua ei yksinkertaisesti haittaa jotkut astiat pöydällä tms. Elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin jatkuva siisteys. Mielestäni olemme vain erilaisia, se pitää joko sietää tai erota. Toista ei voi muuttaa joten pitää opetella sietämään tai siivota itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikeasti ne sottapytyt, jotka väittävät että heillä on vain matalammat siistiysstandardit ("se laittaa likaiset astiani tiskikoneeseen, jota ne ensin alkavat häiritä") ovat kyllä tyytyväisempiä normaali-ihmisten siisteystasoon kuin siihen kuviteltuun matalan standardin tasoon. On vain niin kiva kun joku toinen hoitaa.
Tämä on minullekin kova paikka. En voi ymmärtää miksi minulle niin tärkeä ihminen ajattelee että on ok, että minä laitan hänen einesateriansa roskat roskiin, pesen hänen paskarantunsa pöntöstä ja niin pois päin. Itse en haluaisi aiheuttaa tuollaista nöyryytystä ja lisätyötä rakastamalleni ihmiselle.
Minulla jää kaikki levälleen. Vaimo sitten käskee siivoamaan. Varmaan ongelma on siinä että minun mallissa tavarat laitetaan paikalleen joskus illalla mutta vaimon mielestä heti. En varmaan ikinä aloita mitään siivoamista oma-aloitteisesti. Teen kyllä kiltisti kun käsketään.
Jos minä olisin joku diktaattori niin konmaritettaisiin huolella. Jotain uutta lyhtyä tai sälää vain ilmestyy. Meillä on kyllä ihan kiva koti ja sisustus, minä en sitä kyllä ole sisustanut. Ei pahemmin edes kiinnosta mikään tavara tai sellainen.
Joo, eli joskus vaimolta menee hermot tähän ja ymmärrän sen. Olen kyllä yrittänyt tsempata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen kotityötaakka miehelleni. Syy? En viitsi enkä näe tarpeelliseksi tehdä mitään, kun mies tekee sen puolestani kuitenkin.
Ratkaisu tilanteeseesi? Lakkaa tekemästä. Pese omat pyykkisi, tiskaa omat astiasi, tee oma ruokasi, älä siivoa toisen jälkiä. Kumppanisi silmät joko avautuvat tai sitten eivät.
Vierailija kirjoitti:
Mieslapsi odottaa, että "äiti" siivoaa. Ei jatkoon ja voi sitten omassa kämpässään elää kuin sika pellossa.
Mun miehen tuttu osas tehdä kaikki kotiaskareet. Monipuolista ruokaakin. Mutta vanha äitinsä kävi siivoomassa siellä. (Erinnut)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla jää kaikki levälleen. Vaimo sitten käskee siivoamaan. Varmaan ongelma on siinä että minun mallissa tavarat laitetaan paikalleen joskus illalla mutta vaimon mielestä heti. En varmaan ikinä aloita mitään siivoamista oma-aloitteisesti. Teen kyllä kiltisti kun käsketään.
Jos minä olisin joku diktaattori niin konmaritettaisiin huolella. Jotain uutta lyhtyä tai sälää vain ilmestyy. Meillä on kyllä ihan kiva koti ja sisustus, minä en sitä kyllä ole sisustanut. Ei pahemmin edes kiinnosta mikään tavara tai sellainen.
Joo, eli joskus vaimolta menee hermot tähän ja ymmärrän sen. Olen kyllä yrittänyt tsempata.
Niin. Minäkin laitan ne tavarat paikoilleen ja astiat koneeseen myöhemmin. En voisi asua ihmisen kanssa, jonka mielestä kaikki pitää tehdä heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei vaan kiinnosta siisteys. Se ei ole tärkeää, niin ei tule mieleen käyttää efforttia asian eteen.
Kyse ei kyllä ole tästä. Ei vaadita mitään efforttia, että laittaako sukan lattialle vai kymmenen sentin päässä olevaan pyykkikoriin. On kyse siitä, että pidetään toista ihmistä niin vähässä arvossa, että sen kuuluukin hoitaa paskat siitä mihin paskat putoaa.
Omalta osaltani syy on selvä: kotona asuessa ei vaadittu eikä opetettiin vaan passattiin ja hoidettiin puolesta. Yksin asuessa tämä on yhdistelmä välinpitämättömyyttä ja sitä ettei vaan kiinnosta. Haluaisin pitää kämppää enemmän siistinä, mutta tämä helvetin ohjelmointi on juurtunut syvälle. Kytkisin sen heti pois päältä jos vaan voisin.
Up :(