Oletko elänyt maaseudulla, jossa liikkui kauppa-auto?

Olen, kauppa-auto kulki nurkille sekä kotona että mummulassa.

Mummin mökin lähellä kävi kauppa-auto, kun olin lapsi. Viikon kohokohta!

Meidän kesäpaikassa kävi kauppavene. 

Vierailija kirjoitti:

Kuinka kalliita oli hinnat kauppa-autoissa, kun nykyisin ovat pienissä myymälöissä huomattavasti marketteja kalliimpia?

Samat hinnat niissä oli kuin varsinaisessa kaupassa. 

En ole asunut, mutta niin kesämökillä ollessa kuin mummolassa lomaillessa on tullut käytyä kauppa-autolla.

Vi hade något så exotiskt om somrarna som en butiksbåt. Butiksbåtsdagen var alltid väntad för då kunde man använda veckopengarna på kall Coca Cola (0,35 l i glas) och godis eller ostbågar. Allt räckte veckopengen inte till.

En varsinaisesti maaseudulla. Omakotitalolähiö rakentui ja levisi lähellä kotiani. Mutta kauppa-auto kulki. Joskus käytiin. Muistan vielä kauppa-auton tuoksun ja tunnelman. 

Myös Lapin mökiltä käytiin joskus kauppa-autolla muutaman kilometrin päässä. 

Täälä kulkee yksi niistä viimeistä toimivista kauppa-autoista.Monelle mummalle ja vaarille keino vielä asua kotona,tuo ihan ostokset portaille.

Se oli mymmi, mynsky =myymäläauto.

Perheemme ei sieltä varsinaisia ruokia ostanut mut me lapset haimme sieltä herkkuja, lähinnä karkkeja, limsaa yms.

Keskiviikkona koulun jälkeen, ai että.

Mitä ihmettä, yli 40 vuotta mennyt siittä :))

Joo, useampikin ajeli hiekkatietä pitkin. Valion mansikkaeskimo oli parasta. 

Meillä kävi 80-luvulla kolmesti viikossa, K- ja S- kauppojen autot. 

Lopulta tyrehtyi vain siihen Osuukaupan autoon kerran viikossa kunnes loppui kokonaan. Mutta lapsuus oli kivaa kun kauppa saapui aina kotiovelle.

Elän edelleenkin. Kauppa-auto lakkasi käymästä jo kymmeniä vuosia sitten. Nyt on pakko olla auto, jos haluaa kauppaan mennä.

Hausjärven kyläkauppamuseolla on myös vanha myymäläauto tavaroineen pihassa. Kannattaa käydä. Aukiolevasta museokaupasta saa kaikenlaista. Hieno paikka. Maitolaiturikin....

Olen elänyt ja muistan hyvin. Kerran viikossa auto kävi. Äiti osti usein minulle 20 pennin karkkiaskin.  Pepe- ja hedelmäaskit ainakin muistan.  Viiden pennin tikkareita oli myös myynnissä.

Olen asunut, hirveän usein ei tullut käytyä, kun ei ikinä ollut rahaa silloin kun sen näki. Kauppa-auto pysähtyi kaverin taloa vastapäätä, hänen kanssaan tuli joskus käytyä. Muistikuvissani kauppa-autossa oli aina vähän liian lämmin, maidot olivat arvelluttavan lämpimän oloisia, munkkien sokerit oli limaisia (niin kai pussimunkeissa aina...) ja suklaat vähän pehmoisia.

Appivanhempien lähellä kauppa-auto pysähtyi myös melko pitkään, en tiedä kiertääkö vieläkin. Appiukko oli vakiasiakas, hän ei pidä ihmispaljouksista, niin se oli sopivan pieni hänen makuunsa.

Muistan isot salmiakkimerkkarit joita sai ottaa kauhalla ruskeaan paperipussiin, en sitä että oliko jotain muita irtokarkkeja ja millaisia. Ehkä niitä hedelmämerkkareita ainakin myös.

Enkä muista miten hinnoittelu meni, laskiko kuski karkit pussista vai luottiko sanaan, että montako otti. Ainakaan silloin niitä ei taidettu koskaan mitenkään punnita.

Heh, olen Espoon Nöykkiöstä ja meillä kävi kauppa-auto joka keskiviikko klo 15.00, tämä oli 80-luvulla.

Asuin lapsuuteni maalla ja lähin kauppa oli 60-luvulla 10 km päässä eikä meillä ollut autoa. Onneksi 3 kertaa viikossa kulki kauppa-auto parin kilometrin päässä ja polkupyörällä hoidin jo 11-vuotiaana perheeni ruokaostokset kesäisin. Minun annettiin ostaa ruokatavaroiden lisäksi isän saunaoluet ja tupakat. Se ei siihen aikaan ollut niin tarkkaa, kyllä myyjät tiesi, etten niitä itselleni osta.

Vierailija kirjoitti:

Heh, olen Espoon Nöykkiöstä ja meillä kävi kauppa-auto joka keskiviikko klo 15.00, tämä oli 80-luvulla.

Meillä kävi kauppa-auto Kilossa 80-luvulla.