Miksi jotkut ihmiset puhuu todella nopeasti??
Meillä on töissä yksi asiantuntija, joka puhuu todella nopeasti. Sen lisäksi, että hän puhuu nopeasti, hän heiluttaa koko ajan käsiään ja liikehtii jos on seisaallan. Häntä ei voi keskeyttää tämän puhetulvan aikana. Emme työkavereiden kanssa aina saa edes selvää kun hän puhuu niin nopesti. Eikö nopeasti puhuja ajattele kuulijoitaan ollenkaan?
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotkut on ns nopeampia, toiset hitaampia.
Itseä taas enemmän ärsyttää hitaus, jaarittelu.
Usein nopea puhe on ääneen ajattelua. Jos on ihan tavisälyllinen, voi joku erehtyä luulemaan toisen ääneen ajattelua älykkyydeksi.
Kaikkein älykkäimmät tuntemani henkilöt puhuvat melko hitaasti ja selkeästi - tai eivät ollenkaan.
Juuri näin. Minun teoriani on, että hitaammin puhuvilla henkilöillä sisäinen puhe ja ääneen puhuminen ovat käytännössä kaksi eri kielimuotoa, joista jälkimmäinen on jäsennellympää ja huolitellumpaa.
Saatan puhua nopeasti, jos on paljon asiaa ja tiedän että vastapuolellakin on. Puhun kuitenkin niin, että saa selvää, eli selkeästi. En usein keskeytä muita ja toki huomautan jos keskeytetään asiattomasti.
Monilla ihmisillä ei ole normaalia käsitystä miten keskustellaan eli sellainen pieni keskeytys on ok mutta ei se, että kesken toisen lauseen aletaan vetää monen minuutin monologeja.
Jos vastapuoli osaa keskustella, eli antaa puheenvuoron toiselle yhtäpaljon kun itselleen eikä aina keskeytä, väitän että osaan keskustella hyvin.
Sellainen poikkeuksellisen hidas tempo on myös todella ärsyttävää ja ei välttämättä paras tapa viedä keskustelua eteenpäin.
Annsn arvosanan 9,5 keskustelutaidoista itselleni.
Toinen... ääripää... on... sitten... ne... jotka... puhuvat... hyvin... hitaasti.
Jokainen... sana... on... ikäänkuin... huolellisesti... mietitty... tarkkaan.
Tää on hyvä kysymys. Ääripäät ovat ärsyttäviä. Toisi nopea puhe on tosi ärsyttävää ja taas hidas jaarittelu on ärsyttävää. Jotenki sellanen fiilis, että naiset ovat herkemmin nopeita puhujia. Monilla on sellanen tapa, että ensin puhutaan ns normaali vauhtia ja sitte livetään asian ytimestä sivuraiteille ja tää sivuraidepuhe vedetään hirveetä kyytiä. Esim. jos haluan kertoa, että olin tänään pelaamassa jalkapalloa ja peli meni tosi hyvin. Voitettiin pallokerho 3-0. Tein pelissä yhden maalinkin. Joku kertoo saman asian sitte niin, että olin tänään pelaamassa jalkapalloa... tässä vaiheessa mennään sitte sivuraiteille ja puhevauhti kiihtyy nollasta sataan sekunnissa. Eli aletaan kertomaan älyttömällä nopeudella ummet ja lammet täysin epäolennaista asiaa kunnes palataan sivuraiteilta itse asiaan ja silloin pudotetaan nopeus normaaliksi. Olin joku aika sitten yhdessä koulutuksessa, jossa oli samaan aikaan kaksi esiintyjää. Toinen oli todella selkeä ja sujuvasanainen ja toinen puhu paljon ja niin järkyttävällä nopeudella, ettei siitä saanu mitään selvää. Kesittyminen esotykseen herpaantu aika nopeesti. Hauskaa oli ku laitoin esityksen alussa Teams-kokouksen käyntiin ja transponderin päälle, jotta saisin litteroidun tekstitallenteen esityksestä ja sen avulla tekoälyllä tuotetun jäsennellyn muistion. Siinä vaiheessa ku nopee puhuja aloitti höpötyksensä, niin littirointi aloitti tuottamaan ihan käsittämätöntä soopaa Eli se ei pysyny mukana sitte yhtään, eikä onnistunu tuottamaan järkeviä lauseita. Toisen esittäjän aikana tilanne oli täysin päinvastainen.
Joissain tapauksissa se on kiire ja asian määrä, mutta vapaallakin nopeasti puhuvia on. Onkohan heillä yhteistä esimerkiksi se, että ovat oman lapsuudenperheensä kuopuksia tai vaihtoehtoisesti ainoita lapsia. Molempien pitää oppia puhumaan nopeasti, jotta tulee kuulluksi.
Kun puhuu nopeasti niin ehtii lyhyessä ajassa sanoa paljon. Toinen ääripää on verkkaisesti puhuvat joilla juttu ei etene.
Jännitys ja ahdistus voi aiheuttaa
tuota
En itse oikein jaksaisi kuunnella ihmisiä, joissa ei ole yhtään rauhallisuutta ja jotka puhuvat aivan liian nopeasti.
Kerran eräs työhönperehdyttäjä puhui hyvin nopeasti ja epäselvästi, joten käytännössä en sitten saanut juuri minkäänlaista perehdytystä ko. työhön.
"Miten tämä tehtävä suoritetaan?"
pölöpölöpölö
"Anteeksi, en saanut selvää"
PÖLÖPÖLÖPÖLÖ
No tein sitten jotenkin ja väärinhän se meni, sitten tuli huutoa, "ETKÖ SINÄ KUULLUT MITÄ MINÄ JUST ÄSKEN SANOIN, PRKLE!"