Pääkohdat priorisoinnista terveydenhuollossa:

Priorisoinnin tarve ja ongelmat:

Lääkärien on jatkuvasti priorisoitava, koska resurssit ovat rajalliset.

Yksittäisen lääkärin harteilla oleva priorisointi aiheuttaa ristiriitoja ja vastuun jakamisen ongelmia.

Selkeiden ohjeiden puute:

Priorisoinnin periaatteet eivät ole tarkasti määriteltyjä lainsäädännössä.

Poliitikot eivät tarjoa yksiselitteisiä ohjeita, mikä johtaa epäyhtenäiseen käytäntöön.

Eettiset ja taloudelliset periaatteet:

Lääkärien tulisi huomioida yhdenvertaisuus, hoidon tarve ja kustannusvaikuttavuus.

Kustannusvaikuttavuus arvioi, kuinka paljon terveys- ja hyvinvointihyötyä rahalla saadaan aikaan.

Poliittiset päätökset ja resurssien jakautuminen:

Priorisointi yhteiskunnallisella tasolla on poliittista ja voi heijastaa puolueiden äänestäjäkunnan etuja.

Hyvinvointialueiden rahoitus ei ole oikeudenmukainen, mikä vaikeuttaa palvelujen toteuttamista.

Mahdolliset priorisointikriteerit:

Keskustelua käydään esimerkiksi elintapasairauksien tai iän huomioimisesta priorisoinnissa.

Tietyt potilasryhmät, kuten mielenterveys- ja päihdepotilaat, jäävät usein vähemmälle huomiolle.

Kustannussäästöjen kyseenalaisuus:

Asiantuntijoiden mukaan priorisoinnilla ei välttämättä saavuteta merkittäviä säästöjä.

Tuottavuuden parantaminen voisi olla tehokkaampi tapa hillitä kustannuksia.