Siskoni antoi lapseni käyttöön vesivärit vuosia sitten ja pyytää niitä nyt takaisin

Jos ne kerran lojuu käyttämättömänä niin eikö se ole vaan hyvä jos joku niitä tarvitsee?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kello oli aloituksessa 12. mikset, ap, mene töihin?

taitaa ap:n kakara olla yhtä saamaton kuin ap. siksi sisko halusi vesivärit parempaan käyttöön, kun ap:n kasvattamaton kakara ei tee muuta kuin notkuu netissä

Olen työtön ja köyhä, joten siitäkin näkökulmasta tuntui tosi hölmöltä, että hyvätuloinen ihminen alkaa vaatia meiltä niitä värejä takaisin.

Ap

Yhtä hölmöltä alat nyt sinäkin kuulostamaan. Sinua ja lastasi ne värit eivät siis kiinnosta. Kuinka suuri ongelma ne on palauttaa sille siskolle?

Vierailija kirjoitti:

Mitä teet? Varmaan kerrot sille siskolle, että muksus sipaisi viimeiset rippeet siitä paletista jo aikoja sitten, joten saa ostaa ihan uuden paletin harrastustaan varten.

Mistä lähtien on ollut ok kinuta takaisin pois annettuja asioita?

Ihan ok on "kinuta" takaisin jos ne on nimenomaan annettu käyttöön, eikä omaksi.

Toki mikäli värit on käytetty loppuun, niin silloin pitäisi olla myös ihan ok vastaus, että värit on jo käytetty loppuun.

Vai missä vaiheessa lainaksi annettu tavara muuttuu omaksi ja sen takaisin haluaminen on "kinuamista?"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sanot, että ne on käytetty jo ajat sitten loppuun.

 

Next.

Menin jo sanomaan, että kyllä ne varmaan jossain vielä on, kun lapsi oli enemmän kiinnostunut kynillä piirtämisestä.

Ap

aina voit sanoa että ai niin eiku Wilma söi ne/en nyt vaan löydät/whatever

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko halpa vesivärisetti vai laadukkaammat akvarellit joihin voi ostaa uudet napit loppuneiden tilalle? Ehkä kaipaa laatikkoa takaisin vakka värit olisivat loppu?

Ehkä, mutta hän ANTOI sen. Ei lainannut

Niin, käyttöön. Ei omaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu haluatko ylläpitää sopua vai et. Vähän hölmöähän tuo häneltä on, mutta joskus käy niin että kun inspis iskee, järki katoaa. Osta hänelle uusi setti. 

Mutta miten voi pyytää ANTAMAANSA takaisin?

Sitä en tiedä. Ihmiset tekevät välillä pöhköjä juttuja ja siihen voi sitten reagoida haluamallaan tavalla. 

Hienoa jos olet suvaitseva mitä ihmisten vajavuuteen tulee, mutta onhan toi nyt jotenkin pahaa jo?

En minä nyt tiedä onko ihmisten virheellisyyden hyväksyminen erityisen suvaitsevaista. Faktahan se vain on.

Tuo on kyllä jo syy laittaa välit poikki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko halpa vesivärisetti vai laadukkaammat akvarellit joihin voi ostaa uudet napit loppuneiden tilalle? Ehkä kaipaa laatikkoa takaisin vakka värit olisivat loppu?

Ehkä, mutta hän ANTOI sen. Ei lainannut

Juu, tuli jo selväksi

Niinkö? Tuleeko mikään saiturille ikinä selväksi? Siis se, että hän tekee väärin? Tajuaako saituri koskaan, ettei hänelle mikään muu merkitse loppujen lopuksi mitää. Ei perhe, ei ystävät, ei edes itse!!??

Vierailija kirjoitti:

Jos ne kerran lojuu käyttämättömänä niin eikö se ole vaan hyvä jos joku niitä tarvitsee?

Lähinnä ihmettelen sitä, että miten hän edes muistaa antaneensa värit, kun siitä on monta vuotta aikaa. Ja nään siskoani seuraavan kerran todennäköisesti äitienpäivänä, joten jos oikeasti olisi maalausinspiraatio päällä, niin hän kävisi ostamassa uudet samantien eikä odottaisi toukokuuhun.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä teet? Varmaan kerrot sille siskolle, että muksus sipaisi viimeiset rippeet siitä paletista jo aikoja sitten, joten saa ostaa ihan uuden paletin harrastustaan varten.

Mistä lähtien on ollut ok kinuta takaisin pois annettuja asioita?

Ihan ok on "kinuta" takaisin jos ne on nimenomaan annettu käyttöön, eikä omaksi.

Toki mikäli värit on käytetty loppuun, niin silloin pitäisi olla myös ihan ok vastaus, että värit on jo käytetty loppuun.

Vai missä vaiheessa lainaksi annettu tavara muuttuu omaksi ja sen takaisin haluaminen on "kinuamista?"

Vaikkakin APn vastaukset ketjuun ovat jo saaneet minut kallistumaan palauttamisen kannalle, näytätkö kohdan missä mainittiin että paletti oli vain lainassa?

Harvinaisen urpoa tapella jostain muutaman kympin vesiväreistä.

Oletteko koko suku samanlaisia typeryksiä?

Olikohan kysymys kuitenkin "jos ei ole kayttoa voisin ottaa takaisin", jolloin varmaan on mukavaa sinulle paasta eroon ylimaaraisesta roinasta? Eika varmaan ole maailmanloppu jos onkin kayttoa, tai kaytetty loppuun...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu haluatko ylläpitää sopua vai et. Vähän hölmöähän tuo häneltä on, mutta joskus käy niin että kun inspis iskee, järki katoaa. Osta hänelle uusi setti. 

Mutta miten voi pyytää ANTAMAANSA takaisin?

Sitä en tiedä. Ihmiset tekevät välillä pöhköjä juttuja ja siihen voi sitten reagoida haluamallaan tavalla. 

Hienoa jos olet suvaitseva mitä ihmisten vajavuuteen tulee, mutta onhan toi nyt jotenkin pahaa jo?

En minä nyt tiedä onko ihmisten virheellisyyden hyväksyminen erityisen suvaitsevaista. Faktahan se vain on.

Tarkoitinkin juuri mitä kirjoitit. Suvaitsevaisuus on hyvä, mutta pahan sietäminen ei

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä teet? Varmaan kerrot sille siskolle, että muksus sipaisi viimeiset rippeet siitä paletista jo aikoja sitten, joten saa ostaa ihan uuden paletin harrastustaan varten.

Mistä lähtien on ollut ok kinuta takaisin pois annettuja asioita?

Ihan ok on "kinuta" takaisin jos ne on nimenomaan annettu käyttöön, eikä omaksi.

Toki mikäli värit on käytetty loppuun, niin silloin pitäisi olla myös ihan ok vastaus, että värit on jo käytetty loppuun.

Vai missä vaiheessa lainaksi annettu tavara muuttuu omaksi ja sen takaisin haluaminen on "kinuamista?"

Vaikkakin APn vastaukset ketjuun ovat jo saaneet minut kallistumaan palauttamisen kannalle, näytätkö kohdan missä mainittiin että paletti oli vain lainassa?

Varmaan tuo 'antoi lapseni käyttöön' otsikossa viittasi siihen. En tosin muista millä sanoilla vesiväripaletti joskus 10 vuotta sitten luovutettiin, mutta en ajatellut sen olevan laina.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ne kerran lojuu käyttämättömänä niin eikö se ole vaan hyvä jos joku niitä tarvitsee?

Lähinnä ihmettelen sitä, että miten hän edes muistaa antaneensa värit, kun siitä on monta vuotta aikaa. Ja nään siskoani seuraavan kerran todennäköisesti äitienpäivänä, joten jos oikeasti olisi maalausinspiraatio päällä, niin hän kävisi ostamassa uudet samantien eikä odottaisi toukokuuhun.

Ap

Miksei muistaisi?

Ihme porukkaa. Mutta tällaista elämä lienee jossain slummissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä teet? Varmaan kerrot sille siskolle, että muksus sipaisi viimeiset rippeet siitä paletista jo aikoja sitten, joten saa ostaa ihan uuden paletin harrastustaan varten.

Mistä lähtien on ollut ok kinuta takaisin pois annettuja asioita?

Ihan ok on "kinuta" takaisin jos ne on nimenomaan annettu käyttöön, eikä omaksi.

Toki mikäli värit on käytetty loppuun, niin silloin pitäisi olla myös ihan ok vastaus, että värit on jo käytetty loppuun.

Vai missä vaiheessa lainaksi annettu tavara muuttuu omaksi ja sen takaisin haluaminen on "kinuamista?"

Vaikkakin APn vastaukset ketjuun ovat jo saaneet minut kallistumaan palauttamisen kannalle, näytätkö kohdan missä mainittiin että paletti oli vain lainassa?

Niinhän siinä sanottiin, että ne oli annettu käyttöön. Eli ei omaksi.

Itse tulkitsen sen niin, että nurkissa pyörivä tavara on annettu käyttöön jollekin toiselle, mutta sen voi halutessaan myös pyytää takaisin. Toki en osaa sanoa, miten tarkka tuo ap:n ilmaisu on.

Meille raahattiin pyytämättä säkkitolkulla vauvatavaroita ja vuosien päästä alettiin pyytelemään takaisin, kun lähdettiinkin toiselle kierrokselle. Sitten oltiin pöyristyneitä, kun olin vienyt jotain superhyper kalliita merkkikamoja kierrätyskeskukseen. ihmisille on vaikea tajuta, että jos ei ole sovittu lainaamisesta, ne tavarat siirtyvät toisen omistukseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos ne kerran lojuu käyttämättömänä niin eikö se ole vaan hyvä jos joku niitä tarvitsee?

Lähinnä ihmettelen sitä, että miten hän edes muistaa antaneensa värit, kun siitä on monta vuotta aikaa. Ja nään siskoani seuraavan kerran todennäköisesti äitienpäivänä, joten jos oikeasti olisi maalausinspiraatio päällä, niin hän kävisi ostamassa uudet samantien eikä odottaisi toukokuuhun.

Ap

Miksei muistaisi?

En minä ainakaan muista mitä olen antanut lapselleni tai esim. kummilapsilleni lahjaksi vuosia sitten. Eikä ainakaan tulisi mieleenkään alkaa periä niitä takaisin vaikka muistaisinkin, paitsi ehkä jos kyse olisi jostain perintökoruista.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Ihme porukkaa. Mutta tällaista elämä lienee jossain slummissa.

Ei slummissa, vaan saiturin lähipiirissä.