Onko monikin 50 lähestyvä alkanut miettimään elämän rajallisuutta ihan tosissaan ja harkitsee eroa?

Vierailija kirjoitti:

Sitten sairastutaan syöpään 55-vuotiaana ja kumppania tulee ikävä.

Ai miksi tulisi? Ei siinä nyt sitä ärsytysmomenttia kaipaa lisäksi. 

Vierailija kirjoitti:

Sitten sairastutaan syöpään 55-vuotiaana ja kumppania tulee ikävä.

Kuvitteletko, että nimenomaan syöpäsairaana haluaa erityisesti passata miestä, joka ei tee kotitöitä? Juuri syövän saaneena erityisesti haluat pyyhkiä muruja pöydältä ja pestä vessaa miehen jäljiltä? Tiskata miehen tiskejä? Että syöpä jostain syystä aikaansaa, että et halua omaa rauhaa, vaan pitää jatkuvasti seuraa jollekin testosteroninvajauksesta kärsivälle kämppikselle, joka ei halua kanssasi seksiä ja joka kuorsaa niin, että joudut nukkumaan eri huoneessa korvatulppien kanssa? Että nimenomaan syövän saaneena ajattelisit, että ihanaa, koko loppuelämäsi ennen kuolemaasi on tällaista samaa p@skaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten sairastutaan syöpään 55-vuotiaana ja kumppania tulee ikävä.

Kuvitteletko, että nimenomaan syöpäsairaana haluaa erityisesti passata miestä, joka ei tee kotitöitä? Juuri syövän saaneena erityisesti haluat pyyhkiä muruja pöydältä ja pestä vessaa miehen jäljiltä? Tiskata miehen tiskejä? Että syöpä jostain syystä aikaansaa, että et halua omaa rauhaa, vaan pitää jatkuvasti seuraa jollekin testosteroninvajauksesta kärsivälle kämppikselle, joka ei halua kanssasi seksiä ja joka kuorsaa niin, että joudut nukkumaan eri huoneessa korvatulppien kanssa? Että nimenomaan syövän saaneena ajattelisit, että ihanaa, koko loppuelämäsi ennen kuolemaasi on tällaista samaa p@skaa?

Mitähän miehet kuvittelevat, että nainen saa tällaisesta parisuhteesta? Vai pysähtyvätkö koskaan edes pohtimaan asiaa muuta kuin omalta näkökantiltaan?

Vierailija kirjoitti:

Sitten sairastutaan syöpään 55-vuotiaana ja kumppania tulee ikävä.

Miehet hylkää kuitenkin sen sairastelevan puolisonsa. Toiseksi en elä kenrnkään kanssa sen takia, että jo sairastun....

Itse oon nyt 51 ja erosin viisi vuotta sitten, olisi pitänyt erota huomattavasti aiemmin, koska mies oli henkisesti ja fyysisesti väkivaltainen. Ei ole ollut pienintäkään sutinaa sen jälkeen, ei edes yhden illan juttuja. Mikään ei ole niin ihanaa kuin  saada olla rauhassa ja tehdä omat suunnitelmansa.

Enpä usko että ikinä enää parisuhteeseen ryhdyn, s*ksiä ehkä voisin vielä joskus haluta. Ja elämän rajallisuus on todellakin tullut silmille ja sen seurauksena mm päätin myydä omistusasuntoni ja muuttaa vuokralle, ylijääneillä rahoilla reissaan ja teen muita kivoja juttuja. Toki vähän säästössä pahan päivän varalle.

Minulla on toisinpäin: lähestyn 50 ikävuotta ja havahduin, että tahtoisinvakaan perhe-elämän ja jälkikasvua. Mahdoton vain löytää hedelmällisessä iässä olevaa naista lasteni äidiksi.

Olen 53 v. Parisuhde kestänyt 30 vuotta.  Sopuisaa eloa. Ei tarvetta vaihtoon. Seksi on aivan loistavaa. En jaksaisi enää tutustua uuteen kolliin. 

Voisin hyvin vielä tapailla jotakuta viisikymppisenä mutta yhdessä asuminen ei houkuta. Rakastan nukkua yksin ja silloin kuin huvittaa. Siisteys ei ole taas jotain minkä päältä herkästi ärryn, moni mies on hyvinkin siisti tavoiltaan.

Olisiko tuo aivan pöhköä että vakiintunut pariskunta vain muuttaisi erilleen? Sitten pitäisi vaan kaivata toista ja hänen seuraansa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sitten sairastutaan syöpään 55-vuotiaana ja kumppania tulee ikävä.

Miehet hylkää kuitenkin sen sairastelevan puolisonsa. Toiseksi en elä kenrnkään kanssa sen takia, että jo sairastun....

Veikkaan että mieheni haluaa leskeneläkkeen. Ja ei ole mitään vastenmielisempää qjqtusta kuin se, että viettäisi loppuelämänsä vikat vuodet ihmisen kanssa, joka odottaa kuolemaasi rahan takia. Lisäksi haluan, että asuntoni menee lapsilleni eikä jää vuosikymmeksi leskelle asumisoikeutena.

Vierailija kirjoitti:

Mitä sinä vapaana? Tajuat kai, ettei se maailma ole sama kuin nuoruudessasi, seuraelämästä puhumattakaan? Kestääkö taloutesi?

Kestääkö aloittajan mielenterveys parisuhdetta jossa ilkeillään? 

Vierailija kirjoitti:

Minulla on toisinpäin: lähestyn 50 ikävuotta ja havahduin, että tahtoisinvakaan perhe-elämän ja jälkikasvua. Mahdoton vain löytää hedelmällisessä iässä olevaa naista lasteni äidiksi.

Tuollaisia miehiä on netti täynnä ja tosiaan, ajatus on mahdoton. Naiset eivät halua isänsä ikäistä miestä. Olisit havahtunut vähän aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Olen 53 v. Parisuhde kestänyt 30 vuotta.  Sopuisaa eloa. Ei tarvetta vaihtoon. Seksi on aivan loistavaa. En jaksaisi enää tutustua uuteen kolliin. 

Olet siis elämääsi kullästynyt, kun et jaksaisi enää....Kaikki parisuhteessa olevat sanoon näin, mutta kun rakastuu kunnolla, niin sellaista ei edes ajattele, että ei jaksaisi enää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 53 v. Parisuhde kestänyt 30 vuotta.  Sopuisaa eloa. Ei tarvetta vaihtoon. Seksi on aivan loistavaa. En jaksaisi enää tutustua uuteen kolliin. 

Olet siis elämääsi kullästynyt, kun et jaksaisi enää....Kaikki parisuhteessa olevat sanoon näin, mutta kun rakastuu kunnolla, niin sellaista ei edes ajattele, että ei jaksaisi enää. 

 

Outo kommentti. Toinen sanoo että seksi on loistavaa, ja sä vastaat näin. Ehkä hän on rakastunut kumppaniinsa. 

Vierailija kirjoitti:

Voisin hyvin vielä tapailla jotakuta viisikymppisenä mutta yhdessä asuminen ei houkuta. Rakastan nukkua yksin ja silloin kuin huvittaa. Siisteys ei ole taas jotain minkä päältä herkästi ärryn, moni mies on hyvinkin siisti tavoiltaan.

Olisiko tuo aivan pöhköä että vakiintunut pariskunta vain muuttaisi erilleen? Sitten pitäisi vaan kaivata toista ja hänen seuraansa. 

MInä muutin erilleen n.30 vuotiaana, koska mies muutti opiskelemaan toisaalle ja oli sielä joskus 2 vikkoa putkeen. Meniköhän n.vuosi, niin erosimme. Oli halpppo ratkaisu kun ero oli jo tavallaan eletty. 

Vierailija kirjoitti:

Voisin hyvin vielä tapailla jotakuta viisikymppisenä mutta yhdessä asuminen ei houkuta. Rakastan nukkua yksin ja silloin kuin huvittaa. Siisteys ei ole taas jotain minkä päältä herkästi ärryn, moni mies on hyvinkin siisti tavoiltaan.

Olisiko tuo aivan pöhköä että vakiintunut pariskunta vain muuttaisi erilleen? Sitten pitäisi vaan kaivata toista ja hänen seuraansa. 

Voihan sitä parisuhteessakin nukkua erillään. Moni pariskunta oleilee välillä eri osoitteissa, esimerkiksi toinen on enemmän mökillä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Odotan viimeisen lapsen muuttoa kotoa. Itse lähden samalla oven avauksella vapauteen. Talo myyntiin ja rahat puoliksi.

M51

Tämä on monen miehen painajainen, että se talo menee jakoon. Olet harvinainen poikkeus. 

 

Duunin kautta oma pinkka kasassa. Muijan hoivatyö saattaa yskittää, kun on syönyt eron jälkeen talon puolikkaansa. Kaikki muu paitsi talo on avioehdon alla.

 

Ei hoitajilla niin huonot palkat ole, että ei pysty vain itseään elättämään.

Hassua ehkä, mutta täytän 50 ja olen menossa naimisiin. Eronkin olen kokenut lasten isästä vuosia sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin hyvin vielä tapailla jotakuta viisikymppisenä mutta yhdessä asuminen ei houkuta. Rakastan nukkua yksin ja silloin kuin huvittaa. Siisteys ei ole taas jotain minkä päältä herkästi ärryn, moni mies on hyvinkin siisti tavoiltaan.

Olisiko tuo aivan pöhköä että vakiintunut pariskunta vain muuttaisi erilleen? Sitten pitäisi vaan kaivata toista ja hänen seuraansa. 

Voihan sitä parisuhteessakin nukkua erillään. Moni pariskunta oleilee välillä eri osoitteissa, esimerkiksi toinen on enemmän mökillä. 

Erilleen muutto on parannus huonossa suhteessa, mutta miksi jättää ero kesken? Silloinhan ei voi saada seksiä muiltakaan, ellei petä, ja on edelleen yhtä ilman kuin kämppiksenä eläen haluttoman puolison kanssa. Mikä ei pointti on siinä silloin?

No eroa hyvä ihminen! 

Parannat omaa elämääsi ja ennen kaikkea pelastat miehesi. Raukka joutuu nyt elämään ihmisen kanssa, jonka mielestä suhteessa ei ole mitään hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Hassua ehkä, mutta täytän 50 ja olen menossa naimisiin. Eronkin olen kokenut lasten isästä vuosia sitten.

Jep, mä menin kihloihin 51v.