Kun en ole masentunut, olen ahdistunut
Olen elänyt kohta 40 vuotta näitä kahta tunnetilaa vuorotellen. Terveydenhuolto ei näe ongelmaa, koska olen pärjännyt tähänkin asti. Itse en halua itseäni poistaa tästä maailmasta, vaikka haluankin kadota. Kärsin päivittäin, enkä saa iloa mistään. Tämä ei ole elämisen arvoista elämää. Mitä voin tehdä? Olen käynyt lääkärissä ja viimeksikin kuukausien odotusten jälkeen sain vinkiksi samat asiat mitkä ovat itsestää selviä ja selviää googlettamalla hitaamalle.
TLDR: Olen +30 vuoden kokemuksella high function masennus/ahdistus potilas, joka ei saa hoitoa, eikä kohta enään jaksa. Mitä tehdä?
Kommentit (9)
Mieli ja tunteet voidaan kokea kahtena eri asiana. Masennus on enemmänkin mielessä ja ahdistus tunteissa, nämä voivat vuorotella.
Ehkä jonkinlainen psykoterapia auttaisi?
Ehkä pitäisi itse pohtia, mistä kaikki alkoi eli mitä tapahtui kun kuvaamasi tapahtumaketju (ajattelu ja tunteet) alkoi. Miksi aloit ajatella ja tuntea noin?
Tarvitaan omaa uskoa siihen, että voit nuo ajatuksesi ja tunteesi muuttaa ja sen tilanteen mikä ne aiheutti.
Liioittele oloasi vastaanotolla. Oman kokemukseni mukaan diagnoosin kyllä saa helposti. Ja kun on diagnoosi, niin saa lääkkeet helposti. Terapiaan hakeutuminen vie enemmän aikaa ja rahaa.
Mulla sama.
Joko käyn ylikierroksilla, pää täynnä ahdistusta, pakkoajatuksia ja huolia, tai sitten olen lähes lamaantunut masennuksen edessä. Elämä on raskasta, ja tuntuu että oikeaa minua ei ole olemassakaan. Syyllisyydentunteesta sinnittelen hengissä, en tiedä onko sekään oma toiveeni.
Kyllä "high function" terapiaan pääsee, miksi et ole siis ollut?
Vierailija kirjoitti:
Mieli ja tunteet voidaan kokea kahtena eri asiana. Masennus on enemmänkin mielessä ja ahdistus tunteissa, nämä voivat vuorotella.
Ehkä jonkinlainen psykoterapia auttaisi?
Ehkä pitäisi itse pohtia, mistä kaikki alkoi eli mitä tapahtui kun kuvaamasi tapahtumaketju (ajattelu ja tunteet) alkoi. Miksi aloit ajatella ja tuntea noin?
Tarvitaan omaa uskoa siihen, että voit nuo ajatuksesi ja tunteesi muuttaa ja sen tilanteen mikä ne aiheutti.
Tunteet ovat olleet kauan ennen ajattelua.Tai ennemminkin ymmärrystä. Olen kokenut sosiaaliset tilanteet ahdistaviksi niin kauan kuin muistan. Olin aina huono ihmisten kanssa ja vähäisten kavereiden synttäreitä aina pelkäsin. Eikä syille ole mitään tunne pohjaista syytä.
Vierailija kirjoitti:
Liioittele oloasi vastaanotolla. Oman kokemukseni mukaan diagnoosin kyllä saa helposti. Ja kun on diagnoosi, niin saa lääkkeet helposti. Terapiaan hakeutuminen vie enemmän aikaa ja rahaa.
MIkä diagnoosi?
-AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liioittele oloasi vastaanotolla. Oman kokemukseni mukaan diagnoosin kyllä saa helposti. Ja kun on diagnoosi, niin saa lääkkeet helposti. Terapiaan hakeutuminen vie enemmän aikaa ja rahaa.
MIkä diagnoosi? -AP
Sekamuotoinen masennus ja ahdistuneisuushäiriö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:Vierailija kirjoitti:
Liioittele oloasi vastaanotolla. Oman kokemukseni mukaan diagnoosin kyllä saa helposti. Ja kun on diagnoosi, niin saa lääkkeet helposti. Terapiaan hakeutuminen vie enemmän aikaa ja rahaa.
MIkä diagnoosi? -AP
Sekamuotoinen masennus ja ahdistuneisuushäiriö.
Minulle tuli vain keskielämän kriisiä, eikä edes siihen hoitoa. Pitääkö oikeasti uhata hengellä, ennen kuin mitään tapahtuu? En halua päättää elämääni, mutta ei tästä kukaan muukaan nauttisi.
- AP
Nosto, toiveena vertaiskokemusta.