Lue keskustelun säännöt.
Yle: Ostovoima romahti edellisen hallituksen aikana ja noussut tasaisesti nykyhallituksen aikana
28.01.2025 |
Kannattaa katsoa Yle uutisen kuva ostovoiman kehityksestä:
Romahdus alkoi huhti-kesäkuussa 2021. Pohjanoteeraus saavutettiin tammi-maaliskuussa 2023 ja sen jälkeen ostovoima ollut tasaisessa nousussa.
Eduskuntavaalit olivat siis keväällä 2023 eli pohjanoteeraus tuli edellisen hallituksen kauden lopussa ja nykyhallituksella tasaisesti noussut.
Kommentit (529)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän se korona romahdutti ostovoimaa. Työllisyys lähti kuitenkin hyvään nousuun edellisen hallituksen aikana.
Nykyisen hallituksen aikana nousussa on ollut työttömyys ja konkurssit ja ihmiset ovat menettäneet uskonsa tulevaisuuteen.
Itse sijoitan kaikki liikenevät rahat, mutta en kotimaisiin osakkeisiin, sillä en luota niihin. Kerään puskuria pahan päivän varalle. Samaa tekevät ystäväni.
Pakko varautua kun ei tiedä onko tulevaisuudessa töitä vai ei, eikä enää voi laskea lainkaan työttömyysturvan varaan.
Jos työllistetään julkiselle sektorille, niin se vain maksaa enemmän valtiolle, eli tavallaan jonkinlaista tempputyöllistämistä, että näyttää kauniille tilastossa.
Konkurssit ja irtisanomiset ovat kohdistuneet vahvasti yksityiselle sektorille. Sen sijaan paikallishallinnoissa on tehty suuria palkankorotuksia. Tämänkö ansiosta ostovoima nousee ja talous kasvaa tilastoissa?
Niitä tilastoja olisi kiva nähdä. Ei pelkästään tilastojen tulkintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos työllistetään julkiselle sektorille, niin se vain maksaa enemmän valtiolle, eli tavallaan jonkinlaista tempputyöllistämistä, että näyttää kauniille tilastossa.
*Maaunnille/kunnille.
Työttömyyden hoito on nykyään maakuntien/kuntien hoidossa.
Kun leikataan ensin ostovoimaa reippaasti ja palautetaan sitten murto-osa, voi pitää itseään ostovoiman palauttajana. Onneksi nyt on tulossa kaikkien aikojen lakkovuosi, joten maksuhaluttomat työnantajat pidetään nöyrinä.
En ole ostanut kuin pakolliset jo ainakin 2kk. Jotenkin ei vaan jaksa tilata enää mitään netistä. Jouluna en ostanut mitään.
Potkulaki tulee keväällä voimaan.
https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/1bc5a9d0-ce8d-4355-a05a-447ad9aaf…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paikallinen sopiminen tuli voimaan 1.1.2025
https://valtioneuvosto.fi/-/1410877/mahdollisuudet-paikalliseen-sopimis…
Korona tapahtui 21.
Meillä ei ole enää koronan luomaa ahdinkoa, mutta ostovoima on yhä alhaista.
Hallitus on siis alentanut ostovoimaa, koska sen pitäisi olla muuten jo nyt normaalin tasolla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ensin viedään perusturva työttömyyden varalta ja sitten sanotaan että ostovoima on vahvistunut.
Ehkä onkin, mutta ei uskalla vaan kuluttaa, tiiä milloin Riikan raippa taas heilahtaa
Vierailija kirjoitti:
En ole ostanut kuin pakolliset jo ainakin 2kk. Jotenkin ei vaan jaksa tilata enää mitään netistä. Jouluna en ostanut mitään.
Minä olen leikannut omia ostojani jo 1,5 vuotta. Mukava summa jäänyt säästöön. Jatkan samalla linjalla. Harmi että jotkut yritykset kärsivät siitä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sama ilmiö ympäri maailmaa
lapsellista öyhöttää jostain hallituksista
Suomessa ostovoima on Euroopan heikoin. Palkat kuin Latviassa ja kulutaso kuin Sveitsissä ja Norjassa.
Ostovoima ei todellakaan ole parantunut ennen kuin palkat kasvavat 200-500%.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On siis virheellistä väittää että nykyhallitus olisi keskimäärin heikentänyt kansan ostovoimaa. Yksittäistapauksia aina löytyy mutta nykyhallitus parantanut useimpien ostovoimaa.
Teoreettinen ostovoima ei paljoa auta, jos sitä ei käytetä pelon takia? Kyky tulla raskaaksi ei tarkoita odotusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koronan aikaan ostettiin vähemmän, aivan järjellinen selitys.
Juu..eläke nousi 16e ja vuokra nousi 15e. Ostovoimani todellakin nousi. Ei noussut. Maksan vain enemmän perus elämisestä ja muuhun ei olekaan sitten enää varaa.
Vierailija kirjoitti:
Iso syy varmasti autoilun verojen höllentäminen. Esim polttoaineisiin tuli jo eka osa yhteensä 20c alennuksesta sekä ajoneuvoveroa alennettiin. Monella on auto ja parantaa lähes kaikkien autoilijoiden ostovoimaa.
Oletko huomannut eron huoltoasemalla? Polttoaineen hinta pyörinyt siellä 1,8 tasoissa pääosin. Ei tästä ole niin kauaa kun hinnat oli 1,6 tasolla. Toki ne kahden euron hinnat ovat loistaneet poissaolollaan.
Ylipäänsä ap olisi voinut avata omaa näkemystään, että mitä toimi edellinen hallitus teki tai nykyinen hallitus tehnyt, millä on ollut vaikutus kansalaisten ostovoimaan. Omassa arjessa en kummaltakaan keksi ainuttakaan vaikuttavaa asiaa. Korona-aika varmasti vaikuttaa luvuissa vahvasti.
Ostovoiman paranemisen syyt on palkankorotukset, korkojen lasku sekä inflaation hidastuminen. Eli kiitos AY-liikkeelle palkankorotuksista. Korkotasoon hallituksella ei ole vaikutusvaltaa ja inflaatio on hidastunut kun korot sekä sähkön hinta on tulleet alaspäin, joihin hallituksella ei ole vaikutusta. Tämä kaikki tieto löytyy kyllä jos vähän viitsii googlettaa.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa ostovoima on Euroopan heikoin. Palkat kuin Latviassa ja kulutaso kuin Sveitsissä ja Norjassa.
Ostovoima ei todellakaan ole parantunut ennen kuin palkat kasvavat 200-500%.
Tuollaiset palkankorotukset voi tulla, jos firmat karsii 4/5 työntekijästä ja palkkabudjettia ei kuitenkaan leikata. Sinusta 3000 euroa tienaavalle pitäisi maksaa 9000-15000 euroa ja kuvittelet tuollaisen olevan mitenkään realistista?
Oletteko te oikeasti näin oman ideologian sokaisemia, että valehtelette jopa itsellenne mustan valkoiseksi, vai vain yksinkertaisen tyhmiä?
Vahvaan talouskasvuun perustuva aikakausi on väistämättä päättymässä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita talouden hiipumista tai kurjistumista jos osaamme vastata edessämme olevaan muutokseen oikein. Parhaimmillaan tuotanto-organisaatiot toimivat silloin, kun niissä tuotetaan ihmisille tarpeellisia tuotteita ja palveluja ja toimitaan demokraattisesti ja tasa-arvoisesti.
Teollisuusajan talousparadigmassa omistajat ja tuottajat (yritykset) on katsottu erilliseksi toimijajoukoksi suhteessa työntekijöihin ja kuluttajiin (kotitaloudet). Kahtiajakoa on ylläpitänyt uusklassisen taloustieteen maailmankuva, jossa talous koostuu ensisijaisesti yrityksistä ja kotitalouksista sekä niiden välillä kulkevista suorite- ja rahavirroista. Tätä liian mustavalkoista toimija-asetelmaa on mahdollista purkaa, kun taloudessa tunnistetaan elinvoimaisten ydin- ja paikallistalouksien merkitys sekä globaalitalouden kohtuullistettu rooli. Tällöin tilaa tulee uusille tavoille organisoida taloudellista toimintaa. Demokraattisemmat organisaatiot ja omistusmuodot voivat tarkoittaa esim työntekijöitä kunnioittavia päätöksentekorakenteita tai työntekijöiden itsensä omistamia yrityksiä.