Lue keskustelun säännöt.
Äiti kuolemassa. Pitääkö minun sovittaa ja mennä hautajaisiin?
06.02.2025 |
Äitini on kuolemassa. Katkaisin välit vuosia sitten, koska hän on narsisti, manipuloi tunteitani ja käyttää ihmisiä hyväkseen. Olen antanut hänelle paljon rahaa, mutta se ei koskaan riittänyt. Hän on aina ollut uhri, valehtelee kaikesta ja on täysin empatiakyvytön.
Lapsuudessa hän laiminlöi minut ja siskoni. Opin hiljattain, että hän yritti tappaa minut vauvana. Hänellä on selvästi mielenterveysongelmia, mutta hän ei ole koskaan ottanut vastuuta teoistaan. Yritin vuosia pitää hänet elämässäni, mutta kun hän alkoi satuttaa myös lapsiani, katkaisin lopullisesti välit.
Nyt sukulaiset painostavat minua tapaamaan hänet viimeisen kerran ja tulemaan hautajaisiin. Minulle äiti on ollut menetetty jo pitkään, eikä hänen kuolemansa muuta mitään. Silti mietin, onko moraalisesti väärin olla hyvästelemättä häntä ja jättää hautajaiset väliin.
Kommentit (28)
Moraalin puolesta ei minun mielestäni ole mitään velvoitetta mennä.
Nuku muutama yö ja mieti, haluatko mennä hautajaisiin saadaksesi kokemuksen, seremonian, siitä, että äitisi tosiaan on kuollut.
Sukulaisten takia ei tarvitse mennä. Itse en varmaankaan tuossa tilanteessa haluaisi ainakaan muistotilaisuuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai että pääset perinnönjaolle. Se kelpaa kyllä
Vierailija kirjoitti:
Nyt saat ajatella mikä on parasta itsellesi. Saisitko rauhan sillä, että kävisit hänen luonaan sanomassa, että haluan antaa sinulle anteeksi? Helpottaisiko sinua, jos olisit hautajaisissa mukana? Ketään muuta ei mielestäni tarvitse nyt huomioida, eikä kenenkään muun mieliksi tehdä mitään kun äitisi ei kerta ole pystynut sinua rakastamaan.
Eikö äidin pitäisi pyytää anteeksi lapseltaan? Monille kuolemaisillaan oleville tulee hätä omasta paskamaisuudestaan, ja silloin HE haluavat rauhan, koska pelkäävät joutuvansa helvettiin. Mielestäni se on silloin liian myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
Tottakai että pääset perinnönjaolle. Se kelpaa kyllä
Luuletko, että perinnön saaminen edellyttää hautajaisiin osallistumista? :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma kokemukseni on samanlainen. Katkaisin välit vanhempiini vuosia sitten ja yritin myöhemmin sovitella, mutta huomasin, ettei mikään ollut muuttunut. Kun isäni kuoli, sisarukset ilmoittivat, mutta en mennyt hyvästelemään häntä enkä kadu sitä hetkeäkään. En kaipaa häntä enkä tunne tarvetta ajatella häntä enää.
Äitini joutuessa saattohoitoon päätin kuitenkin mennä katsomaan häntä. Hänellä oli pitkälle edennyt dementia, mutta tunnisti minut hetkeksi. Emme keskustelleet, emme sopineet mitään, eikä lopulta ollut mitään suljettavaa. Hän kuoli sinä yönä. En tiedä, olisinko katunut, jos en olisi mennyt.
Jos sinulla on epäilys, käy katsomassa äitiäsi. Kuoleman jälkeen ei ole peruutusnappia, jos mielesi muuttuu. Mutta jos olet varma, ettet halua mennä, sekin on täysin ok. Hyvästelyt eivät aina tuo helpotusta, eikä niitä tarvitse antaa, jos suhde on ollut myrkyllinen.
Itse tunnet itsesi paremmin.
Joku voisi jäädä loppuiäkseen vellomaan miksi ei tullut tehtyä sovintoa. Toinen on tyytyväinen, että piti päänsä loppuunasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai että pääset perinnönjaolle. Se kelpaa kyllä
Luuletko, että perinnön saaminen edellyttää hautajaisiin osallistumista? :D
Näinhän se menee
Ei missään tapauksessa. En sinuna menisi edes vaikka äitisi pyytäisi. Vttuako se sukulaisille kuuluu? Kirkon moraalikäsitys on enemmän kuin vinoutunut.
Minulla on vähän samantapainen tilanne oman äitini kanssa, ja olen päättänyt etten mene hänen hautajaisiinsa. Ne eivät muuta mitään. Hänen kuolemansa ei muuta mitään. Hän on aina halunnut päästä minusta eroon, ja lopulta hän pääsikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paska konekäännös englannista, miksi?
*pitäisikö minun sovittaa
*opin hiljattain
*on kuolemassa
*pitää hänet elämässäni
- kaikki epäsuomea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai että pääset perinnönjaolle. Se kelpaa kyllä
Luuletko, että perinnön saaminen edellyttää hautajaisiin osallistumista? :D
En mutta jos tosissaan katkaistaan välit niin sitten luovutaan perinnöstäkin. Muu on teeskentelyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ai ihanko opit 😂 miksi käännät englanninkielisiä termejä suoraan suomeksi????
Sun ei tarvitse tavata, jos et sitä ITSE aidosti halua. Jos äitisi ei saanut sopua aikaan ennen tätä tai osoittanut halua sovintoon - tuskin saat sitä nytkään. Todennäköisempää voi olla vain paha mieli. Parempi antaa kuolla rauhassa - sitä saa mitä tilaa. Hautajaisiin taas voi olla ehkä kiva mennä, saatat saada tunteen lopullisesta päätöspisteestä ja voit jatkaa rauhassa elämääsi kun pöytä on "lopullisesti putsattu".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paska konekäännös englannista, miksi?
*pitäisikö minun sovittaa
*opin hiljattain
*on kuolemassa
*pitää hänet elämässäni
- kaikki epäsuomea.
Palstan sheriproctecti taas liikenteessä.
Vierailija kirjoitti:
Oma kokemukseni on samanlainen. Katkaisin välit vanhempiini vuosia sitten ja yritin myöhemmin sovitella, mutta huomasin, ettei mikään ollut muuttunut. Kun isäni kuoli, sisarukset ilmoittivat, mutta en mennyt hyvästelemään häntä enkä kadu sitä hetkeäkään. En kaipaa häntä enkä tunne tarvetta ajatella häntä enää.
Äitini joutuessa saattohoitoon päätin kuitenkin mennä katsomaan häntä. Hänellä oli pitkälle edennyt dementia, mutta tunnisti minut hetkeksi. Emme keskustelleet, emme sopineet mitään, eikä lopulta ollut mitään suljettavaa. Hän kuoli sinä yönä. En tiedä, olisinko katunut, jos en olisi mennyt.
Jos sinulla on epäilys, käy katsomassa äitiäsi. Kuoleman jälkeen ei ole peruutusnappia, jos mielesi muuttuu. Mutta jos olet varma, ettet halua mennä, sekin on täysin ok. Hyvästelyt eivät aina tuo helpotusta, eikä niitä tarvitse antaa, jos suhde on ollut myrkyllinen.
Ei ollut suljettavaa? Lisää robottikäännöksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt saat ajatella mikä on parasta itsellesi. Saisitko rauhan sillä, että kävisit hänen luonaan sanomassa, että haluan antaa sinulle anteeksi? Helpottaisiko sinua, jos olisit hautajaisissa mukana? Ketään muuta ei mielestäni tarvitse nyt huomioida, eikä kenenkään muun mieliksi tehdä mitään kun äitisi ei kerta ole pystynut sinua rakastamaan.
Eikö äidin pitäisi pyytää anteeksi lapseltaan? Monille kuolemaisillaan oleville tulee hätä omasta paskamaisuudestaan, ja silloin HE haluavat rauhan, koska pelkäävät joutuvansa helvettiin. Mielestäni se on silloin liian myöhäistä.
Jos äiti on oikeasti narsisti, ei hän pysty näkemään itsessään mitään vikaa, siksi en halua ap: n odottavan äidiltään anteeksipyyntöä. Mutta väärinkohdeltua ihmistä voi helpottaa, jos hän antaa anteeksi, vaikkei toinen pyydäkään. Sillä voi estää katkeruuden, joka syö itseä. Ja kirjoitin, että haluan antaa anteeksi siksi, että tiedän ettei anteeksiantaminen ole helppoa. Mutta ainakin, että haluaisi siihen pystyä.
Vierailija kirjoitti:
Sun ei tarvitse tavata, jos et sitä ITSE aidosti halua. Jos äitisi ei saanut sopua aikaan ennen tätä tai osoittanut halua sovintoon - tuskin saat sitä nytkään. Todennäköisempää voi olla vain paha mieli. Parempi antaa kuolla rauhassa - sitä saa mitä tilaa. Hautajaisiin taas voi olla ehkä kiva mennä, saatat saada tunteen lopullisesta päätöspisteestä ja voit jatkaa rauhassa elämääsi kun pöytä on "lopullisesti putsattu".
Hautajaisiin ei koskaan ole "kiva mennä". Hautajaisiin meneminen on myönnytys, menemättä jättäminen on kannanotto.
Teet niinkuin itsestä tuntuu hyvältä. Voit mennä katsomaan, muuta ei ole pakko.
Voimia vaikeaan tilanteeseen!
Nyt olisi hyvä hetki käydä vielä moikkaamassa. "Tervemenoa helvettiin" tai vastaavaa.
Nyt saat ajatella mikä on parasta itsellesi. Saisitko rauhan sillä, että kävisit hänen luonaan sanomassa, että haluan antaa sinulle anteeksi? Helpottaisiko sinua, jos olisit hautajaisissa mukana? Ketään muuta ei mielestäni tarvitse nyt huomioida, eikä kenenkään muun mieliksi tehdä mitään kun äitisi ei kerta ole pystynut sinua rakastamaan.