Tuntuu etta elama menee pilalle kun ei ole ystavia :(. Tana viikonloppuna olen vaihtanut pari lausetta lapsen kaverin aidin kanssa kun sovittiin etta kaveri tulee leikkimaan meille

Mä käyn aktiivisesti yhdessä seurakunnassa, ja olen tutustunut siellä moniin mukaviin ihmisiin. Missäpäin asut?

Miten ihmeessä niitä ystäviä " hankitaan" ? Tuntuu että kaikilla on omat piirinsä enkä halua tuppautua. ap

Minkä ikäinen olet? Mistä olet kiinnostunut ja missäpäin asustat?



Keksitään yhdessä sulle jotain!

voidaan kahvitella, muilla lasten kavereitten äideillä ei tunnu olevan yhtään kiinnostusta sellaiseen tai niin ainakin itse olen tulkinnut.



En kerkeä kerhoilemaan kun olen työelämässä, kerhoiluajoista ei ehtinyt jäämään ystäviä vaikka silloin kun juostiin noissa niin oli paljonkin tuttavia ja se oli mukavaa. Asun Helsingissä. ap

Vierailija:

Minkä ikäinen olet? Mistä olet kiinnostunut ja missäpäin asustat?

Keksitään yhdessä sulle jotain!

työpaikalta, lasten koulun vanhempainyhdistyksestä, omista harrastuksista, lasten harrastusten kautta, leikkipuistosta, naapurista ja yksi ystävyys alkoia ihan sattumalta yhdestä tilaisuudesta. t. 2

ja asun myös Helsingissä. Itse teen lisäksi paljon töitä, ja tuntuu ettei niitä ystäviä edes ehdi hankkia. Sitten kun olis viikonloppuna vapaa-aikaa, niin nökötän vaan kotona muksun kanssa. Tylsää.

Espoosta. Sama tilanne, kaverit jääneet kotiseudulle ja täällä ainoat kaverit on työkaverit.

Ainakin joillain tanssiopistoilla on äiti/lapsi tunteja, sieltä voisi onnistaa jos yhtään on sellainen juttu mikä kiinnostaa. Tietty mikä tahansa muukin harrastus, vaikka ihan itsekseenkin toimisi (olettaen, että pääset lapselta lähtemään).

Entäpä esim. töistä? Onko siellä ketään jota voisit käydä kysymässä vaikka alkuun lounaskaveriksi? Omat klikit sielläkin varmaan joo, mut yllättävän nopeasti niihin juttuihin pääsee mukaan. Rohkeasti vaan juttelemaan. En usko, että kukaan pitää tuppautumisena. Minusta ainakin on ihanaa tutustua uusiin ihmisiin =)

Mä olen saanu ystäviä mm. synnytys-sairaalasta, neuvolan äitiysvalmennusporukasta, työpaikalta, koulusta ja puistosta joiden kanssa on pidetty yhteyttä vuosia. Mene vaikka seurakunnan alfa-kurssille, siellä on keskusteluryhmät joissa väkisin tutustuu muihin. t.4



ps. sori jos jankutan tästä seurakunnasta, mutta siellä olen saanu tosi hyviä ystäviä, joden kanssa tulee puhuttua vähän syvällisempiäkin välillä...

pelottaa ehtisikö kavereihin pitämään yhteyttä.

Saa kirjoittaa kisulainen @ luukku. com.

Vierailija:

ja asun myös Helsingissä. Itse teen lisäksi paljon töitä, ja tuntuu ettei niitä ystäviä edes ehdi hankkia. Sitten kun olis viikonloppuna vapaa-aikaa, niin nökötän vaan kotona muksun kanssa. Tylsää.

Vierailija:

Mä olen saanu ystäviä mm. synnytys-sairaalasta, neuvolan äitiysvalmennusporukasta, työpaikalta, koulusta ja puistosta joiden kanssa on pidetty yhteyttä vuosia. Mene vaikka seurakunnan alfa-kurssille, siellä on keskusteluryhmät joissa väkisin tutustuu muihin. t.4

ps. sori jos jankutan tästä seurakunnasta, mutta siellä olen saanu tosi hyviä ystäviä, joden kanssa tulee puhuttua vähän syvällisempiäkin välillä...

Vierailija:

Ainakin joillain tanssiopistoilla on äiti/lapsi tunteja, sieltä voisi onnistaa jos yhtään on sellainen juttu mikä kiinnostaa. Tietty mikä tahansa muukin harrastus, vaikka ihan itsekseenkin toimisi (olettaen, että pääset lapselta lähtemään).

Entäpä esim. töistä? Onko siellä ketään jota voisit käydä kysymässä vaikka alkuun lounaskaveriksi? Omat klikit sielläkin varmaan joo, mut yllättävän nopeasti niihin juttuihin pääsee mukaan. Rohkeasti vaan juttelemaan. En usko, että kukaan pitää tuppautumisena. Minusta ainakin on ihanaa tutustua uusiin ihmisiin =)

Siellä käsitellään kristinuskon perusasioita ja keskustellaan ryhmissä ko aiheesta luennon jälkeen. Kaikki ei ole uskovaisia, mutta toki kiinnostuneita kristinuskosta. Googleta jos kiinnostaa, niin löydät lähimmän paikan.