Mä aion lopettaa tavaroiden hamstrauksen koska ei sitä kuollessaan kuitenkaan mitään saa mukaansa.
Kaikki tavarat mitä jälkeensä jättää jää vaan muiden sukulaisten huoleksi ja vaivoiksi.
Oon useampienkin sukulaisten kuolinasuntoja ollut siivoamassa ja voi sitä krääsää ja tavaraa, mikä tältä ihmiseltä on jälkeen jäänyt. Vain nurkkiin pölyttymään. Millä muut sukulaiset ei tee mitään ja mitkä joutaa suoraan roskiin.
Mä oon päättäny, että jos mä joku päivä kuolen, sitä ei tiedä, se voi tapahtua ihan yllättäenkin vaikka kolarissa, niin samanlaista rojumäärää en halua jättää jälkeeni. Mahdollisimman vähän vaivaa sukulaisille.
Joten vaikka miten hyviä tarjouksia tulis eteen, en aio mitään enää ostaa nurkkiin pölyyntymään vaan ostaa vain tarpeeseen ja käyttää kaikki ostamani jutut ensin kaapeista pois ennenkuin mitään uutta tulee tilalle.
Kommentit (6)
Elämässä kannattaa satsata ennemmin elämyksiin ja kokemuksiin kuin turhaan tavaraan.
Vierailija kirjoitti:
Elämässä kannattaa satsata ennemmin elämyksiin ja kokemuksiin kuin turhaan tavaraan.
Juuri näin meinasin tulla vastaamaan, että aion matkustella ja käyttää rahoja enemmän aineettomiin asioihin kuin tavaroihin. Ap
Mikä on kenellekin turhaa tavaraa. Olen samaa mieltä kuin aiempi kommentoija, mieluummin elämyksiä ja kokemuksia kuin turhaa tavaraa. Esimerkiksi, montako Mariskoolia tarvitaan tai tuikkuja varten kippoja.
Periaatteessa ihminen pärjää hyvinkin vähällä. Montako pussilakanaa löytyy per asukas. Riittää 1 tai 2. Toinen käyttöön kun toinen menee pesuun tai sitten odottaa että pesty ja kuivunut ja laittaa takaisin.
Paljonko kaapista löytyy käyttämättömiä vaatteita tai naisilta erilaisia kosmetiikkatuotteita. Ainakin minun vaimollani on sen verran, ettei mahdu yhteen kylpyhuoneen peilikaappiin vaan pitää osa laittaa erillisen wc-tilan peilikaappiin. Järjetöntä. On joku ostomania aina välillä.
Oma tarinani. Aikoinaan oli yhtä ja toista harkittua tavaraa mutta sitten kyseenalaistin keräilyn. En siis haalinut. Myin kaiken, kun minimalismi houkutteli ja sillä tiellä jatkan mutta viimeaikoina on tullut myös tuokin näkökulma, että täältä ei saa mitään mukaansa, eli myös henkinen suhtauminen kasvanut. Hyvin harva esinekulttuurin tuote tuolla arjessa tai netissä tekee vaikutuksen. Olen lapseton sinkku.
Minä ainakin elän oma elämää ja teen siitä mahdollisimman mieluista itselleni enkä ajattele mitä jotkut ajattelee siivotessaan asuntoa.
Perijät kiittää, kun ei jää jälkeen muuta kuin iso tili rahaa. Toisaalta, oletko silloin elänyt itseäsi vai perijöitä varten?