Tutkija: kivikaudella ihmisillä oli enemmän vapaa-aikaa kuin nyky-yhteiskunnassa
Ihnisen elämä ei ollut pelkkää selviytymistaistelua, paitsi toisinaan kun saattoikin iskeä nälänhätä tai mahdolliset taudit tai jokin villieläin.
Kivikauden tutkimukseen perehtynyt Oulun yliopiston tutkijatohtori Aki Hakonen perustaa näkemyksensä vapaa-ajan laadusta ja määrästä kivikaudella etnografisiin tutkimuksiin.
"Pieni osa elämästä on ollut sitä ruoanhankintaa ja selviytymistä", Hakonen summaa.
Ihmisillä oli silloin paremmin aikaa levätä, viettää aikaa yhdessä sekä toteuttaa itseään esimerkiksi valmistamalla koruja, koriste-esineitä, figuureja ja koristeellisia ruukkuja.
https://www.kaleva.fi/tutkijatohtori-aki-hakonen-uskoo-etta-kivikaudell…
Kommentit (89)
Ilman somea ja sen tuomia pakollisia villityksiä meillä olisi valtavasti vapaa-aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei juuri eroa mun elämästä. Runsaasti vapaa-aikaa. Pieni osa elämästä menee selvitymiseen, pullojen keräilyyn, kalastukseen, marjastukseen sekä hävikkihevin ja punalapputuotteiden metsästykseen. Liikun paljon. Omaan myös animistisen maailmankuvan.
Kun oleskeluyhteiskunta saadaan ajettua alas, niin sinulle tilee hätä.
Tuskinpa. Mutta kun koko yhteiskunta saadaan ajettua alas, sinulle voi tulla hätä. Minä kyllä pärjään silloinkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIkä on vapaa-aikaa? Sekö, kun palellaan luolassa nuotin sammuttua?
Suomessa asuttiin kivikaudella taloissa, joissa oli tulipaikka.
Ei asuttu. Lue historiaa.
Täysin turhaa tutkimusta tommonen. Saako siitä palkkaakin kun tutkii ja tutkii..... turhia.
1800-1900 luku. Mulla on vähän eri käsitys kivikaudesta kuin tällä hakosella.
Kyllä ruuan hankinta vei kyllä valtaosan ajasta kun vielä niin ollut sitten viljelyä.Pelkästään sarka aurakin sitten mahdollisti kaupungistumisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
MIkä on vapaa-aikaa? Sekö, kun palellaan luolassa nuotin sammuttua?
Suomessa asuttiin kivikaudella taloissa, joissa oli tulipaikka.
Ei asuttu. Lue historiaa.
Asuttiin. Lue arkeologiaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ruuan hankinta vei kyllä valtaosan ajasta kun vielä niin ollut sitten viljelyä.Pelkästään sarka aurakin sitten mahdollisti kaupungistumisen.
Ei vienyt.
Vierailija kirjoitti:
Kivikaudella ei tainnut olla käsitettä vapaa-aika. Kaikki oli luultavasti elämää ilman tekemisen korkeampaa luokittelua. Tietysti metsästäminen oli metsästämistä ja niin edelleen. Huvittaa, kun nykyaikaisia käsitteitä sovitetaan kauas historiaan.
Perinteisesti eläviä luonnonkansoja on edelleen maailmassa ja niiden elämää on tutkittu ainakin sellaiset 150 vuotta. Heistäkin tiedetään, että aktiivisen työskentelyn määrä on 2-4 tuntia vuorokaudessa. Muiden ihmisten kanssa ollaan paljon jouten, istuskellaan, syödään ja tarinoidaan tai tehdään omaksi huviksi jotain pieniä puhdehommia. Ihmiskunnassa taide on syntynyt joutilaisuuden synnyttämästä luovuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Uskoisko? En usko. Ensinnäkin kun ei ollut lääkkeitä tai sairaudenhoitoa, niin kipu vei hautaan. Kipeänä ja peloissaan on vaikea olla luova.
Jatkuva pelko vihollisista ja petoelöimistä ja ruuan vähyys.Onhan nykyäänkin taidetta ja muotoilua, kulttuuria. Se on vain osan ihmisistä ulottuvissa.
Oli lääkekasveja ja muita kivunhoitokeinoja. Jopa lupa lepoon, läheisyys ja ympäröivä kulttuuri vaikuttavat kivun voimakkuuteen. Kuten myös hoitaminen prosessina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei juuri eroa mun elämästä. Runsaasti vapaa-aikaa. Pieni osa elämästä menee selvitymiseen, pullojen keräilyyn, kalastukseen, marjastukseen sekä hävikkihevin ja punalapputuotteiden metsästykseen. Liikun paljon. Omaan myös animistisen maailmankuvan.
Kun oleskeluyhteiskunta saadaan ajettua alas, niin sinulle tilee hätä.
No menehän ajamaan sitä alas. Hopihopi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kivikaudella ei tainnut olla käsitettä vapaa-aika. Kaikki oli luultavasti elämää ilman tekemisen korkeampaa luokittelua. Tietysti metsästäminen oli metsästämistä ja niin edelleen. Huvittaa, kun nykyaikaisia käsitteitä sovitetaan kauas historiaan.
Perinteisesti eläviä luonnonkansoja on edelleen maailmassa ja niiden elämää on tutkittu ainakin sellaiset 150 vuotta. Heistäkin tiedetään, että aktiivisen työskentelyn määrä on 2-4 tuntia vuorokaudessa. Muiden ihmisten kanssa ollaan paljon jouten, istuskellaan, syödään ja tarinoidaan tai tehdään omaksi huviksi jotain pieniä puhdehommia. Ihmiskunnassa taide on syntynyt joutilaisuuden synnyttämästä luovuudesta.
Se on helppoa tropiikissa. Sen kun kerää banaaneja puista. Mietipä kuinka hyvin pärjäisit kivi- ja luutyökaluilla Suomen talvessa. Siinä voi tulla nälkä kaapiessa pettua kivellä.
Keskinkertaisessa äijärymistelyleffassa Con Air on yksi leffahistorian parhaista mietelmistä, Steve Buscemin näyttelemän mielipuolimurhaajan sanomana:
"Entä jos sanoisin, että mielipuolista olisi työskennellä viisikymmentä tuntia viikossa jossain toimistossa 50 vuoden ajan, ja sitten vaan käsketään häipyä silmistä. Ja päädyt johonkin eläkeläiskolhoosiin toivoen kuolevasi ennen kuin joudut kärsimään nöyryyttävistä yrityksistä päästä ajoissa vessaan."
Niin. Kivikauden aikana ihmiselle riitti viikossa 25-28h duunit sapuskaan ja lämpöön. Tänään ihminen tekee siihen päälle 12h "muiden hyväksi"
Vierailija kirjoitti:
Uskoisko? En usko. Ensinnäkin kun ei ollut lääkkeitä tai sairaudenhoitoa, niin kipu vei hautaan. Kipeänä ja peloissaan on vaikea olla luova.
Jatkuva pelko vihollisista ja petoelöimistä ja ruuan vähyys.Onhan nykyäänkin taidetta ja muotoilua, kulttuuria. Se on vain osan ihmisistä ulottuvissa.
Varhaisimmat todisteet esim kallonporaamisesta on 8000 vuotta vanhoja. Eiköhän jonkinlaista alkeellista rohdoskasvien käyttöä ollut jo myös.
Viidakossahan elää heimoja, jotka ovat kehitykseltään vielä kivikaudella. Ei tarvitse kuin tutkia heidän vapaa-aikaansa. Ukot käy metsästämässä, akkat nylkee saaliin ja keittää keittoma, loppuaika nukutaan majassa ja välillä syödään valkoista lähetyssaarnaajaa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ruuan hankinta vei kyllä valtaosan ajasta kun vielä niin ollut sitten viljelyä.Pelkästään sarka aurakin sitten mahdollisti kaupungistumisen.
Oletko lukenut esim. Yuval Noah Hararin kirjan Sapiens? Siinä kerrotaan, miten oikeastaan vasta maanviljelys orjuutti ihmisen ja pakotti raadantaan. Koko asenne luontoon muuttui, ennen metsästäjä-keräilijöille luonto oli aarreaitta, josta hakea ruokaa, keräillä kasveja ja metsästää. Sen sijaan maanviljelyksessä luonnosta tuli ihmisen viholllinen: rikkaruohot, tuhohyönteiset, huonot säät, villieläimet jne uhkasivat viljelyksiä ja kaikkia näitä vastaan täytyi alati toimia.
Lisäksi sen sijaan, että ihminen olisi saanut enemmän vapaa-aikaa kun sitten ruoan sai maanviljelyksestä tehokkkaammin, ihminen alkoikin lisääntyä enemmän. Siinä missä metsästäjä-keräilijänainen sai keskimäärin lapsen 4-5 vuoden välein hedelmällisessä iässään, maatalouden myötä lapsia alkoi tulla lähes joka vuosi. Koska ruokittavia suita oli enemmän, täytyi tehdä enemmän työtäkin, vaikka sitten olikin se maanviljelys. Eli maanviljelys mahdollisti ihmismäärän lisääntymisen, ei niinkään vapaa-aikaa ja helpompaa elämää.
Kapitalismia, yksityisomaisuutta, persuja, uskontoja, orjuuttakaan ei ollut vielä keksitty...sitten alkoi "kehitys" ja rappio. Peliteollisuus, persut, räppi...
Vierailija kirjoitti:
Kivikauden ihmiset olivat myös laiskoja, tehottomia ja tuottamattomia ja siksi he myös elivät kivikaudella eivätkä sähköisenä digiaikana.
Onneksi avaruudesta tuli Tehokas Ihminen, joka digitalisoi maailman. Vai olisivatkohan nuo runsaalla vapaa-ajallaan alkaneet kehitellä tekniikan alkeita, kun ei muutakaan tekemistä ollut.
Vierailija kirjoitti:
Uskoisko? En usko. Ensinnäkin kun ei ollut lääkkeitä tai sairaudenhoitoa, niin kipu vei hautaan. Kipeänä ja peloissaan on vaikea olla luova.
Jatkuva pelko vihollisista ja petoelöimistä ja ruuan vähyys.Onhan nykyäänkin taidetta ja muotoilua, kulttuuria. Se on vain osan ihmisistä ulottuvissa.
Petoeläimillä on ollut enemmän syitä pelätä ihmistä kuin toisinpäin. Peto, joka juoksee minkä tahansa eläimen näännyksiin. Kun on luullut saavansa hetken levon, se jahtaa edelleen.
Ei kyllä toisaalta halua odotella, milloin joku toinen ryhmä hyökkää pusikosta tappelemaan alueen resursseista.