Lue keskustelun säännöt.
Lapsen palkitseminen koulumenestyksestä?
04.02.2025 |
Palkitsetteko lapsianne tai nuorianne hyvästä koulumenestyksestä? Jos, niin miten?
Mua vähän harmittaa, kun mieheni on sitä mieltä, että lapsia ei kuulu palkita hyvästä menestyksestä. On sitä mieltä, että jouduttaisiin sitten palkitsemaan koko ajan. Teini sai esimerkiksi äskettäin 10+ yläasteen matematiikan kokeesta, johon mies oli vaan että hieno homma, jatka samaan malliin.
Kommentit (61)
Siis palkitaan siitä, että tekee sen, mitä pitääkin tehdä? Varmaan myös maksatte, jos lapsi siivoaa omat sotkunsa. Ja teinille viikkoraha, jos ei käytä huumeita.
Ei ihme, että Aasiassa on menty Suomen ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei saa koenumeroista, mutta yläkoulussa saa todistuksen numeroista jouluisin ja keväällä. 10 on 30€, 9 on 10€, 8 on 0 ja seiskasta joutuvat maksamaan meillepäin.
Viiminen on vitsi. Lapset on 8/9 tasoa, joten jokunen yksittäinen kymppi on haluttu nostaa arvoonsa.
Nykypäivänä perushyvä veto on kasi ja kiitettävä ysi. Kymppiin pitää olla jo jollakin lailla harrastaa asiaa, joten siitä on ihan aiheellista maksaa selvästi enemmän kuin ysistä.
Vierailija kirjoitti:
Siis palkitaan siitä, että tekee sen, mitä pitääkin tehdä? Varmaan myös maksatte, jos lapsi siivoaa omat sotkunsa. Ja teinille viikkoraha, jos ei käytä huumeita.
Ei ihme, että Aasiassa on menty Suomen ohi.
Jos tekee sen, mitä pitääkin tehdä, on kasin oppilas. Jos lapsi tekee ekstraa ja saa ysejä ja kymppejä, en oikein näe järkeä tylyttämisessäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis palkitaan siitä, että tekee sen, mitä pitääkin tehdä? Varmaan myös maksatte, jos lapsi siivoaa omat sotkunsa. Ja teinille viikkoraha, jos ei käytä huumeita.
Ei ihme, että Aasiassa on menty Suomen ohi.
Jos tekee sen, mitä pitääkin tehdä, on kasin oppilas. Jos lapsi tekee ekstraa ja saa ysejä ja kymppejä, en oikein näe järkeä tylyttämisessäkään.
Niin no joo, onhan se lapsi kasin oppilas, ei petaa sänkyään ja vetelee kokkelia, jos vanhemmat eivät vaadi enempää. Onhan se äitille helpompaa, että voi joko lahjoa tai antaa elää pellossa, kuin että joutuisi oikeasti kasvattamaan lapsensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis palkitaan siitä, että tekee sen, mitä pitääkin tehdä? Varmaan myös maksatte, jos lapsi siivoaa omat sotkunsa. Ja teinille viikkoraha, jos ei käytä huumeita.
Ei ihme, että Aasiassa on menty Suomen ohi.
Jos tekee sen, mitä pitääkin tehdä, on kasin oppilas. Jos lapsi tekee ekstraa ja saa ysejä ja kymppejä, en oikein näe järkeä tylyttämisessäkään.
Niin no joo, onhan se lapsi kasin oppilas, ei petaa sänkyään ja vetelee kokkelia, jos vanhemmat eivät vaadi enempää. Onhan se äitille helpompaa, että voi joko lahjoa tai antaa elää pellossa, kuin että joutuisi oikeasti kasvattamaan lapsensa.
No mun lapseni on kiitettävä oppilas, saa rahaa ja jalkahierontoja iltaisin. Sinua ei ole kukaan tainnut tänäänkään halata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älkää palkitko arvosanoista vaan työstä.
Osa oppilaista saa hyviä arvosanoja tekemättä juuri mitään, osa ei saa, vaikka tekisi kaikkensa. Näin ollen palkitseminen ei opeta mitään.
Palkitkaa asioista, joihin lapsi voi vaikuttaa, esimerkiksi siitä, että ei ole myöhästymisiä tai unohduksia.
T. Opettaja
Tämä antaa kuvan, että opetuksella pystyttäisiin vaikuttamaan todella vähän lasten osaamiseen. Että menestyminen tai menestymättömyys on ennalta määrätty ja geeneissä.
Oma käsitykseni oppimisesta ei ole näin lohduton.
Tämä voi olla hyvä tai huono asia vähän henkilöstä riippuen, että ei ole oikeaa vastausta.
Mun ekaluokkalainen saa euron per luettu kirja. Helppolukuisia ja tavutettuja vielä. Kovin on innostunut ja se on tärkeintä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Me emme palkinneet lapsiamme rahallisesti koulunkäynnistä, vaan jokainen kolmesta lapsesta sai löytää motivaation keinot muista asioista. Tukea ovat kaikki saaneet sitä halutessaan ja tarvitessaan, ja me vanhemmat olemme osoittaneet kiinnostusta koulunkäyntiin liittyviin asioihin.
Yhdellä lapsista oli peruskoulussa keskittymisessä isoja vaikeuksia, joten riittävä menestys oli siinä, kun sai päättötodistuksen ylipäätään käteen ja pääsi opiskelemaan itselleen mieluista käytännön alaa. Kaksi muuta taas saivat 9-10 tuloksia lähestulkoon lukematta kokeisiin lainkaan, ja jatkoivat huippulukioihin.
En usko, että yhdenkään lapsen kohdalla rahalla palkitseminen olisi muuttanut tilannetta suuntaan tai toiseen.
Minä lupasin perfektionistille 10€ jos joskus tuo kotiin 8 tai huonomman. Jostain uskonnosta (et vaihtui uskonnoksi kun et-tunnit oli vain tehtäviä käytävällä) sen sitten yläkoulussa sai.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kotiin kannoin ysejä ja kymppejä, koskaan ei palkittu. Pikkuveli toi seiskoja ja kaseja, aina palkittiin. Reilua?
Sama meillä, mutta ymmärsin kyllä jo silloin, että minulle vastaava kannustaminen ei olisi ollut hyödyllistä, toisin kuin veljelleni jota koulu ei motivoinut, mutta raha motivoi ja sen avulla sai koulunsa hoidettua kunnolla.
Vanhemmat ovat kyllä aina huolehtineet tasapuolisuudesta, todennäköisesti sain suunnilleen saman rahan sitten jostain muualta.
Minusta hyvä arvosana oli palkinto itsessään, mies halusi palkita suoritukset rahalla. Mies ja lapset sopi yhdessä aina kouluvuoden alkaessa rahamäärät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä neljä lasta. Esikoisella dyslexia ja oppiminen aina ollut haastavaa. Työtä tehtiin koulun eteen ihan valtavasti ja silti koetulokset olleet vähän sieltä tänne. Seuravaa oppi lukemaan 2,5 vuotiaana ja ollut lahjakas ihan kaikessa. Soittaa useita instrumentteja, koenumerot olleet aina kymppejä, urheilussa pärjää, nyt tekee kahta yliopistotutkintoa saman aikaisesti erinomaisin arvosanoin jne. Kaksi seuraavaa ovat myös menestyneet koulussa hyvin, ehkä vähän enemmän tehneet työtä kuin kakkonen.
Esikoinen teki ehdottomasti eniten työtä ja sai huonoja numeroita, kakkonen ei tehnyt mitään, kolmonen ja nelonen vain vähän ja heillä numerot aina ysejä ja kymppejä. Kenelle olisin maksanut, mistä ja minkä verran. Juu, emme yllättäen maksaneet mitään...
Kannustettiin kaikkia ja ihan yhtä rakkaita ja arvokkaita jokainen. Meidän lapset myös sosiaalisesti älykkäitä, joten ymmärsivät miksi emme maksa. Tosin meillä on kyllä lapset saaneet, mitä ovat tarvinneet ihan pyytämällä. Ovat myös kolmetoista vuotiaasta asti käyneet kesätöissä, josta saaneet extra rahaa humputuksiinsa. Nyt ovat jo viimeistä lukuunottamatta aikuisia.
Ehdottomasti ei palkita (ei palkittu) koulumenestyksestä.
Ollaan voitu kehua ahkeruudesta, tarkkuudesta, aikatauluttamisesta, priorisoinnista jne.
En useinkaan ole kysynyt mitä numeroita on tullut tai jos lapsi on niitä kerronut, olen sanonut "kiva" tms. Joskus olen sanonut, että eikös tämän pitänyt olla se vähän panoatuksen aine, että numero keroo, että panostusta olisi vielä voinut laskea reilusti.
Olemme keskustelleet, että olemme toki iloisia ja ylpeitä lasten koulumenestyksestä, mutta olisimme heistä ylpeitä ja iloisia vaikka menestys olisi paljon heikompaa. Aina kesäloman alkaessa ollaan annettu lahja kovasta koulutyöstä. Tämä ei liity numeroihin lainkaan.
Joku kerjussa sanoi, että voihan toinen vanhempi palkita, vaikka toinen ei palkitse. Minusta tämä on iso periaatekysymys, jossa vanhempien tulisi olla (tai esittää olevansa) samlla linjalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi on oikeassa, koska arvosanat on jo itsessään palkinto.
Kuinka monta lasta sulla on? Nimittäin jos lapsia on useampi ja joku kärsii oppimisvaikeudesta, "paremman" lapsen palkitseminen ylläpitää kodin sisäistä syrjintää
Meillä palkitaan menestyksestä mutta myös työstä. Molemmat teinit (amis ja lukiolainen) saavat 50e/kk. Lisäksi lukiolainen saa lukiobonuksen (50e/kk), pitkän matikan bonuksen (50e/kk) ja pitkän fysiikan bonuksen (50e/kk). Yo-arvosanoista maksan tietysti myös. Jos saa teknologiateollisuuden tonnin stipendin pitkästä matikasta, heitän toisen tonnin itse mukaan. Yliopiston ajalta maksan kohtuullisia asumiskuluja kolme ensimmäistä vuotta eli kandiin asti.
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on oikeassa, koska arvosanat on jo itsessään palkinto.
Kuinka monta lasta sulla on? Nimittäin jos lapsia on useampi ja joku kärsii oppimisvaikeudesta, "paremman" lapsen palkitseminen ylläpitää kodin sisäistä syrjintää
Eihän siinä syrjitä mitenkään, jos kaikille lapsille on samat säännöt. Sitten jos yksi saa 10 euroa kympistä ja toinen saman summan seiskasta, voidaan puhua syrjinnästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on oikeassa, koska arvosanat on jo itsessään palkinto.
Kuinka monta lasta sulla on? Nimittäin jos lapsia on useampi ja joku kärsii oppimisvaikeudesta, "paremman" lapsen palkitseminen ylläpitää kodin sisäistä syrjintää
Eihän siinä syrjitä mitenkään, jos kaikille lapsille on samat säännöt. Sitten jos yksi saa 10 euroa kympistä ja toinen saman summan seiskasta, voidaan puhua syrjinnästä.
Kyllä se nimenomaan on syrjintää! Jos perheessä on kaksoset ja toinen heistä kärsii lukihäiriöstä, onko se tasa-arvosta, että "parempaa" kaksosta palkitaan sen takia, että hän saa helposti 10 samanaikaisesti, kun lukihäiriönen joutuu tyytymään 7, vaikka tämän seiskan saanut on yrittänyt paljon enemmän? Ei, ei ole, koska "huonompi" lapsi on yrittänyt enemmän saaden kaikesta yrityksestä huolimatta huonomman arvosanan. Tämä epätasa-arvoinen palkitsemisasetelma aiheuttaa sen, että jos kaikesta yrityksestä huolimatta epäonnistuu, alkaa elää siinä uskossa, että ei kannata edes yrittää.
Jos kaksoset sen sijaan ovat molemmat neurotyypillisiä normaaleja joista toinen opiskelee 9 ja toinen 10, on nämä arvosanat 9 ja 10 itsessään palkinto.
Vierailija kirjoitti:
Meillä palkitaan menestyksestä mutta myös työstä. Molemmat teinit (amis ja lukiolainen) saavat 50e/kk. Lisäksi lukiolainen saa lukiobonuksen (50e/kk), pitkän matikan bonuksen (50e/kk) ja pitkän fysiikan bonuksen (50e/kk). Yo-arvosanoista maksan tietysti myös. Jos saa teknologiateollisuuden tonnin stipendin pitkästä matikasta, heitän toisen tonnin itse mukaan. Yliopiston ajalta maksan kohtuullisia asumiskuluja kolme ensimmäistä vuotta eli kandiin asti.
Varmaan sulla unohtui kirjoittaa, että mitä se ammattikoululainen saa?
Vierailija kirjoitti:
Ehdottomasti ei palkita (ei palkittu) koulumenestyksestä.
Ollaan voitu kehua ahkeruudesta, tarkkuudesta, aikatauluttamisesta, priorisoinnista jne.
En useinkaan ole kysynyt mitä numeroita on tullut tai jos lapsi on niitä kerronut, olen sanonut "kiva" tms. Joskus olen sanonut, että eikös tämän pitänyt olla se vähän panoatuksen aine, että numero keroo, että panostusta olisi vielä voinut laskea reilusti.
Olemme keskustelleet, että olemme toki iloisia ja ylpeitä lasten koulumenestyksestä, mutta olisimme heistä ylpeitä ja iloisia vaikka menestys olisi paljon heikompaa. Aina kesäloman alkaessa ollaan annettu lahja kovasta koulutyöstä. Tämä ei liity numeroihin lainkaan.
Joku kerjussa sanoi, että voihan toinen vanhempi palkita, vaikka toinen ei palkitse. Minusta tämä on iso periaatekysymys, jossa vanhempien tulisi olla (tai esittää olevansa) samlla linjalla.
Aika hassu ajatus, että tuollainen positiivinen mukava asia kuin lapsen palkitseminen olisi jollekulle iso periaatekysymys, josta ei voi antaa periksi.
Vanhempien on toki suotavaa pitää samat rajat ja säännöt vaikkapa kotiintuloaikojen suhteen, jottei lapsi pääse venyttelemään rajoja. Mutta se, että toinen vanhempi haluaa palkita hyvän koulumenestyksen rahalla ja toinen kehuilla on ristiriitana samaa sarjaa kuin että toinen ostaa jouluna lapselle lahjaksi tavaraa ja toinen elämyksiä. Iloisia ja mukavia asioita, joita jokainen saa juhlistaa omalla tavallaan oman lapsensa kanssa. Siinä oppii lapsikin mallista joustavuutta ja toisten kunnioitusta.
Itse sitä vastoin kokisin kummallisena ja manipulatiivisena käytöksenä, jos en iloitsisi lapseni hyvistä numeroista vaan päinvastoin tivaisin, että miksi nyt ei huonommin mennyt.
Mun kokemukseni on, että etenkin alakoulussa opettaja palkitsee aika voimakkaasti juuri mainitsemistasi asioista. Huolellisuus, nätti käsiala ja sopivan rauhallinen käytös tuovat kympin vähän vähemmälläkin osaamisella.
Monella opettajalla myös tuntuu olevan sinun laillasi sellainen käsitys, että näihin asioihin olisi jotenkin helpompaa vaikuttaa kuin asiaosaamiseen. Tosiasiassa eri persoonille eri asiat ovat helppoja ja eri asiat vaikeita.