Herään öisin katumaan kaikkia valintoja elämässäni

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään yhtä oikeaa tapaa elää nuoruutta.

Oikea tapa on elää sellaista elämää mistä itse nauttii.

No se kai tässä ap:nkin ongelma on, että sellaista elämää ei elänyt nuorena eikä elä vieläkään. Kaikki on tuntunut ja tuntuu vieraalta ja väärältä eikä mikään ole ollenkaan omannäköistä tai mieleistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valinnan tekemättömyys on myös valinta.

Turha märehtia vääriä valintoja, sillä joskus ne tuntuivat hyviltä ideoilta.

Siinäpä se kun ei ne siltä tuntuneet silloinkaan. Eikä oikealta tuntunut sekään, että jätti valintoja tekemättä. Aivan kahelia.

 

 

 

/sivusta

Et uskaltanut silloin tehdä valintaa, minkä olisit halunnut, ja niitä ihminen katuu kaikkein eniten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole mitään yhtä oikeaa tapaa elää nuoruutta.

Oikea tapa on elää sellaista elämää mistä itse nauttii.

No se kai tässä ap:nkin ongelma on, että sellaista elämää ei elänyt nuorena eikä elä vieläkään. Kaikki on tuntunut ja tuntuu vieraalta ja väärältä eikä mikään ole ollenkaan omannäköistä tai mieleistä.

Eläminen vaatii rohkeutta, pelkurit on vain olemassa.

Eikö kuolema ole helpotus tuossa tilanteessa? Miksi sitä pitää pelätä? Et sinä kuoleman jälkeen tunne etkä ajattele mitään.

Kyllä sä ehdit vielä vaikka mitä, usko että tuo on tunne joka varmaan häiritsee mut teit silloin mitä sillon halusit. Itellä taas joku vois kuvailla mun elämää että oon kokenut vaikka mitä mut ihan sama tyhjyyden tunne mul on. Koen sen hetkiset valinnat vääriksi vaikka tulikin biletettyä kunnolla (ja hankittua vaikeuksia), mitkään opiskelutkaan ei oo johtanut kunnon töihin ja sen lisäks onnistuin laukaiseen itselleni 2-suuntaisen mielialahäiriön (suvussa on sitä ja skitsofreniaa) näinä sekoiluvuosina. Mutta ymmärrän kyllä fiiliksen, sen vaan halusin sanoo että voit tehdä vielä vaikka mitä ja odennäköisesti fiksumpana kuin nuorena

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata katsella taaksepäin. Mieti, mitä nyt haluaisit tässä hetkessä ja alat toteuttaa niitä asioita. Se, että alkaa konkreettisesti tekemään hommia asioiden saavuttamiseksi, parantaa mielialaa. 

Ei todellakaan ala, koska niitä asioita ei vaan voi enää saavuttaa jotka olisi vasta tulossa ja odotettavissa, kun olisi elänyt omannäköistä elämää nuorempana/aiemmin. Ja ne on niitä asioita mitä haluan tähän hetkeen sekä tulevaisuuteen. Toki olisin halunnut elää erilaisen nuoruudenkin mutta valitettavasti kalenteria ei saa käännettyä takaisinpäin ja siksi sitä en niinkään osaa haikailla. Mutta tulevaisuuden haluaisin sellaisen oikeasti mieluisan mutta sitäkään ei ole enää saatavilla vaikka tekisin mitä.

ei ap

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sä ehdit vielä vaikka mitä, usko että tuo on tunne joka varmaan häiritsee mut teit silloin mitä sillon halusit. Itellä taas joku vois kuvailla mun elämää että oon kokenut vaikka mitä mut ihan sama tyhjyyden tunne mul on. Koen sen hetkiset valinnat vääriksi vaikka tulikin biletettyä kunnolla (ja hankittua vaikeuksia), mitkään opiskelutkaan ei oo johtanut kunnon töihin ja sen lisäks onnistuin laukaiseen itselleni 2-suuntaisen mielialahäiriön (suvussa on sitä ja skitsofreniaa) näinä sekoiluvuosina. Mutta ymmärrän kyllä fiiliksen, sen vaan halusin sanoo että voit tehdä vielä vaikka mitä ja odennäköisesti fiksumpana kuin nuorena

Eri. Ei todellakaan ehdi. Nuoruutta ei saa takaisin. Turha edes väittää tuollaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sä ehdit vielä vaikka mitä, usko että tuo on tunne joka varmaan häiritsee mut teit silloin mitä sillon halusit. Itellä taas joku vois kuvailla mun elämää että oon kokenut vaikka mitä mut ihan sama tyhjyyden tunne mul on. Koen sen hetkiset valinnat vääriksi vaikka tulikin biletettyä kunnolla (ja hankittua vaikeuksia), mitkään opiskelutkaan ei oo johtanut kunnon töihin ja sen lisäks onnistuin laukaiseen itselleni 2-suuntaisen mielialahäiriön (suvussa on sitä ja skitsofreniaa) näinä sekoiluvuosina. Mutta ymmärrän kyllä fiiliksen, sen vaan halusin sanoo että voit tehdä vielä vaikka mitä ja odennäköisesti fiksumpana kuin nuorena

Eri. Ei todellakaan ehdi. Nuoruutta ei saa takaisin. Turha edes väittää tuollaista.

Enhän mä väittänyt että nuoruutta saa takaisin vaan että asioita voi kokea myöhemmälläkin iällä..Ja olla fiksumpi kuin nuorena

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Valinnan tekemättömyys on myös valinta.

Turha märehtia vääriä valintoja, sillä joskus ne tuntuivat hyviltä ideoilta.

Siinäpä se kun ei ne siltä tuntuneet silloinkaan. Eikä oikealta tuntunut sekään, että jätti valintoja tekemättä. Aivan kahelia.

 

 

 

/sivusta

Et uskaltanut silloin tehdä valintaa, minkä olisit halunnut, ja niitä ihminen katuu kaikkein eniten.

Osaa en varmasti olisi uskaltanutkaan tai en ainakaan ilman pientä tsemppausta ja tukea, mutta sellaista ei ole ollut koskaan tarjolla. Osan sen sijaan olisin uskaltanut tehdä, mutta en saanut tehdä vaan piti "valita" väärin / toisin. Siksi sitaatit, koska ei ollut todellakaan omasta valinnasta kyse.

Itse elin 80- luvulla nuoruuden ja kiitän🙏elin ja elettiin, kiitos. Maailma muuttuu ja ihmiset sen mukaan. 1970 - luku vielä elävämpää, silloin olisin halunnut olla nuori.

Vierailija kirjoitti:

Pyydä lääkäriltä ketipinoria.

Miksei saman tien ketamiinia ja ihan sellainen kunnon hevossatsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sä ehdit vielä vaikka mitä, usko että tuo on tunne joka varmaan häiritsee mut teit silloin mitä sillon halusit. Itellä taas joku vois kuvailla mun elämää että oon kokenut vaikka mitä mut ihan sama tyhjyyden tunne mul on. Koen sen hetkiset valinnat vääriksi vaikka tulikin biletettyä kunnolla (ja hankittua vaikeuksia), mitkään opiskelutkaan ei oo johtanut kunnon töihin ja sen lisäks onnistuin laukaiseen itselleni 2-suuntaisen mielialahäiriön (suvussa on sitä ja skitsofreniaa) näinä sekoiluvuosina. Mutta ymmärrän kyllä fiiliksen, sen vaan halusin sanoo että voit tehdä vielä vaikka mitä ja odennäköisesti fiksumpana kuin nuorena

Eri. Ei todellakaan ehdi. Nuoruutta ei saa takaisin. Turha edes väittää tuollaista.

Mikä on se ikä kun kun asioita ei saa enää tehdä?

Jos heräät yöllä ja märehdit asioita kyse on masennuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Jos heräät yöllä ja märehdit asioita kyse on masennuksesta.

Pikeminkin ahdistuksesta.

Kirjoita kirja perustuen omaan tarinaasi. Tämä tuli heti mieleeni kun luin tekstisi. Siitä tulee hyvä. Ei pöllömpi juttu olla kirjailija. Se jää elämään pidempään kuin vaikka lapsi. 

Ei sitä kaatunutta maitoa kannata itkeä. Mennyt on mennyttä. Nokka kohti tulevaisuutta. Tee siitä parempi kuin eilisestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä sä ehdit vielä vaikka mitä, usko että tuo on tunne joka varmaan häiritsee mut teit silloin mitä sillon halusit. Itellä taas joku vois kuvailla mun elämää että oon kokenut vaikka mitä mut ihan sama tyhjyyden tunne mul on. Koen sen hetkiset valinnat vääriksi vaikka tulikin biletettyä kunnolla (ja hankittua vaikeuksia), mitkään opiskelutkaan ei oo johtanut kunnon töihin ja sen lisäks onnistuin laukaiseen itselleni 2-suuntaisen mielialahäiriön (suvussa on sitä ja skitsofreniaa) näinä sekoiluvuosina. Mutta ymmärrän kyllä fiiliksen, sen vaan halusin sanoo että voit tehdä vielä vaikka mitä ja odennäköisesti fiksumpana kuin nuorena

Eri. Ei todellakaan ehdi. Nuoruutta ei saa takaisin. Turha edes väittää tuollaista.

Enhän mä väittänyt että nuoruutta saa takaisin vaan että asioita voi kokea myöhemmälläkin iällä..Ja olla fiksumpi kuin nuorena

Kun ei voi kokea kaikkea sitä mitä nuorena. Nuoruus on juuri sitä varten, että silloin voi opetella ja mokailla. Ei sitä katsota lainkaan niin pahalla kun teet sen vanhemmalla iällä. Fiksuus on sitä, että ymmärtää tämän. Ei ihme että aikuiset ovat kuin pentuja kun eivät ymmärtäneet tehdä kokeilujaan nuorena vaan koettavat elää kadonnutta nuoruuttaan myöhemmällä iällä.

Vierailija kirjoitti:

Sitä se feminismi-kommunismi teettää. 

Mitenköhän päädyit tuollaiseen päätelmään? Kiertääkö se ainoa aivosolu päässäsi yhtä ja samaa rataa? Asia kuin asia, niin ainoa ajatuksesi on jankata feminismi-kommunismia. Hae apua.

Et ole todellakaan ainoa.  Täällä sama. Voimia. 🤦‍

Sairastatko skitsofeniaa tai jotain muuta sairautta, minkä koet estäneen lapsien hankkimisen ja mikä aiheuttaa kuolemanpelkoa? Oletan, että olet jo yli 40-v., kun puhut keski-ikäisyydestä, mutta oletko ollut koskaan työelämässä pidempiä ajanjaksoja?