Sektion riskit
Synnytin esikoiseni rajustia alteitse. Poika oli todella iso ja repeydyin pahasti imukuppi synnytyksessä. Toipuminen vei yli 6-viikkoa. Nyt seuraavaan synnytykseen on aikaa enää 3 viikkoa ja pohdin vakavissani sektiota. Haluaisin kuulla kokemuksianne.
Olen peloissani. Leikkauksen riskit pelottavat aivan hurjasti. Toisaalta taas on tulossa iso vauva, joten riskit ovat suuret myös alateitse. Mitä teen? Toivon hartaasti kokemuksianne ajatusteni tueksi.
Kommentit (24)
Minä repesin myös sektiossa, koska pitkittynyt ponnistusvaihe oli heikentänyt kohtua, verenvuoto oli myös voimakas. Lisäksi sain kohtutulehduksen. Koska olen nuori ja terve toivuin hyvin, eikä jäänyt kammoa. Ilman sektiota olisimme voineet molemmat kuolla.
Minulle piti tehdä sectio suunnitellusti ja aika ole varattu kaksi viikkoa ennen laskettua aikaa. Niin siis lapsi oli perätilassa ja vieläpä tulossa toinen jalka edeltä, ei edes pylly edeltä. Eli sectiolle oli jo aika sovittu kun viikko ennen tuota sovittua päivää meni yöllä vedet. Siitäpä sitten ambulanssilla sairaalaan ja aamulla leikattiin. Katetri otettiin pois jo iltapäivällä ja kävelin silloin vessasta pois ihan itse. Seuraavana päivänä menin suihkuun eikä tarvinnut istua suihkussa vaan ihan hyvin pystyin olemaan. Onhan se haava kipeä, minulle tehtiin vielä piiiiiiitkä haava pystyyn (navan alta häpyluun päälle asti) mutta sepä melkeistä ehti parantua kun oltiin sairaalassa 8 päivää pojan keltaisuuden vuoksi. Kotona en enää särkylääkkeitä tarvinnut. Eli kokonaisuudessaan ihan miellyttävä kokemus. Ei kai sitä kellekään oikein suositella voi mutta ei sitä pelätä kannata. Kotiinsakin on moni kuollut.
joka on myös sen synnytystavan yleisin äidin kuoleman aihettava tekijä
Vierailija: