Miten ihminen päätyy ryyppäämään puistonpenkille? (asiallinen)

Kävelee puistonpenkin luo, käy penkille istumaan, ottaa pullon, avaa korkin, ja juo. Suurinpiirtein noin se usein menee.

Vierailija kirjoitti:

Ovat jossain vaiheessa siirtyneet ravintoloista puistonpenkille.

Tuossa on vain ympyrä sulkeutunut, kokeilut alkoholin vaikutuksista aloitetaan yleensä nuorena salaa ulkotiloissa.

Tuossa on selvästi optimoitu rahankäyttöä. On säästetty sisäänpääsy- ja narikkamaksu.

Vierailija kirjoitti:

Usein kävelemällä. Saattaisin itsekin mennä joskus juomaan muutaman oluen, mutta en halua olla missään tekemisissä spugejen kanssa.

Miks et? Spuget ovat täysin harmittomia toisin kun nämä nykyajan sekakäyttäjät.

No alkoholismi. Jos ei joku vielä tiedä niin alkoholi on vakavaa riippuvuutta aiheuttava päihde. Ei kai kukaan halua olla semmoinen 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein kävelemällä. Saattaisin itsekin mennä joskus juomaan muutaman oluen, mutta en halua olla missään tekemisissä spugejen kanssa.

Miks et? Spuget ovat täysin harmittomia toisin kun nämä nykyajan sekakäyttäjät.

Ne on rasittavia. Kertovat koko elämänkertana ja utelevat asioita. Minua ei kiinnosta tuntemattomien asiat enkä halua kertoa heille omista asioistani.

Vierailija kirjoitti:

Minä juopottelen mielelläni puistonpenkillä. Olen kokoaika töissä käyvä 48h/viikko+ylityöt. Penkillä kuulee hyviä juttuja rappio alkoholisteilta, Todella monella heistä on ollut työpaikka, talo, perhe, autoja jne. m39.

Monesti se elämä yllättää suuntaan tai toiseen ja jokaiselle niitä omia tarinoita tulee. Alamäki kun alkaa, ni ei se kysele haluatko jäädä tällä pysäkillä pois vai mennäänkö pohjalle.

Ei siihen paljon tarvita. Jos nainen juo pari viikkoa päivittäin, hän jää koukkuun. Kaikesta päättää sen jälkeen alkoholi. 

Samoin käy miehille, mutta aika on pitempi. 

Ensin pystyy klaaraamaan kaiken, on työ, perhe ja ystäviä. Sitten menee työ ja perhe, ystävätkin.

Tilalle tulee uusia ystäviä. Sitten menee terveys ja ulkonäkö. Joku juo niin, että aivot kertakaikkisesti sulaa. Tulee syöpymiä ja verenvuotoja, yrityksiä erkaantua alkoholista. 

Helvetin pyörä, mikä jatkuu.

Tulee hyväksikäyttöä, ehkä huumeita.

Ei ole asuntoakaan. 

Ei saa nukuttua. Tarvitaan pilleri, että jaksaa kävellä ja viinaa että saa nukuttua. 

Sydän pettää. 

Kuolema. 

Sivusta olen seurannut ja toivon, että lakia muutetaan ja hoitoon voitaisiin pakottaa. Miksi? 

Siksi, että ihminen on vaaraksi itselleen, mutta arvokas ja ansaitsee uuden tilaisuuden elämään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattelin lähteä kaljakävelylle, kun lopetan tipattoman. Lava kaljaa reppuun.

Eurolava?

Ei ku 24-pack. Eurolavalliseen tarttis kottikärryt, eikä mulla ole.

No minä olisin halunnut mennä puiston penkille nauttimaan kirjasta saadakseni raitista ilmaa ja aurinkoa. Ehkä ne samat syyt ajavat juopotkin ulos kodeistaan

Ne juo kaikki tukirahat ja ovat kodittomia. En ymmärrä miten joku selvii henkissä ulkona talvella.

Kesällä juon mieluummin puiston penkillä kuin baarissa.

Ihan normaali työssä käyvä olen muuten.

Vierailija kirjoitti:

Ne juo kaikki tukirahat ja ovat kodittomia. En ymmärrä miten joku selvii henkissä ulkona talvella.

halvemmaksihan se tulee jos ei tarvitse taloa maksaa

toki ilmankin pärjää, mutta joutuu luopumaan monista mukavuustekijöistä

Silleen ne siellä istuu. Menee kaverin kanssa ryypylle. Ihan hyvin arvattu. 

Jos asiallisesti ryyppää niin kaikki ok.

Ostaa olutta ja istuu puiston penkille?

Suomi. Ainoa maa jossa puistoissa ei saisi olla. Ei kai kukaan näissä kerrostalokämpissä halua kesäpäivää viettää? Tai näillä hinnoilla baareissa tai ravintoloissa käydä?

On tullut joskus lomalla ryypättyä puiston penkillä, esim. viime kesänä. Ensin kun on yksin kiskonut lonkeroa ja bisseä neljän seinän sisällä useita päiviä, niin lisää kaupasta hakiessa sitä huomaa ihmisiä istumassa siinä viereisellä penkillä. Ottavat lonkkua, juttelevat mukavia ja nauttivat auringosta. Ainakin mulle tuli fiilis että mitä mä yksin sinne kuumaan kämppään menen pämppäämään ja päätin liittyä seuraan. En mä siellä koko päivää jaksa, mutta pari tuntia meni kuin siivillä. Muutamana päivänä kävin. Ihan hauskaa seuraa ovat, eikä kukaan ollut missään konttauskunnossa.