Köyhä, inspiroiko muiden menestystarinat vai ärsyttääkö ne?

Vierailija kirjoitti:

Minua eivät inspiroi rikastumiseen liittyvät tarinat, vaan henkiset ja sosiaaliset menestystarinat. En arvosta rahaa ja omaisuutta kovin korkealle.

Urallinen menestyminen voi olla myös sitä henkistä menestymistä jos toteuttaa intohimoaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menestystarinat on inspiroivia vain jos olet resursoitu mutta motivaatio-ongelmainen. 

Vanhempiensa huoltaman lapsen on helppo innostua tommoisista. Köyhää aikuista ei kiinnosta menestystarinat vaan kohta kohdalta -ohjeet siihen miten sitä rahaa tehdään.

Ja niitä ohjeitahan ei tietenkään jaeta. Sehän olisi menestyjiltä itseltään pois, minkä köyhä itsekin ymmärtää 😄

 

 

Jos ei itse ole valmis tekemään töitä omien unelmien eteen, ei voi odottaa, että joku muu tulee pelastamaan. Menestys ei ole vain sattumaa, vaan se vaatii sitoutumista, omia valintoja ja ennen kaikkea vastuun ottamista omasta elämästään. On ihan totta, että maailma ei aina ole reilu, mutta ei se tarkoita, että meidän pitäisi jäädä odottamaan, että joku muu tulee ratkaisemaan meidän ongelmat. 

>Menestystarinat on inspiroivia vain jos olet resursoitu mutta motivaatio-ongelmainen. 

>Jos ei ole resursseja, ensin tarvitaan ne resurssit, ennen kuin voidaan alkaa rakentaa mitään merkittävämpää. 

>Jotkut pitävät tarinoita autotallista alkaneista yrityksistä inspiroivina; toisille se autotalli on unelmaa itsessään.

Olet vaan sokea etuoikeuksillesi. 

Mene autotalliis innovoimaan. Toiset joutuvat pinnistelemään päästäkseen sinne mistä isäs aloitti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei inspiroi. Näissä jutuissa jätetään aina jotain oleellista kertomatta. Esim. IP lehdissä 14-vuotias Jasper perusti yrityksen. Ei perustanut, vakavaraiset ja osaavat vanhemmat tekivät kaiken tausta/paperityön, ja nyt poika myy jäätelöä kioskilla kesällä. Eikä sen kioskin perustaminen ole maksutonta. Yrityksen perustamiseen, kirjanpitoon, tuotteiden ostamiseen vaaditaan taitoja, joita nuorella ei ole. Lisäksi jotkut kerskuvat rikkauksillaan, jotka työntekijät minimipalkoillaan mahdollistavat. Esim. vaattet valmistetaan hirvittävissä oloissa kehitysmaissa, palkalla jolla et elä, Ja kukas ne voitot korjaa...

 

En ole lukenut juttua, mutta kertomasi perusteella Jasperilla vaikutti olevan hyvä asenne ja ilmeisesti hän oli innokas yrittäjyydestä. Sen sijaan, että keskityt siihen, että Jasper ei tehnyt kaikkea itse, miksi et silti näkisi hänen yrittäjyyttään positiiv

Elät maailmassa, jossa asenne riittää. Loput asiat vaan järjestyy.

My sweet summer child...

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä masentaa. Haluaisin myös olla hyvä jossain.

Tähän voin antaa vinkin, että kannatta harjoitella säännöllisesti ja pitkäjänteisesti sitä, missä haluaa olla hyvä. t. köyhä

No, eiköhän se johdu ihan siitä menestystarinasta. Jos menestynyt esimerkiksi on merkittävästi saanut helpotusta/mahdollisuuden menestykseensä siksi että varakkaat vanhemmat ovat vaikka mahdollistaneet sen ettei tarvinnut nostaa opintolainaa, tai taanneet kesätyöpaikan 15-kesäisestä, eikä menestyjän tarvinnut käyttää näitä rahoja omaan elämiseensä, eikä menestyjä tiedosta tätä etuoikeutena, niin kyllähän se ärsyttää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä masentaa. Haluaisin myös olla hyvä jossain.

Tähän voin antaa vinkin, että kannatta harjoitella säännöllisesti ja pitkäjänteisesti sitä, missä haluaa olla hyvä. t. köyhä

Tämä juuri. Suurin osa taidoisa on opittavista. Sen sijaan, että masentuu siitä että jollain toisella on taito jonka haluaa. Ottaa selville mitä se toinen on tehnyt tullakseen hyväksi kyseisessä asiassa ja sitten tekee itsekin näitä asioita oppiakseen enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei inspiroi. Näissä jutuissa jätetään aina jotain oleellista kertomatta. Esim. IP lehdissä 14-vuotias Jasper perusti yrityksen. Ei perustanut, vakavaraiset ja osaavat vanhemmat tekivät kaiken tausta/paperityön, ja nyt poika myy jäätelöä kioskilla kesällä. Eikä sen kioskin perustaminen ole maksutonta. Yrityksen perustamiseen, kirjanpitoon, tuotteiden ostamiseen vaaditaan taitoja, joita nuorella ei ole. Lisäksi jotkut kerskuvat rikkauksillaan, jotka työntekijät minimipalkoillaan mahdollistavat. Esim. vaattet valmistetaan hirvittävissä oloissa kehitysmaissa, palkalla jolla et elä, Ja kukas ne voitot korjaa...

En ole lukenut juttua, mutta kertomasi perusteella Jasperilla vaikutti olevan hyvä asenne ja ilmeisesti hän oli innokas yrittäjyydestä. Sen sijaan, että keskityt siihen, että Jasper ei tehnyt kaikkea itse, miksi et silti näkisi hänen yrittäjyyttään positiiv

Elät maailmassa, jossa asenne riittää. Loput asiat vaan järjestyy.

My sweet summer child...

Asenne on se tärkein osa menestystä ja yrittäjyyttä ja se voi olla jopa ratkaiseva tekijä, kun lähdetään tavoittelemaan jotain. Hyvä asenne auttaa pitämään motivaation yllä, jaksamaan epäonnistumisten ja haasteiden keskellä sekä oppimaan virheistä. 

Itse olen aina ollut sellainen etten saa toisten menestystarinoista mitään, ainakaan sellaista fiilistä että "minäkin pystyn, nyt alan tehdä asioita sen eteen jne" tai muutenkaan jos joku epäonnistuu tai joku lannistaa niin ei tosiaan tule oloa että "nyt näytän niille, ponnistelen triplasti enemmän, osaan kyllä, pystyn varmasti parempaan". Vaan itselle tulee ekasta vastoinkäymisestä ja epäonnistumisesta luovuttaminen ja hyväksyn sen ettei ole minun juttuni, en osaa, ei kannata tämän enempää edes yrittää :D ainoastaan silloin jos olen saanut kiitosta tai kehua jostakin, tulee hyvä fiilis ja haluan olla vielä parempi ja saan itseluottamusta ja motivaatiota tehdä enemmän.

Onneksi olen päätynyt työhön jossa olen ihan hyvä ja saanut onnistumisia niin perusasiat on kunnossa säännöllisten tulojen myötä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menestystarinat on inspiroivia vain jos olet resursoitu mutta motivaatio-ongelmainen. 

Vanhempiensa huoltaman lapsen on helppo innostua tommoisista. Köyhää aikuista ei kiinnosta menestystarinat vaan kohta kohdalta -ohjeet siihen miten sitä rahaa tehdään.

Ja niitä ohjeitahan ei tietenkään jaeta. Sehän olisi menestyjiltä itseltään pois, minkä köyhä itsekin ymmärtää 😄

Ja korostan, että jos joku kuvittelee konseptitason ajatusten olevan itselleen hyödyllisiä, niin se ihminenhän ajattelee jo kuten etuoikeutettu. Hän piirtelee suuria suuntaviivoja, visioi, johtaa. Eli vaikka oma senhetkinen tulo olisi notkahtanut, niin sosiaalinen viitekehys jne. on paaaljon keskivertoa parempi.

Muille menestystarinat kertovat lähinnä, että vapaita liikeideoita on

On fiksua oppia niiltä, joilla on enemmän menestystä ja kokemusta.  Se, että joku on jo saavuttanut jotain merkittävää, kertoo siitä, että heillä on jotain sellaista tietoa tai taitoa, joka voi olla hyödyllistä muille ja vaikka ohjeet eivät olisi yksityiskohtaisia näistä voi oppia miten navigoida vaikeuksien läpi, miten pitää yllä motivaatiota pitkällä aikavälillä tai miten ottaa riskejä oikeassa kohdassa.

Ne, joilla on itsellään menestyjän asenne, saavat näistä inspiraatiota. Uhriutujat puolestaan voivat helposti kokea ärsyyntymistä.

Vierailija kirjoitti:

No, eiköhän se johdu ihan siitä menestystarinasta. Jos menestynyt esimerkiksi on merkittävästi saanut helpotusta/mahdollisuuden menestykseensä siksi että varakkaat vanhemmat ovat vaikka mahdollistaneet sen ettei tarvinnut nostaa opintolainaa, tai taanneet kesätyöpaikan 15-kesäisestä, eikä menestyjän tarvinnut käyttää näitä rahoja omaan elämiseensä, eikä menestyjä tiedosta tätä etuoikeutena, niin kyllähän se ärsyttää. 

 

Kyseisen henkilön kokemus ja asiantuntemus ovat edelleen arvokkaita, vaikka taustalla olisikin ollut etuoikeuksia.

Riippuu pitkälle tapauksesta, jos joku neuvoo vanhempien rahoilla miten sitä rahaa tehdään niin ärsyttää. Mutta onhan niitä tyhjästä rakastuneita esim kaikkien inhoana sukari joka aloitti kahdella sialla, teki huonekaluja ja möi niitä autotallissa jne. 

Vierailija kirjoitti:

Riippuu pitkälle tapauksesta, jos joku neuvoo vanhempien rahoilla miten sitä rahaa tehdään niin ärsyttää. Mutta onhan niitä tyhjästä rakastuneita esim kaikkien inhoana sukari joka aloitti kahdella sialla, teki huonekaluja ja möi niitä autotallissa jne. 

Onhan se tietysti suurin saavutus että tyhjästä nyhjäisee, mutta kyllä ne vanhempienkin rahoilla alkuun päässeet saattavat olla erittäin lahjakkaita ja sinnikkäitä. En oikein käsitä mistä tällainen käsitys tulee, että ne joita on tuettu uran alkuaikoina eivät jotenkin ansaitsisi sitä menestystä. Mistä me voimme tietää miten paljon töitä henkilö on tehnyt yrityksensä hyväksi. 

Menestyksellä on aina hintansa, se ärsyttääkö toisen menestys riippuu siis vähän siitä mitä se on 'maksanut'. Joittenkin menestys inspiroi, suurin osa "menestystarinoista" ei henkilökohtaisesti kiinnosta eikä herätä reaktiota, toisten herättää kysymyksiä/ärsytystä/inhoa/silmien pyörittelyä ym. Suurin osa myy sellaista mitä just minä en ole ostamassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu pitkälle tapauksesta, jos joku neuvoo vanhempien rahoilla miten sitä rahaa tehdään niin ärsyttää. Mutta onhan niitä tyhjästä rakastuneita esim kaikkien inhoana sukari joka aloitti kahdella sialla, teki huonekaluja ja möi niitä autotallissa jne. 

 

Onhan se tietysti suurin saavutus että tyhjästä nyhjäisee, mutta kyllä ne vanhempienkin rahoilla alkuun päässeet saattavat olla erittäin lahjakkaita ja sinnikkäitä. En oikein käsitä mistä tällainen käsitys tulee, että ne joita on tuettu uran alkuaikoina eivät jotenkin ansaitsisi sitä menestystä. Mistä me voimme tietää miten paljon töitä henkilö on tehnyt yrityksensä hyväksi. 

 

Jjjep. Käytännön rikastuminen tehdään perustamalla kaksi firmaa, joista emoyhtiö lainaa sisaryhtiölle rahaa/perii korkeat palvelumaksut/mitälie. Eli velkavivutus ja veronkierto. Ja mitä muita näitä nyt on.

Ostaville asiakkaille myydään sit unelmaa lottovoitosta. Pitää vaan muistaa, että siinä Myydään Unelmaa, ei Tuloksia. 

Kuin kuuntelisi Veikkauksen edustajaa jankuttamassa, että et voi voittaa jos et pelaa. Mitäpä siihen voi vastata kuin että oikeassa olet? :D Että joo-o, luovun ihan tietoisesti riskistä menettää isot massit senkin uhalla, että menetän olemattoman pienen mahdollisuuden voittaa pääpotin. 

Katsos kun rikastumisessakin tärkeintä on onni, ei mikään määrä täytettyjä lottokuponkeja. Ja kaikilla ei vaan ole varaa pelaa. Sori siitä 🙄

Riippuu kuule täysin menestyjän asenteesta minua kohtaan.

Vierailija kirjoitti:

Mainitse yritys, joka kohtelee työntekijöitään hyvin?

Monikin yritys. 

En tiedä sen tarkemmin tuosta aiemmin mainitusta Richard Bransonista työnantajana, mutta se on jäänyt mieleen, kun hän sanoi, että työntekijöille pitää antaa niin paljon vapaata kuin he haluavat. Kuulostaa hyvältä.