Lue keskustelun säännöt.
Milloin vanhojen päivä muuttui nykyiseksi? Ennen päivänä haalittiin päälle isovanhempien vaatteita. Mitä hassumpi, sen parempi.
07.02.2025 |
Tuota se muistini mukaan oli 40 vuotta sitten. Hassuttelua hölmön näköisissä vanhahtavissa vaatteissa. Nykyään rahaavievä prinsessa- ja prinssipäivä täynnä väkisinyrittämistä. Jokainen aika tosin tavallaan.
Kommentit (55)
Mä olen tanssinut vanhat 1988, ei kellään mitään vanhoja vaatteita ollut. Suurin osa oli teettänyt tai tehnyt itse tai ostanut (mä lainasin MTV:n puvustamosta iltapuvun) ihan iltapuvun. Yksi kansallispuku taisi meidän koulussa olla, 100 vanhaa meitä silloin tanssi. Että ainakin omassa koulussa puhutaan ajasta ennen tuota, ja tuostahan on nyt 37v aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan tälläinen kysymys teille vanhojen vaatteiden kaipaajille: Onko teillä kotona tai suvussa kaapeissa historiallisia iltapukuja tai vanhoja juhla-asuja? Ovatko ne sen kokoisia, että nykynuori voi ne päälleen pukea?
Vierailija kirjoitti:
Ihan tälläinen kysymys teille vanhojen vaatteiden kaipaajille: Onko teillä kotona tai suvussa kaapeissa historiallisia iltapukuja tai vanhoja juhla-asuja? Ovatko ne sen kokoisia, että nykynuori voi ne päälleen pukea?
Ei alunperin tarkoitus ollutkaan iltapuvuissa vaan vanhahtavana esiintyminen. Mikä vaan kelpasi.
Mulla oli 80-luvun alussa vielä hassut vanhat vaatteet kenkineen ja ulstereineen. Itse tehty nuttura päässä. Hauskaa oli. Tanssittiin sekä sisällä että ulkona. Prom-tanssiaispuvuissa ei ole mitään historian havinaa, pelkkää rahan kilinää vaan.
Joo, vuonna 1988 kävin hakemassa lainaan naapurin eläkeläisiltä niiden vintillä olleet vanhat puvut.
Jotain samaa teki kaikki muutkin, kukaan ei ostanut mistään pukuvuokraamosta tai vastaavasta jotain rytkyjä, vaan idea tosiaan oli, että pukeuduttiin joihinkin vanhanajan vaatteisiin, mitä siihen aikaan ei enää ollut kellään päällä normi elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan tälläinen kysymys teille vanhojen vaatteiden kaipaajille: Onko teillä kotona tai suvussa kaapeissa historiallisia iltapukuja tai vanhoja juhla-asuja? Ovatko ne sen kokoisia, että nykynuori voi ne päälleen pukea?
Mulla on isotädin mekko 1950-luvulta! Mutta ei mahtuisi mun teinin päälle, koska isotäti oli noin 155 cm pitkä ja suhteellisen hoikka, ja oma teini on liki 170 cm pitkä ja painaa hivenen alle 60 kiloa. Minä käytin nuorena isotädin mekkoa joitakin kertoja, mutta se oli mullekin aika nafti ja lyhyt, koska olen tätiä kymmenen senttiä pidempi ja painavampi. Minulla on myös mummoni mekko 60-luvulta, mutta se ei sovi teinille koska mummo on malliltaan lyhyt ja rintava, ja mekko on tehty mummon mittojen mukaan. Teini on liian pitkä ja rintamuksestaan matalampi kuin mummo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan tälläinen kysymys teille vanhojen vaatteiden kaipaajille: Onko teillä kotona tai suvussa kaapeissa historiallisia iltapukuja tai vanhoja juhla-asuja? Ovatko ne sen kokoisia, että nykynuori voi ne päälleen pukea?
Tämä menee vähän ohi kysymyksesi, mutta vastaan silti: aikoinaan ei haettu mitään iltapukuja, historiallisia tai muitakaan, eikä ylipäätään juhla-asuja. Vanhojen päivänä pukeuduttiin ihan arkivaatteisiin, idea oli siis näyttää vanhukselta (eikä pukeutua juhlallisesti). Useimmilla oli elossa isovanhempia tai jopa isoisovanhempia, joiden kaapilta tai ullakolta haettiin sopiva varustus.
Vierailija kirjoitti:
Ihan tälläinen kysymys teille vanhojen vaatteiden kaipaajille: Onko teillä kotona tai suvussa kaapeissa historiallisia iltapukuja tai vanhoja juhla-asuja? Ovatko ne sen kokoisia, että nykynuori voi ne päälleen pukea?
Niitä vanhantyylisiä mekkoja oli tarjolla pukuvuokraamoissa. Nykyisin kai on vitsauksena, ettei vuokramekot kelpaa, vaan ostetaan hääpuvun hintaisia tanssiaismekkoja omaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tälläinen kysymys teille vanhojen vaatteiden kaipaajille: Onko teillä kotona tai suvussa kaapeissa historiallisia iltapukuja tai vanhoja juhla-asuja? Ovatko ne sen kokoisia, että nykynuori voi ne päälleen pukea?
Tämä menee vähän ohi kysymyksesi, mutta vastaan silti: aikoinaan ei haettu mitään iltapukuja, historiallisia tai muitakaan, eikä ylipäätään juhla-asuja. Vanhojen päivänä pukeuduttiin ihan arkivaatteisiin, idea oli siis näyttää vanhukselta (eikä pukeutua juhlallisesti). Useimmilla oli elossa isovanhempia tai jopa isoisovanhempia, joiden kaapilta tai ullakolta haettiin sopiva varustus.
No jos nykyään pitäisi toimia samoin, onko teidän suvussa säästetty sopivaa kampetta?
30v sitten tanssin viininpunaisessa taftipuvussa, pitkähihaisessa samettijakussa ja lyhyissä hansikkaissa. Kaikki jonkun itse tekemiä ja lainattuja.
Katson parhaillaan striiminä vanhojentansseja ja ihailtavasti täällä on paljon persoonallisia asuja. On cosplay-pukuja, historiallisia asuja, goottityyliä, itse tehtyjä pukuja ja tuota itsekin käyttämääni puhvihihataftimekko -tyyliä. Jotkut tytöt ovat housupuvussa. Pojilla näkyy kirjailtuja(!) ja erivärisiä pukuja, ja sitten myös keskiaikaisia asuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan tälläinen kysymys teille vanhojen vaatteiden kaipaajille: Onko teillä kotona tai suvussa kaapeissa historiallisia iltapukuja tai vanhoja juhla-asuja? Ovatko ne sen kokoisia, että nykynuori voi ne päälleen pukea?
Tämä menee vähän ohi kysymyksesi, mutta vastaan silti: aikoinaan ei haettu mitään iltapukuja, historiallisia tai muitakaan, eikä ylipäätään juhla-asuja. Vanhojen päivänä pukeuduttiin ihan arkivaatteisiin, idea oli siis näyttää vanhukselta (eikä pukeutua juhlallisesti). Useimmilla oli elossa isovanhempia tai jopa isoisovanhempia, joiden kaapilta tai ullakolta haettiin sopiva varustus.
Kyllä jo 80-luvulla oli niitä tanssiaismekkoja, usein vannehame sen alla. Mutta ne oli niitä vanhantyylisiä, ei prinsessatyylisiä. Ja niitä tyylejä oli tietty myös eri aikakausilta, jollain saattoi vannehamemekon sijaan olla Charleston-tyylinen mekko.
Olen tanssinut 1991 ja silloin jo vakiintunut perinne oli, että juhlapuvuissa tanssittiin. Osa osti ja teetätti ja teki itse, osa vuokrasi teatterilta tai muista pukuvuokraamoista.
Eli ilmeisesti muutos on tapahtunut siinä aapeen 40 vuodentakaisen kokemuksen ja oman 35 vuoden takaisen kokemukseni välissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan alueellisestikin menty eri tahdissa nykyiseen suuntaan?
Mun mielestäni on suuri sääli, että vanhojenpäivän idea on kokonaan hukattu. Niistä 17-vuotiaistahan tulee abien lähdettyä koulun "vanhuksia", joiden piti aikoinaan näyttää nuoremmilleen se kunnianarvoisa ikänsä.
Halvannäköiset temuhörhelöt ja vastaavat kadottavat koko päivästä sen alkuperäisen teeman ja huumorin.
Toki ymmärrän, että nuoret tytöt kaipaavat itselleen prinsessahetkeä (joka taas kyllä pojille lienee enemmänkin kauhistus), mutta sitähän he voisivat viettää sitten lakkiaisissaan.
Ysärillä Espoossa kaikki tytöt pukeutuivat 1700-luvun tyylisiin pukuihin Vanhojen Tansseissa.
Vuonna -83 meidän luokalla oli lähes kaikilla jotain oikeasti vanhaa. Osa vuokrasi vaatteet teatterilta, osalla oli vanhempien tai isovanhempien iltapuku . Pojilla oli aivan upeita vanhoja pukuja ja hattuja, kävelykeppejä, monokkeleita yms. Ei hassuja vaan oikeasti vanhoja, tyylikkäitä ja hyväkuntoisia vaatteita kaikilla. Itse pyysin naapurin mummolta lainaksi hänen nuoruudessa pitämäänsä pitkää tummaa yhdistelmäpukua, jossa pitkä hame alaosana ja jakkutyylinen lyhyt tyköistuva yläosa kauniilla napituksella. Lisänä oli valkoinen pitsihuivi ja äitini 60-luvun laukku sekä 60-luvun pukukorut.
Sitten oli ne kolme meidänluokkalaista hienohelmablondia, jotka lensivät shoppailemaan eli ostivat jostain Helsingistä kalliista liikkeestä uudet juhlapuvut. Kätevää ja helppoa, kun sai vaan mennä ja ostaa. Ei tarvinnut nähdä etsimisen vaivaa eikä maksaa mitään, kun äiti ja isi maksoivat
Keskitasoisesti kehitysvammaiset vekkulit autismi eukot ja ukkelit Vauva-palstan vekkulit maakit vekkulisti kanssa kampraatin pistää vekkulisti vanhojen tanssit pistää vekkulisti, laulavat "Me pissaamme, me kakkaamme, pojat tahdomme olla tyttöjä, että pojat panevat meitä pimppiin", vekkulisti rivitanssin pistää vekkulisti kanssa kampaatin, piiperätävät kotipolulla vekkulisti kanssa kampaatin, jokainen on kampraatti ja jokaisella on kampraatti vekkulissa autismin ekkoudessa vekkulisti pistää.
Vierailija kirjoitti:
Itse tanssin vanhojentanssit vuonna 1974 (ja kyllä, nykyään olen siis jo oikeasti vanhus...).
Silloin ei missään päin Suomea vielä sonnistauduttu prinsessamekkoihin, vaan yllä oli oikeasti vanhushynttyyt, joita kaiveltiin maalta isovanhempien vintiltä ja vastaavista paikoista. Tytöillä oli sarkamekkoa ja esiliinaa, sota-aikaisia lottapukujakin. Pojilla pussihousuja, karvahattuja ja lapikkaita.
Hämärä mielikuva on itselläni, että tämä oli valtavirtaa vielä 1980-luvullakin, ja muutos kohti amerikkalaista prom-tyyliä ja varustelukilpailua kohti alkoi 1990-luvulla.
Kertokaa te, jotka vietitte vanhojenpäivää 1980-luvulla, onko muistikuvani oikea.
Abi 1986: Kyllä oli jo silloin frakit ja tanssiaispuvut pääosin käytössä, ja varustelukilpailu oli jo käynnissä. Ei mitään vanhushynttyitä kenelläkään. Tosin vaatteet olivat pääosin erilaista vanhaa juhlavaatevarastoa tai vuokrattuja, ei niinkään uusina ostettuja kuin nykyään. Muutoksen syynä on ilmeisesti USA:n high schoolien senior promeista tulleet vaikutteet ja se on varmaan edennyt pikkuhiljaa pääkaupunkisedulta muuhun maahan
Tanssin vuonna 2000 ja silloin oli kaikilla iltapukumaiset tanssiaismekot. Ei niin paljon paljetteja ja strasseja kuin nykyään, mutta ei ne puvut yrittäneet olla vanhanaikaisia. Tosi moni kävi kampaajalla (minäkin) ja osa jopa meikattavana.