Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä erossa pelotti ja toteutuiko pelkosi?
18.01.2025 |
Ajatus erosta aiheuttaa paljon pelkoja, mutta toteutuiko pelkosi eron jälkeen? Selvisitkö paremmin kuin odotit vai päinvastoin? Itseä ainakin mietityttää yksinäisyys ja turvattomuuden tunne.
Kommentit (41)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä jouduin jätetyksi pitkän avioliiton päätteeksi, miehellä oli toinen nainen ja jätti minut yllättäen. Mikä erossa pelotti? No olihan se aikamoinen kokemus tulla jätetyksi kuin puskista, arki meillä sujui eikä ollut juurikaan mitään ihmeellisempiä riitojakaan. Eniten jäytää se tunne, että ei sitten rakastanutkaan minua. Sellainen olo, että koko suhde olikin jotain suurta huijausta ja tyytymistä hänen puoleltaan.
En kykene enää suhteisiin.
Ero ei tule koskaan puskista. Olet siis ollut välinpitämätön ja ohikävelevä. Petit lupauksesi rakastaa puolisoasi. Sinun pitää tunnustaa oma osuutesi. Exäsi on täysin syytön. Olit täysin väärä ihminen hänelle.
Nuo lauseet ovat sellaisen ihmisen joka ei osaa aidosti rakastaa ketään.
Hakee vain ihailua ja huomiota itselleen mutta ei kykene vastavuoroiseen rakkaudelliseen parisuhteeseen millään tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä jouduin jätetyksi pitkän avioliiton päätteeksi, miehellä oli toinen nainen ja jätti minut yllättäen. Mikä erossa pelotti? No olihan se aikamoinen kokemus tulla jätetyksi kuin puskista, arki meillä sujui eikä ollut juurikaan mitään ihmeellisempiä riitojakaan. Eniten jäytää se tunne, että ei sitten rakastanutkaan minua. Sellainen olo, että koko suhde olikin jotain suurta huijausta ja tyytymistä hänen puoleltaan.
En kykene enää suhteisiin.
Ero ei tule koskaan puskista. Olet siis ollut välinpitämätön ja ohikävelevä. Petit lupauksesi rakastaa puolisoasi. Sinun pitää tunnustaa oma osuutesi. Exäsi on täysin syytön. Olit täysin väärä ihminen hänelle.
Oletko mieheni uusi? Ymmärräthän, että sinulle on kerrottu tuo valheellinen tarina, jotta annat pi**ua lohdutukseks
Se kupliva tunne jota ei muka ole koskaan kokenut häviää muutamassa vuodessa viimeistään ja pettämisen ja salasuhteilun kierre sen kuin jatkuu.
On ihmisiä jotka eivät vain pysty muuhun kuin valheellisuuteen ja toisten ihmisten tietoiseen ja tahalliseen rikkomiseen.
Rakkaudella asian kanssa ei ole mitään tekemistä. He ovat lapsuudestaan saakka niin haavoilla ja rikki.
Pysyvästi.
Ei mikään pelottanut. Tuli vaan ihanan rauhallinen olo.
Miten exä kestää eron, kun alkoi uhkailemaan itsemurhalla, jos jätän. Lisäksi mietin miten pärjää lasten kanssa aina viikon jne. Hän alkoikin sitten klassisesti arvioimaan minun äitiyttäni, kuten arvioi ja arvosteli aikoinaan exänsä äitiyttä minulle, muille ja exälleen. Välillä ovella lasta tullessaan napauttelee ihme asioista. Todella raskas luonne. Minulle kuitenkin edelleen lähettelee rakkausviestejä, vaikka erosta lähtien ollut jonkun yh-äidin kanssa yhdessä. Hän on itseään täynnä ja jossakin vaiheessa tunsin vihaa, että säälin häntä.
Älkää säälikö eksiänne, jos ne ovat yhtään exäni kaltaisia. Eteenpäin, nenä pystyssä ja olkaa onnellisia. Käytin monia tunteja eron jälkeen itkemiseen ja itseni syyllistämiseen. Lopettakaa myös se. Kävi miten kävi, parempi olla yksin kuin huonossa suhteessa. Minua exä on arvostellut niin monesta asiasta ja hänen elämäänsä en ole kommentoinut eron jälkeen kertaakaan, koska hänen elämänsä ei enää minua kiinnosta. 10 vuotta yhdessä on pitkä aika, toivon että itselläni on edessä vielä upeita vuosia jonkun muun kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasvettiin yhdessä aikuisiksi, suhdetta kesti 7 vuotta. Avoliitto, kihlaus, ei vielä lapsia. Elämäntilanteet muuttuivat, tunteet muuttuivat, kasvoimme erilleen, vaikka tunteita vielä olikin. Pelotti, että katuuko sitten hirveästi, jos erotaan. Erosimme, enkä tiedä hänestä enää mitään. Itse perustin muutaman lyhyemmän laastarisuhteen jälkeen perheen ihanan miehen kanssa. Lapset ovat lentäneet nyt jo pesästä.
Ai niin, kysyit, että kaduttiko. Ei koskaan. Tajusin nykyisen mieheni tavattuani, miten tärkeää on olla samalla aaltopituudella henkisesti.
Tässä tärkeintä ettei ollut lapsia mukana. Ratkaisut huomattavasti helpompia ja hyväksyttävämpiä kummankin kannalta
Niinpä. Jos on lapsia niin silloin ei enää voi vaan olla pakahduttavan tunteen perässä joka hetki.
Se kertoo keskenkasvuisuudesta.
Jos lapsia suunnittelusti hankkii niin oma pääkoppa pitää olla kunnossa ja mahdolliset jo lapsuudesta kumpuavat traumat käsitelty ja hoidettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä jouduin jätetyksi pitkän avioliiton päätteeksi, miehellä oli toinen nainen ja jätti minut yllättäen. Mikä erossa pelotti? No olihan se aikamoinen kokemus tulla jätetyksi kuin puskista, arki meillä sujui eikä ollut juurikaan mitään ihmeellisempiä riitojakaan. Eniten jäytää se tunne, että ei sitten rakastanutkaan minua. Sellainen olo, että koko suhde olikin jotain suurta huijausta ja tyytymistä hänen puoleltaan.
En kykene enää suhteisiin.
Sama. Erosta neljä vuotta eikä mulla ole ollut suhteita sen jälkeen. Näen miehet epäluotettavina hyväksikäyttäjinä vaikka ksi jossain on joku kunnollinen olemassa (ehkä?).
Mua pelotti myös se, että en osaa ns miesten juttuja. Mutta ihan hyvin onnistuu pukkurempat. Puhdistan sujuvasti viemärit ja maalaan seiniä.
Pelkäsin että rahat ei riitä, mutta riittää paremmin kuin avioliitossa koska olen tehnyt tarkan budjetin.
Yksinäisyys on pahinta. Ikää on 50 enkä käy baareissa.
Moni helposti ja heppoisin syin useasti elämässään eroileva kokee oikeasti voimakasta häpeää ja syyllisyyttä loppu viimein.
Eivät. Vain. Näytä. Sitä. Ulospäin.
Koska kulissit on pidettävä pystyssä. 😉
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua pelotti se, pärjäänkö yksin ja häpeä siitä, olenko toisen luokan kansalainen sen jälkeen. Pelkoni eivät toteutuneet. Mutta kyllä eron jälkeinen vuosi oli yhtä helvettiä. Peloista ylipääseminen vei kauan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua pelotti se, pärjäänkö yksin ja häpeä siitä, olenko toisen luokan kansalainen sen jälkeen. Pelkoni eivät toteutuneet. Mutta kyllä eron jälkeinen vuosi oli yhtä helvettiä. Peloista ylipääseminen vei kauan.
Häpeää ei pidä tuntea turhaan jos omatunto puhdas.
Vierailija kirjoitti:
Moni helposti ja heppoisin syin useasti elämässään eroileva kokee oikeasti voimakasta häpeää ja syyllisyyttä loppu viimein.
Eivät. Vain. Näytä. Sitä. Ulospäin.
Koska kulissit on pidettävä pystyssä. 😉
Tuon häpeän tunteen vaimentamiseksi ylläpitää kulissejaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pelkäsin talouden puolesta. Ja se pelko oli totta. Pelkäsin turvattomuutta, sekin oli totta. Pelkäsin myös ettei painavaa saa kannettua ja jotain tehtyä itse, sekin oli totta. Kipeänä ei auta kuin vanha äiti, jossain vaiheessa. En koskaan silti kadu erottuani nuorena kamalasta ja pahasta seurasta. Se oli oikein ja vain oikein.
Nuorena? Et ymmärrä ettei seuraukset ihmiselle monesta vuodesta pääty kertaheitolla, vaan tulet olemaan vanha kunnes elämä on sulle jälleen mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua pelotti se, pärjäänkö yksin ja häpeä siitä, olenko toisen luokan kansalainen sen jälkeen. Pelkoni eivät toteutuneet. Mutta kyllä eron jälkeinen vuosi oli yhtä helvettiä. Peloista ylipääseminen vei kauan.
Häpeää ei pidä tuntea turhaan jos omatunto puhdas.
Hei mitä sä tässä kirjoitat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä jouduin jätetyksi pitkän avioliiton päätteeksi, miehellä oli toinen nainen ja jätti minut yllättäen. Mikä erossa pelotti? No olihan se aikamoinen kokemus tulla jätetyksi kuin puskista, arki meillä sujui eikä ollut juurikaan mitään ihmeellisempiä riitojakaan. Eniten jäytää se tunne, että ei sitten rakastanutkaan minua. Sellainen olo, että koko suhde olikin jotain suurta huijausta ja tyytymistä hänen puoleltaan.
En kykene enää suhteisiin.
Ero ei tule koskaan puskista. Olet siis ollut välinpitämätön ja ohikävelevä. Petit lupauksesi rakastaa puolisoasi. Sinun pitää tunnustaa oma osuutesi. Exäsi on täysin syytön. Olit täysin väärä ihminen hänelle.
Oletko mies ja naistenvihaaja?
Vai oletko lähtenyt varatun matkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä jouduin jätetyksi pitkän avioliiton päätteeksi, miehellä oli toinen nainen ja jätti minut yllättäen. Mikä erossa pelotti? No olihan se aikamoinen kokemus tulla jätetyksi kuin puskista, arki meillä sujui eikä ollut juurikaan mitään ihmeellisempiä riitojakaan. Eniten jäytää se tunne, että ei sitten rakastanutkaan minua. Sellainen olo, että koko suhde olikin jotain suurta huijausta ja tyytymistä hänen puoleltaan.
En kykene enää suhteisiin.
Ero ei tule koskaan puskista. Olet siis ollut välinpitämätön ja ohikävelevä. Petit lupauksesi rakastaa puolisoasi. Sinun pitää tunnustaa oma osuutesi. Exäsi on täysin syytön. Olit täysin väärä ihminen hänelle.
Oletko mies ja naistenvihaaja?
Vai oletko lähtenyt varatun matkaan?
Rakkaus on sitä. Tai tätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä jouduin jätetyksi pitkän avioliiton päätteeksi, miehellä oli toinen nainen ja jätti minut yllättäen. Mikä erossa pelotti? No olihan se aikamoinen kokemus tulla jätetyksi kuin puskista, arki meillä sujui eikä ollut juurikaan mitään ihmeellisempiä riitojakaan. Eniten jäytää se tunne, että ei sitten rakastanutkaan minua. Sellainen olo, että koko suhde olikin jotain suurta huijausta ja tyytymistä hänen puoleltaan.
En kykene enää suhteisiin.
Ero ei tule koskaan puskista. Olet siis ollut välinpitämätön ja ohikävelevä. Petit lupauksesi rakastaa puolisoasi. Sinun pitää tunnustaa oma osuutesi. Exäsi on täysin syytön. Olit täysin väärä ihminen hänelle.
Oletko mies ja naistenvihaaja?
Vai oletko lähtenyt varatun matkaan?
Kyllähän tuo jyrkkyys kertoo vihasta. Ja oman vastuun välttelystä.
Ex mieheni petti, eikä vaan kerran. Jälkikäteen mulla tuli tunne että valehteliko kaiken mitä sano?
Mulla on pelko että en osaa seuraavankaan todellista luonnetta nähdä, vaan että uskon kaikki valheet.
Onko miehiin luottamista, vai pettävätkö jos tilaisuus tulee?
Vierailija kirjoitti:
Ex mieheni petti, eikä vaan kerran. Jälkikäteen mulla tuli tunne että valehteliko kaiken mitä sano?
Mulla on pelko että en osaa seuraavankaan todellista luonnetta nähdä, vaan että uskon kaikki valheet.
Onko miehiin luottamista, vai pettävätkö jos tilaisuus tulee?
On tietty miestyyppi joka pettää ja salasuhteilee käytännössä kaikissa suhteissaan. Halveksuttavia yksilöitä.
Ei siinä varsinaisesti mikään pelottanut. Lähinnä vitutti jälkeenpäin kun tajusin kuinka paljon taloudellisesti tuli takkiin.
Alue: Aihe vapaa
Ei mikään. Eron jälkeinen aika on ollut elämäni parasta aikaa. Erosta kymmenen vuotta.