Millainen herkkä lapsi on aikuisena?
Meidän 4v. esikoispoika on hyvin rauhallinen sekä rakastaa seurata ja tutkia ympäristöä - hyvin filosofinen jopa, joka kuormittuu ärsyketulvasta. Ja on myös herkkä, mutta ei kuitenkaan nepsy millään lailla. Herkkyys näkyy ehkä eniten siinä, että jos ns. antaa palautetta toiminnasta, tai hän tietää että on tehnyt jotakin mitä ei saa, niin itku tulee herkästi. Ei myöskään puolusta itseään esimerkiksi päiväkodissa, vaan jää yksin murehtimaan tai menee aikuisen luo pahan mielen kanssa.
Tunnistatko itsestäsi tai lapsesta vastaavia piirteitä ja millainen sinä tai lapsesi on nyt aikuisena? Koitko herkkyyden vahvuutena vai haasteena? Millaisella alalla työskentelet?
Kommentit (63)
Edelleen pojille ei sallita herkkyyttä samalla tavalla kuin tytöille.
Oliko niitä asiallisia vastauksia vai liikaa vaadittu lauantai-iltana?
Ap
Normaali lapsi. Lasta ei pitäisi tuomita, vaan ohjata, ettei tule tunne että hylätään ja tuomitaan. Jos herkkyys katoaa aikuisena joillakin, se ei ole aina hyvä, jos sitä ei ole ollenkaan tiedostamiseen.
Joko homo tai mies joka ei saa naisia. Herkkyys on ikävä kyllä punainen vaate naisille ellei ole tosiaan boheemi taiteilija tai muusikko.
Mun nuorempi lapsi oli pienenä tosi herkkä. Ei puhettakaan, että hänet olisi voinut viedä vielä 2-vuotiaana hoitoon, koska hän pelkäsi vieraita ihmisiä. Sitten yhtäkkiä 3-vuotiaana alkoi ottaa kontaktia vieraisiin ihmisiin kaupassa ja iskeä tarinaa. Vaikka arkuus hellitti, herkkyys näkyi erilaisilla tavoilla, joista kaikkia en edes huomannut. Osasta lapsi on kertonut niistä minulle vasta jälkeenpäin. Esim. ekaluokalla väitti pitkään, että lukuläksyt olivat tosi lyhyitä, koska pelkäsi lukea niitä ääneen, koska saattaisi änkyttää. Siis me emme ole koskaan millään tavalla kiinnittäneet huomiota takelteluun tai muuhun, ja sitä paitsi lapsi osasi lukea sujuvasti jo ennen eskaria. Päiväkodissa hän aina piilotti kaiken pahan mielensä ja meni itkemään piiloon, jos joku vaikka sanoi häntä tyhmäksi.
Tällä hetkellä lapsi on 10 ja hän on hyvin reipas monessa asiassa, mutta luulen, että tietyllä tavalla tuo herkkyys purkautuu lievinä tic-oireina.
Puhutko jostain 4v filosofinen😅. Herää nyt
Huono on ennuste tässä kusipäiden maailmassa.
Herkkyyttä on monenlaista. Lapsena olin todella herkkä kaikkea eläimiin kohdistuvaa epäkunnioittavaa käytöstä kohtaan, mutta muutoin aikamoinen raikuli. Minusta on tullut vasta aikuisena herkkä ympäristöä kohtaan. Ja olen jopa yliempaattinen, kaikkien kaveri on tavallaan pakko olla esim töissä, ja siinä ristiaallokossa yritän seilata pysyen järjissäni. Raskauden jälkeen minusta tuli ihan itkupilli kaikkea hellyttävää kohtaan :D
Vierailija kirjoitti:
Huono on ennuste tässä kusipäiden maailmassa.
Eniten ehkä pelottaa juuri tämä, että tuleeko kiusatuksi aikanaan. Hän on päiväkodissa kylläkin sellainen kaikkien kaveri, ilmeisesti mukavaa leikkiseuraakin, mutta ennemmin valitsee rauhallisemmat leikit kuin juoksee suuna päänä pitkin kukkuloita.
Ap
Mä pahoitin lapsena mieleni helposti ja itkin helposti. Vielä koulussakin.
Aikuisena en siedä epäoikeudenmukaisuutta. Olen edelleen herkkä, mutta en toki itke kovin helposti. Ehkä kerran vuoteen itken töissä. Ja kotona säännöllisemmin.
Lasta ei voi kasvattaa pois herkkyydestä.
Turha murehtia tulevaisuudesta.
Mulla on ainakin ihan kiva elämä, työelämässä ihan pärjännyt. Toisinaan koen että herkkyys on rasite. Mutta toisaalta en haluaisi olla kova oman edun tavoittelija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huono on ennuste tässä kusipäiden maailmassa.
Eniten ehkä pelottaa juuri tämä, että tuleeko kiusatuksi aikanaan. Hän on päiväkodissa kylläkin sellainen kaikkien kaveri, ilmeisesti mukavaa leikkiseuraakin, mutta ennemmin valitsee rauhallisemmat leikit kuin juoksee suuna päänä pitkin kukkuloita.
Ap
Kannattaa vahvistaa itsetuntoa ja opettaa rajojen asettamista. Myös herkkä voi oppia pitämään puolensa.
Yksilökohtaista minkälaiseksi tulee aikuisena, mutta minusta kehittyi luonnon läheinen, tunteva introvertti. Työskentelen itsenäisessä työssä.
Minun lapseni (poika) taisi olla samanlainen. Ei yhtään villi eikä osannut puolustaa itseään fyysisesti. Hän on kyllä luonteeltaan osin ekstrovertti, kedkustelee mielellään ja erittäin tarkkanäköinen ja toiset huomioima, siis todella tiettyä sosiaalista herkkyyttä jo leikki-iässä, pidetty leikkikaveri päikyssä ja hyvin saa edelleen teininä ystäviä, toisaalta kotona ja vapaa-ajalla kaipaa paljon omaa aikaa yksin. En tiedä, mitä hänestä tulee isona. Taiteellisesti ja kielellisesti hän on lahjakas-huippulahjakas. Näkisin hänet psykologina lastenlääkärinä tai taidealalla. Koulu menee ainakin hyvin. Ja on homo :)
Herkkyydessä on hyvät ja huonot puolensa, mutta herkkä lapsi tarvitsee paljon tukea ja erityistä kasvatusta osakeen, jotta oppii herkkänä kohtaamaan maailman rohkeasti ja olemaan oma itsensä.
Vierailija kirjoitti:
Sairaseläkkeellä.
En ole.
T. 50+
Vierailija kirjoitti:
Joko homo tai mies joka ei saa naisia. Herkkyys on ikävä kyllä punainen vaate naisille ellei ole tosiaan boheemi taiteilija tai muusikko.
Herkkä mies ei kaipaa perushoroa, vaan vaatii ja löytää rinnalleen kokonaisvaltaisesti tuntevan ja myötätuntoisen kumppanin, joka kanssa aleksi on mahtavaa koska aivot, mieli, se suurinja tärkein sukupuolielin
Vässykkä