Lue keskustelun säännöt.
Olen alkoholisti ja tahdon tosissani raitistua. Onnistunko itsekseni?
28.01.2025 |
Olen paljon lukenut aiheesta, käynyt etänä AA:ssa ja pahan paikan tullen myös soittanut AA:n auttavaan puhelimeen.
Teen itselleni päivittäin raitistumislupauksen ja kiitän itseäni jokaisesta selvästä päivästä.
Mielestäni en tarvitse muuta apua ja on hyvin selvinnyt näin selvänä toistaiseksi. Tämä tuntuu nyt ainakin helpolta ja tietoisesti käsittelen tunteitani ilman alkoholia ja annan kaiken tulla.
Riittääkö tämä? Miltä sanoo muut raitistuneet?
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Minkälaisia syitä sulla on tuossa kirjoittamassasi listassa, miksi et halua juoda?
Itsellä olen toistaiseksi "vain" viikonloppujuoppo, mutta tää elämä on laittanut mielenterveyden lisäksi fysiikan pskaksi ja olen traumatisoitumisen ja muun kivan lisäksi nykyään vähän väliä lamaavissa kivuissa, johon en saa hoitoa mutta en myöskään toimivaa särkylääkettä. Mulla alkaa mieli jo kääntymään siihen että miksi ei kun en mä itse osaa parantaa itseäni eikä terveydenhuolto siinä ainakaan auta.
En kyllä itsekään juonut kuin lähinnä viikonloppuisin mutta joskus enemmänkin. Ehkä 1-4/krt viikossa, riippuen ihan viikosta mutta joka ikinen viikko joka tapauksessa monen vuoden ajan. Elämäni on pyörinyt alkoholin ympärillä koko ajan, joko olen humalassa, krapulassa tai suunnittelemassa juomista eikä se enää moneen vuoteen ole ollut hauskaa. Tai olen tiedostanut kuinka paljon se minulta vie elämästäni.
Ihmissuhteet, talous, masennus, ahdistus, elämän jämähtäminen, mitkään tavoitteet eivät onnistu, eristäytyminen jne. Kaikkea sellaista. Alkoholi vie kaiken elämänilon.
Lakkasin vain syyttämättä mitään ulkopuolista asiaa vaikka paljon on kaikkea ikävää tapahtunut ja päätin ottaa elämäni täysin minun vastuulleni. Jokainen teko minkä teen on omalla vastuullani ja voin vaikuttaa itse elämääni. Minulle ei alkoholi oikeasti ole tuonut mitään helpotusta mihinkään vaan oikeasti se on tuhonnut paljon. Todella paljon. Kaikki suhteenikin perustunut juomiseen. En ole edes koskaan treffeillä käynyt selvinpäin. Kaikkea sellaista.
Tuohon kipu asiaan en oikein osaa sanoa mitään, toivottavasti saat siihen helpotuksen mutta toivon ettei alkoholi olisi se vaihtoehto. Tsemppiä. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi vähentää, mutta nuoremmilla asenne on sitä että pitää lisätä. Ja siitähän se riippuvaisuus alkaa. Ei sitä nuorena tajua, vasta sitten tajutaan kun ollaan jo riippuvaisuudessa pitkällä.
Näin juuri. Minäkin luulin vaikka huomaan kyllä tänä päivänä ettei se juominen kyllä nuorenakaan tervettä ollut millään tavalla. -ap
Helposti.
Jätät vain ostamatta kaikenlaisen alkoholipitoisen ja juot vain jos joku tarjoaa. Tuollaiselle juopolle tuskin kukaan täyspäinen ihminen mitään tarjoaa kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Mun äiti aina joskus aina sanoi, että elämä ei koskaan niin huonosti, etteikö sitä vielä juomisella saa vieläkin huonompaan tilaan.
Monesti mietin, että miten ihmiset siihen koukkuun joutuu. Meneekö se niin, että ensin nuorena ystävien kanssa aloitellaan ja siitä vähitellen joka viikonloppu vaikka yksinkin. Ja sitä rataa kun mennään useampi vuosi niin soppa on valmis?
Tuossa mietin sitä, että kun alkoholin vaaroista kyllä tiedetään, niin eikö siinä vaiheessa kun homma alkaa olla joka viikonloppuista, tule mieleen, että alan olla koukussa alkoon? Eikö viimeistään silloin pitäisi vähentää reilusti?
Äitisi on oikeassa.
Niin, se on tunne-elämän sairaus hyvin pitkälle. Sitten kun vain juo, juo ja juo, niin fyysinen riippuvuus kehittyy. On se aika katala sairaus.
Minulla on altistus tuli myös siitä että molemmat vanhemmat oli/ovat alkoholisteja olleet ikäni. Aloitin itsekin jo hyvin nuorella iällä, aivan varhaisteininä ja en oppinut säätelemään tunteitani terveesti. Olisi toki voinut olla niin, että vaikka vanhempani olisivat olleet absolutisteja, niin lopputulos olisi voinut olla sama eli en siinä mielessä voi muuta kuin hyväksyä tämän asian ja päätäntä valta omasta toiminnasta on itselläni.
Kuitenkin jokin onni minulla on, että kuitenkin minusta tuli suht täyspäinen ja minulla on kaikki edellytykset toipua ja saada vielä hieno elämä. Kunhan pidän huolen itsestäni ja olen rehellinen tämän sairauden kanssa. -ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, jos oikeasti haluat raitistua, raitistut vaikka juuri nyt. Ei se ole sen kummempaa. Addiktio on valinta.
Addiktio ei ole valinta, mutta toiminta on. Vaikeaa tulee olemaan, mutta leukaa pystyyn vain.
Addiktio on valinta... Kuka pakottaa alkoholistin juomaan? Tuleeko joku mörkö sängyn alta juottamaan alkoholistia vasten tämän tahtoa? Asettaako joku aseen addiktin ohimolle pakottaen tätä jatkamaan? Kerro toki, miten addiktio ei ole valinta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä turhaan kipristele....juo vaan kunnolla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, jos oikeasti haluat raitistua, raitistut vaikka juuri nyt. Ei se ole sen kummempaa. Addiktio on valinta.
Addiktio ei ole valinta, mutta toiminta on. Vaikeaa tulee olemaan, mutta leukaa pystyyn vain.
Addiktio on valinta... Kuka pakottaa alkoholistin juomaan? Tuleeko joku mörkö sängyn alta juottamaan alkoholistia vasten tämän tahtoa? Asettaako joku aseen addiktin ohimolle pakottaen tätä jatkamaan? Kerro toki, miten addiktio ei ole valinta.
No, et ole addikti. Ei ole mustavalkoista vaikka se on ihan totta, että kun kontrolli lähtee omasta toiminnastaan niin myös vain itse lopulta siihen voi vaikuttaa kun on saanut tarpeekseensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, jos oikeasti haluat raitistua, raitistut vaikka juuri nyt. Ei se ole sen kummempaa. Addiktio on valinta.
Addiktio ei ole valinta, mutta toiminta on. Vaikeaa tulee olemaan, mutta leukaa pystyyn vain.
Addiktio on valinta... Kuka pakottaa alkoholistin juomaan? Tuleeko joku mörkö sängyn alta juottamaan alkoholistia vasten tämän tahtoa? Asettaako joku aseen addiktin ohimolle pakottaen tätä jatkamaan? Kerro toki, miten addiktio ei ole valinta.
Täytyy ymmärtää että on olemassa nyös ihmisiä, jotka eivät selviä valtavalla tahdonvoimallaan tilanteesta kuin tilanteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, jos oikeasti haluat raitistua, raitistut vaikka juuri nyt. Ei se ole sen kummempaa. Addiktio on valinta.
Addiktio ei ole valinta, mutta toiminta on. Vaikeaa tulee olemaan, mutta leukaa pystyyn vain.
Addiktio on valinta... Kuka pakottaa alkoholistin juomaan? Tuleeko joku mörkö sängyn alta juottamaan alkoholistia vasten tämän tahtoa? Asettaako joku aseen addiktin ohimolle pakottaen tätä jatkamaan? Kerro toki, miten addiktio ei ole valinta.
No, et ole addikti. Ei ole mustavalkoista vaikka se on ihan totta, että kun kontrolli lähtee omasta toiminnastaan niin myös vain itse lopulta siihen voi vaikuttaa kun on saanut tarpeekseensa.
Kiitos kun sinä, tuntematon ihminen, joka et tunne minua, kerrot minulle, etten ole ollut addikti. Kai oma addiktiomenneisyyteni ja kokemukseni nyt vain katosivat taivaan tuuliin, koska näin sanoit. Hienoa. Ehkä minäkin vain sanon ap:lle, että "et ole addikti", ja simsalabim, hän lakkaa olemasta addikti. Wau.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, jos oikeasti haluat raitistua, raitistut vaikka juuri nyt. Ei se ole sen kummempaa. Addiktio on valinta.
Addiktio ei ole valinta, mutta toiminta on. Vaikeaa tulee olemaan, mutta leukaa pystyyn vain.
Addiktio on valinta... Kuka pakottaa alkoholistin juomaan? Tuleeko joku mörkö sängyn alta juottamaan alkoholistia vasten tämän tahtoa? Asettaako joku aseen addiktin ohimolle pakottaen tätä jatkamaan? Kerro toki, miten addiktio ei ole valinta.
No, et ole addikti. Ei ole mustavalkoista vaikka se on ihan totta, että kun kontrolli lähtee omasta toiminnastaan niin myös vain itse lopulta siihen voi vaikuttaa kun on saanut tarpeekseensa.
Eli myönnät, että addiktio on valinta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, jos oikeasti haluat raitistua, raitistut vaikka juuri nyt. Ei se ole sen kummempaa. Addiktio on valinta.
Addiktio ei ole valinta, mutta toiminta on. Vaikeaa tulee olemaan, mutta leukaa pystyyn vain.
Addiktio on valinta... Kuka pakottaa alkoholistin juomaan? Tuleeko joku mörkö sängyn alta juottamaan alkoholistia vasten tämän tahtoa? Asettaako joku aseen addiktin ohimolle pakottaen tätä jatkamaan? Kerro toki, miten addiktio ei ole valinta.
No itseasiassa: juuri tuolta se tuntuu. Aivan kuin joku mörkö pakottaisi juomaan ase ohimolla. Ahdistus ja levottomuus, mikä poistuu vain juomalla. Pian riippuvuus on niin fyysinen ja henkinen, ettei arjessa pärjää ilman. Ajan kuluessa kaikki ihmissuhteet ovat tulleet juomisen kautta, ja kun ei juo, ei näe ketään. Sitten lopulta taas retkahtaa yksinäisyyttään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kun sinä, tuntematon ihminen, joka et tunne minua, kerrot minulle, etten ole ollut addikti.
Kiitos itsellesi kun tunnut tietävän pelkästään oman kokemuksesi perusteella, millaisia kaikki maailman addiktit ovat. Että puhtaasti omasta halusta joku makaa ojassa paskat housussa, kun työpaikka, vaimo ja lapset ovat menneet. On ihan todettu fakta, että jotkut aivot muodostavat riippuvuuden hyvin nopeasti, jotkut eivät koskaan.
En ole alkoholisti, mutta syömishäiriöinen olen. Mielestäni kuulostaa hyvältä kaikki mitä olet tehnyt. Myös se, että olet kuitenkin osallistunut vertaisryhmään, sillä tavalla kuin se sinulle sopii. Jos tuohon voisi jotain lisätä, niin onko ketään läheistä, jonka tukeen myös voisit luottaa vaikealla hetkellä? Tuo puhelinkin on tietysti hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vedä sellane kuukauden ränni aamusta iltaan, näet näkyjä, paskannat housuun, vittuilet kaikille. Ja kun menet tämän jälkeen vessaan, katso itseäsi peilistä ja sano tää oli tässä. Ei oo helppo tie, mutta noin on moni raitistunut.
Vierailija kirjoitti:
Mikä on se asia,joka saa sinut yrittämään yksin? Häpeä? Miten käsittelet sitä yksin? Yksin ei tässä elämässä pärjää kukaan, elämässä tulee kaikkea. Mitä jos menisit vertaisryhmään ja olisit rehellisesti sitä,mitä olet.
Saatat yllättyä.
Ei kai se mikään häpeä ole, että raitistuu. Voihan aapee halutessaan mennä jonnekin. Nyt hän on kokeillut ja huomaa, että yksin on motivaatio kohillaan ja elämässä on muita kantavia juttuja, jotka vie sen viinan tilan.
Vierailija kirjoitti:
Otin huikkaa päivittäin yli 30 vuotta. Tuli yksi elokuinen päivä tossa pian 10 v. sitten. Kyllästyin ottamaan, enkä ole retkahtanut. Sinäkin pysyt alkoholistina siihen asti kun joko delaat tai kyllästyt ottamiseen.
Tuo oli kuin omasta kynästäni. Ajatkin lähes samat, läksin yksin elokuun 18 päivä reissuun. Otin sorsastusvehkeet kyytiin ja varalta litran vodka pullon. Menin korpilammelle kovassa krapulassa, kaksi päivää tosi ankeaa. Aloitin sitten sorsastuksen ja sainkin saalista , kaato ryyppyä en ottanut. Viikkoon en nähnyt ainuttakaan ihmistä, sain miettiä ja potea krapulan rauhassa ja sama vodkapullo on vieläkin avaamatta matkailuauton kaapissa.
Ihana valinta, elämä on niin paljon mukavampaa ilman. En ole itse erityisesti mieltänyt olevani raitistunut alkoholisti, mutta joitakin vuosia sitten hoksasin, että olenko koko vuonna ollut yhtäkään viikonloppua juomatta. Ja koska oli edellinen selvä ja krapulaton viikonloppu, viitisen vuotta sitten? Vähensin radikaalisti ja nykyään juon ehkä pari kerrallaan per viikonloppu enkä läheskään joka viikko. Krapulaa ei ole ollut enää vuosiin. Elämässä on nykyään paljon enemmän värejä enkä kaipaa alkoholia rentoutumiseen kuten ennen. Vaikkei tämä tarina nyt varmaan ole samanlainen kuin Ap:n, uskon, että pärjäät oikein hyvin yksinkin kun alat oppia kuinka mukavaa elämä on ilman. Tsemppiä uuteen elämään.
Unet paranee, eron tuntee selvästi.
Pitäisi vähentää, mutta nuoremmilla asenne on sitä että pitää lisätä. Ja siitähän se riippuvaisuus alkaa. Ei sitä nuorena tajua, vasta sitten tajutaan kun ollaan jo riippuvaisuudessa pitkällä.