Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Hukassa...

15.09.2008 |

En tiedä mistä aloittaisin kirjoittamaan...

Olen nainen,olen ollut miehen kanssa yhdessä 12 vuotta. Lasta yritimme yli 8 vuotta ja viimein onnistuimme rankkojen hoitojen jälkeen. Juuri ennen kun tulin raskaaksi,ihastuin työkaveriini,naiseen. En ole koskaan ennen ihastunut naisiin!!! Raskauteni ajan keskityin ainoastaan itseeni ja kasvavaan vatsaani. Kun lapsi syntyi,alku meni vauvahuumassa. Kun rupesin tajuamaan että elämää on minun ja tyttäreni ulkopuolella,tuli ihastus takaisin kuvioihin. Olimme siis ystäviä muutenkin kuin vaan työkavereina. Kerroin uudelleen tunteistani tälle naiselle ja aloimme tapailemaan kahdestaan...aina ennen oli kumppanimme kuvioissa mukana(minun mieheni ja ystäväväni nainen) Rakastuimme toisimme mutta itselläni siinä mielessä pattitilanne että mietin koko ajan että miten voisin erota lapseni isästä. Mitä pieni lapsi on tehnyt että joutuu loppu elämänsä elämään ilman isää. Siis TOTTAKAI isä olisi kuvioissa mukana mutta ei jokapäiväisessä elämässä. Minä itse tiedän mitä on elää ilman isää. Ja sitä paitsi mieheni on maailman paras mies ja isä mitä maailmassa voi olla!!! Miksi siis voin rakastaa jotakin toista ja miksi naista???

Mieheni sai selville että olimme ihastuneet toisiimme eikä näin ollen suostunut jakamaan minua kenenkää kanssa. Ystävyys piti katkaista:`( En saa tätä naista mielestäni ja koko ajan mietin mitä olisi elämä tämän naisen kanssa. Miten kertoisin asiasta suvulleni ja ystävilleni...

Ongelmana on myös se että en pysty päästää miestä lähelleni!!! Ahdistaa kamalasti jos toinen seksiä ehdottaa,käperryn kuoreeni enkä pysty tehdä mitään. En pysty koskettelemaan miestäni:( Tämä on kamalaa!!! En halua tuntea näin! Haluaisin elää onnellisesti mieheni kanssa ja saada lisää lapsia. Elää vanhoiksi yhdessä. Miten pystyn siihen kun en saa tätä naista mielestäni? Ja kaiken lisäksi näemme edelleen töissä aina välillä. Se saa kaipuuni nousemaan enemmän.

Onko ketään kellä olisi ollut jokin vastaavanlainen tilanne ja miten siitä selviää??? Olen niin hukassa ja ahdistunut että en tiedä miten kauan kestän tätä enää. Pää hajoaa kun ei tiedä mitä pitäisi tehdä...

Kiitos jos joku kerkeää kirjoittamaan omasta kokemuksestaan!!!

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
16.09.2008 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin itselläni ei ole kokemusta tuollaisesta, mutta täytyy sanoa että olet kovan paikan edessä. Elämä on täynnä valintoja, oikeita ja vääriä. Laitappa itsellesi paperille ne hienot asiat jotka saat miehesi kanssa ja mikä on teidän elämässä hienoja juttuja ja laita sitten ne asiat joita odotat tai tahtoisit ja ehkä se nainen vosi sinulle tarjota. Oliko näin että nainen on tahollaan varattu?!? onko hän valmis luopumaan kumppanistaan vuoksesi?

Hän on ihminen siinä kuin muutkin omine vikoineen ja hyvine puolineen, sinun pitää muistaa sekin. Vaikka ikäni olen ollut lesbo ja kai minulta odotetaan sellaista yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta, niin sanon silti. Ei nainenkaan aina ole se unelma prinsessa. Meissäkin on niitä jotka ei sovi perheelliseksi, samoin kuin miehissäkin.

Toivon sinulle voimia ja päättäväisyyttä mitä ikinä teetkin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla