Lue keskustelun säännöt.
Oletteko huomanneet työpaikoilla tämmöistä ilmiötä?
01.02.2025 |
Työpaikkaan on ikään kuin rakennettu jonkinlainen sosiaalinen jatkumo yläasteelle. Moni on ulkoistanut sosiaalisen elämänsä kokonaan työpaikalle ja jonkinlainen jako tapahtunut "suosittuihin" ja "ei suosittuihin" henkilöihin, jotka sitten hengailevat keskenään työpaikalla. Ehkä myös työpaikan ulkopuolella.
Työn ja osaamisen painoarvo vähän niin kuin sysätty syrjään, se mihin sosiaaliseen "jengiin" kuulut työpaikalla määrittää arvosi ja asemasi. Nämä ei-suositut henkilöt vähän niin kuin hoitavat työt ja suositut sitten keräävät hedelmät.
Yläasteella oli sentään luokanvalvoja pitämässä jonkinlaista jöötä, työpaikoilla pomo saattaa olla mukana menossa elämässä teini-ikäänsä uudestaan. Olen huomannut, että moni sellainen pomo joka ei ollut kovin suosittu teini-ikäisenä putoaa helposti tuohon mukaan.
Kommentit (55)
Ap, onko akateeminen työpaikka? En ainakaan itse tunnista samaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuota on vain työpaikoilla, joissa työn tekemisellä ei ole merkitystä. Tulosta ei odoteta, koska teit miten paljon vain, töitä on aina rästissä. Tai teit miten vähän vain, ei sitä kukaan ihmettele.
Minä olen niitä, joka on töissä vain töissä. Kohtelias, ystävällinen, mutta etäinen. Töiden jälkeen en kaveeraa muiden kanssa, mutta en tee pomon määräyksestä Mirjan töitä, jos hän ei ehdi ja on pomon kaveri. Katson pomoa ihmeissäni ja kysyn, että kuuluuko tämä oikeasti tehtävänkuvaani ja mistä alkaen, pyydän samalla töiden siirron kirjallisena, jotta en unohtaisi, mitä kaikkea siihen kuuluu ja samalla pyydän pomoa varmistamaan, että minulla on riittävät käyttöoikeudet. Siihen se muiden töiden tekeminen sitten tyssääkin, pomo ei voi laittaa pyyntöä kirjallisena, koska sen jälkeen voisin käyttää sitä todisteena työmäärän lisäämisestä.
Nykyisessä työpaikassa se on juuri tätä. Aiemmassa elettiin aikuisten maailmaa, joten tämä tuli paikkaa vaihtaessa ikävänä yllätyksenä.
Vierailija kirjoitti:
Aika paha myös kun pomon suosikki on kieroilija ja yrittää sälyttää omat duuninsa muille. Samalla hännystelee ja mielistelee johtoa.
Joo tämä on kyllä nähty ja koettu käytännössä. Mulla oli työparina vuosia sitten pomon paras kaveri. Aina kun tuli jotain vaativia hommia, joita hän ei osannut tehdä, niin hän vain jätti ne tekemättä, eikä pomo sanonut mitään. Joskus lähti hommia karkuun sairaslomalle. Sitten jos tälle kävi jotain mokia, niin syytti vain muita vaikka olisi jäänyt itse teossa kiinni. Jouduin tekemään varmaan 80% hommista ja sain silti huonompaa palkaa. Lopulta tyhmänä hyväksyin sen, että ei tämä tilanne tule koskaan muuttumaan, miksi sitä itseään enempää rikkomaan ja vaihdoin työpaikkaa.
Kukaan ei oikeasti aikuistunut vaan hiekkalaatikkoleikkejä jatketaan työelämässä. Totesin tämän ja lopetin koko työelämä-simulaation muka aikuismaisena elämänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kukaan ei oikeasti aikuistunut vaan hiekkalaatikkoleikkejä jatketaan työelämässä. Totesin tämän ja lopetin koko työelämä-simulaation muka aikuismaisena elämänä.
Itsehän jouduin peruskoulussa kiusatuksi, ammattikoulussa päinvastoin ei kiusattu ollenkaan, joten tuudittauduin ajatukseen, että kun ihmiset kasvavat aikuiseksi, niin kenelläkään ei ole tarvetta kiusata ketään. Sitten kun päädyin työelämään täynnä intoa, niin hämmästyin että meininkiähän on pahempaa kuin lasten keskuudessa. Ei ehkä niin näkyvää, mutta kaikenlainen selkään puukottaminen ja juoruilu on ihan eri tasolla. Moni myös on valmis tekemään ihan mitä tahansa, jos kokee oman työpaikkansa uhatuksi jonkun toisen taholta. Auta armias jos siellä työpaikalla onkin henkilö, joka on pätevämpi samassa tehtävässä ja saa enemmän aikaan. Kun ei voi kilpailla osaamisella, niin aika usein savustavat kiusaamalla ulos. Enkä nyt tarkoita, että jokainen työpaikka ja työntekijä olisi kuvakseni mukainen. Mutta kyllä näitä on paljon ikävä kyllä.
Olen huomannut ja aika yleinen ilmiö tuo tuntuu olevan joka puolella. Sosiaalinen luoviminen tuntuu olevan paljon tärkeämpää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika pitkälti miesvaltaisten työpaikkojen ongelma tuo.
Juurikin luulin, että naisvaltaisten työpaikkojen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika pitkälti miesvaltaisten työpaikkojen ongelma tuo.
Juurikin luulin, että naisvaltaisten työpaikkojen.
Oman kokemuksen mukaan työpaikalla tai sukupuolen edustukselle ei ole juurikaan väliä, ilmiö esiintyy väistämättä.
Suosittu ja suosikki voi olla niin monissa ympyröissä, että kannattaako sitä sisäpiiriä niin kaihoten aina tillistellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika pitkälti miesvaltaisten työpaikkojen ongelma tuo.
Juurikin luulin, että naisvaltaisten työpaikkojen.
Oman kokemuksen mukaan työpaikalla tai sukupuolen edustukselle ei ole juurikaan väliä, ilmiö esiintyy väistämättä.
En ollut koskaan tuollaisessa työpaikassa.
Tuo on merkki huonosti johdetusta työyhteisöstä. Eli ei ole kaikkien työyhteisöjen ilmiö. Kyse on siis henkisesti epäkypsien ihmisten yhteisöstä, jossa myös johtajat ovat ammattitaidottomia ja lapsellisia.
Varmaan nykyajan 25-v rekrykonsulttien avulla myös luodaan entistä enemmän tällaista. Kun työnhakijoista palkataan kaikkein narsistisimmat itsekehun ja selfievideoiden laatimisen huippuammattilaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo on merkki huonosti johdetusta työyhteisöstä. Eli ei ole kaikkien työyhteisöjen ilmiö. Kyse on siis henkisesti epäkypsien ihmisten yhteisöstä, jossa myös johtajat ovat ammattitaidottomia ja lapsellisia.
Varmaan nykyajan 25-v rekrykonsulttien avulla myös luodaan entistä enemmän tällaista. Kun työnhakijoista palkataan kaikkein narsistisimmat itsekehun ja selfievideoiden laatimisen huippuammattilaiset.
Huomattu. Muutaman hetken kuluttua havaitaan että siitä superrekrystä ei sitten kuoriutunutkaan sitä huippuammattilaista eikä edes keskitason suorittajaa.
Silti, koska on niiiin hyvä tyyppi, niin nauttii jotain kumman koskemattomuutta ja tulokseksi riittää nippanappa minimi. Aina on jokin selitys tai syy miksi ei sitä tai tätä voi tai pysty tekemään. Loppujen lopuksi työt tekee sitten joku muu. Itse näkee kuitenkin itsensä mahtikaverina joka on pomojen bestis.
Moni työpaikka on tuntunut siltä, että tälle "suositulle" porukalle luodaan jotain viihtyisää ympäristöä keinolla millä hyvänsä. Työpaikka on lähinnä joku paikka minne he tulevat viihtymään ja pitämään kivaa keskenään. Tämä on se Status Quo, jota ei parane häiritä millään tavalla. Muut sitten hoitavat ne vähemmän kivat asiat kuten työnteon ja pysyvät poissa silmistä.
Jos pomo häärii mukana tässä porukassa, niin pian tämä ryhmä alkaa tekemään päätöksiä siitäkin kuka töihin palkataan, kenelle ylennys annetaan ja kuka saa potkut.