Lue keskustelun säännöt.
Lastensuojelukysymys: vinkkiä?
11.01.2025 |
Olen asunut yli kaksi vuotta talossa, missä nyt ilmeisesti jo kouluikäinen lapsi vollottaa, paukuttelee pintoja ja päästää kirkaisuja. Taloyhtiön porukka neuvoi ensin tekemään lasun ja se on tehty lähemmäs vuosi sitten. Ääni ehkä väheni määrällisesti hieman ja aloin saada happamia katseita naapurilta, joka ei enää moikannut. Varalta tehtiin myös häiriöilmoitus, koska taloyhtiö ei muuten selvittänyt asiaa ollenkaan.
Tässä esimerkki tältä aamulta: lapsi alkoi kirkumaan, valittamaan ja itkemään ja jossain vaiheessa huoltaja kyllästyi ja alkoi pilkkaamaan lasta karjumalla itse päälle vielä kovempaa. Tuota en ollut ennen kuullut, vaan huoltaja oli ennen vain vaatinut lasta lopettamaan.
Lasusta on kohta jo vuosi aikaa enkä tietysti tiedä, onko se johtanut toimenpiteisiin. Isännöitsijä rupesi viime syksynä ajelemaan kaksilla rattailla asiassa siten, että nyt lasu-ilmoitusta ei enää suositella, vaan kuitataan tämän olevan normaaleja asumisen ääniä, sillä lapsen ääni kuuluu asumiseen. Samalla isännöitsijä vilauttaa vaitiolokorttiaan eli asiaan liittyy "muutakin", mutta sitä hän ei voi paljastaa eli toisin sanoen hän ei ehkä sittenkään pidä tilannetta normaalina, mutta se pitäisi naapurin vain kestää?
Kannattaisiko tässä vaiheessa jättää uusi lasu tai/ja mistä olisi hyvä kysyä puhelimella neuvoa vaikka viikonloppuna? Helsingin neuvontanumero ei vastaa.
Kommentit (36)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siellä on erityislapsi mahdollisesti.
Ehkä lastensuojelu ei rangaissut perhettä tarpeeksi tuntuvasti, kun häiriökäytös jatkuu?
Vierailija kirjoitti:
Siellä on erityislapsi mahdollisesti.
Noin joka toisessa perheessä lapselle on hommattu adhd- tai muu nepsydiagnoosi jotta vapaudutaan kasvatusvastuusta.
Jos lapsella on vaikkapa uhmakkuushäiriö, niin millä vanhempi hänet vaientaisi? Eetterillä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uusi lasu. Jos vanhempi karjuu takaisin, ei ole aikuista toimintaa. Jos lapsella on jokin häiriö, niin vielä pahempi.
Pitäisi joo ja olet aikamoinen kusipää kun usutat lasut lapsen kimppuun. Varo vaan ettei karma pure perseeseen. No pureehan se...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kehitysvammainen lapseni tekee paukutuksia ja ääniä. Ei moiselle lasuilla mitään mahda. Normaalia elämän ääniä kun tietyllä tavalla vammainen on. Saat arvata, että vanhemmat tekee ja on tehnyt jo vuosia vaimentaakseen ja parantaakseen lapsen kommunikointikeinoja erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen tuella.
Et pysty hiljentämään tuota. Muuta, jos et kestä.
itse kiitän onnea, että asutaan omakotitalossa. Stressaavaa käytös ja jos pitäisi huolestua myös naapureiden kokemuksista ois kamalaa..
Monesti kehitysvammaiset joilla kommunikaatiovaikeuksia kirkuilee.
Ei tolle mitään voi.
isännöitsijä selvästi tietää mistä kyse mutta ei voi sulle lapsen vammoista kertoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisitko mahdollisesti kysyä asianosaiselta itseltään asiasta ja tarjoutua auttamaan heitä?
En.
Perustelen asiaa seuraavilla:
-Olen kärsinyt mölystä pitkään ilman mitään rahallista tai muuta korvausta. Isännöitsijä yritti selittää jopa kulutusliiton lakimiehen neuvot kumoon ja edes korvatulppien maksua ei ole tarjottu puhumattakaan vuokran alennuksesta
-Asia ei kuulu minulle vuokralaisena ja vie minulta taas lisää aikaa ilman palkkiota
-Jos menen kuuntelemaan selityksiä (mahdollisesti valheita), henkilö voi pitää minua kaverinaan ja luulee minun pettäneen hänet, jos joudun joskus olemaan viranomaisiin yhteydessä uudelleen. Surullisten tarinoiden kertominen voi myös olla tapa taivuttaa ihminen omalle puolelle, mikä aiheuttaa lojaaliusristiriidan. En halua joutua tuohon ja minä vastaavasti kunnioitan toisen yksityisyyttä antamalla heidän säästää hätäselitykset niille, joita kiinnostaa
-Teen jo merkityksellistä vapaaehtoistyötä eli ilmaistyötä ammattilaisen taidoilla
Vierailija kirjoitti:
Monesti kehitysvammaiset joilla kommunikaatiovaikeuksia kirkuilee.
Ei tolle mitään voi.
isännöitsijä selvästi tietää mistä kyse mutta ei voi sulle lapsen vammoista kertoa.
Isännöitsijälle ei ole lupaa mennä lukemaan ihmisten terveystietoja, joten hän tietää vain sen, mitä hänelle on kerrottu eli mahdollisesti valheita.
Naapuria puolusteleva ihminen, jota aiemmin lähestyin puhui minulle kulttuurieroista, temperamentista ja miten hyvä vanhempi ihminen on. Ei sanaakaan siitä, että olisi mitään apua saanut tai diagnooseista ennen kuin vasta paljon myöhemmin, kun väitti, että lasu oli tehty, mikä saattaa tietysti olla valhetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lastensuojelu tuskin puuttuu siihen, jos lapsi paukuttaa jotain patteria/seinää ja kiljuu :D Ihan normaalia toimintaa lapselta. Voi olla erityislapsi tai sitten lapsi on saattanut kokea jotain, joka aiheuttaa reaktiota arjessa. Esimerkiksi läheisen kuolema, koulukiusaaminen, oma tai läheisen sairastuminen voivat olla syitä lapsen vaihtelevalla käytökselle. Joskus ihan vaan koulun aloittaminen tai vaihtaminen aiheuttaa valtavan tunnemyrskyn lapsessa.
Kannattaa kysyä lapsen kanssa asuvalta aikuiselta, että mikä homma ja onko pysyvää vai onko tilapäistä.
Meillä on sijaislapsia ja jotkut näistä lapsista reagoi huostaanottoon todella rajusti, vaikka yleensä lopulta huomaavat myös itse että huostaanotto oli hyvä asia. Et voi kysymättä tietää mitä naapurissa tapahtuu.
Jos lasten äänet kovasti häiritsee, suosittelen muuttamaan metsän keskelle. Mielellään niin, että ostat ison tontin ja rakennat talon sen keskelle, jotta tulevaisuudessa naapureista ei koidu haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsella on vaikkapa uhmakkuushäiriö, niin millä vanhempi hänet vaientaisi? Eetterillä?
Olisiko kasvatuksella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelu tuskin puuttuu siihen, jos lapsi paukuttaa jotain patteria/seinää ja kiljuu :D Ihan normaalia toimintaa lapselta. Voi olla erityislapsi tai sitten lapsi on saattanut kokea jotain, joka aiheuttaa reaktiota arjessa. Esimerkiksi läheisen kuolema, koulukiusaaminen, oma tai läheisen sairastuminen voivat olla syitä lapsen vaihtelevalla käytökselle. Joskus ihan vaan koulun aloittaminen tai vaihtaminen aiheuttaa valtavan tunnemyrskyn lapsessa.
Kannattaa kysyä lapsen kanssa asuvalta aikuiselta, että mikä homma ja onko pysyvää vai onko tilapäistä.
Meillä on sijaislapsia ja jotkut näistä lapsista reagoi huostaanottoon todella rajusti, vaikka yleensä lopulta huomaavat myös itse että huostaanotto oli hyvä asia. Et voi kysymättä tietää mitä naapurissa tapahtuu.
Jos lasten äänet kovasti häiritsee, suosittelen muuttamaan metsän keskelle. Mielellään niin, että ostat ison tontin ja rakennat talon sen keskelle, jotta tu
Tähän on jo vastattu parissa viestissä, mutta kiitos silti.
Mielenkiintoinen myös tämä ajattelu, että sen kunnolla käyttäytyvän pitäisi muuttaa metsän keskelle eikä koskaan sen häiriötä aiheuttavan.
Mutta tämä on hyvä opetus kiinteistötahoille. Ei pidä siirtää vastuuta asukkaalle ja tarjota lasu-ilmoituksia sun muita, jos se ei kuitenkaan mitään auta. Pitäisi heti alusta asti suoraselkäisesti tarjota vuokranalennusta ja muita etuja, jos niitä on, että asukkaan olisi helpompi kestää häiriöistä asumista. On todella ikävää, että tuollaista tietoa pimitetään ja yritetään sitten selittää musta valkoiseksi, kun asukas löytää tiedon liian myöhään.
Tällaisessa tapauksessa asukas jätetään täysin neuvottomaksi, yritetään saada nakitettua hänet vielä ilmaiseksi lastenhoitoavuksi (sama kuin raiskauksen uhri menisi tarjoamaan seksipalveluita tekijälle) tai käsketään vain muuttamaan.
Haluan kertoa tästä kokemuksesta senkin takia, että muut tietävät mitä odottaa ja osaavat reagoida ajoissa. Lakimiehen mukaan vuokranalennus alkaa siitä hetkestä oikeudellisesti, kun mölinöistä ja pörinöistä on ilmoitettu. Lasut sun muut voi halutessaan jättää väliin; örinät ja pörinät eivät saisi kestää kuukausikaupalla.
Ei ole lastensuojelun ongelma. Hanki niille häätö, jos häiritsevät. T. Lastensuojelun sossu
Siis ensin kerrot, että lasu on tehty ja myöhemmin, ettei välttämättä ole? Oletko siis tehnyt sen vai et? Vai valitatko vain ympäriinsä toivoen, että joku muu toimii?
Vierailija kirjoitti:
Ei ole lastensuojelun ongelma. Hanki niille häätö, jos häiritsevät. T. Lastensuojelun sossu
Voihan lastensuojelu auttaa tarjoamalla perhetyötä, josta ilmeisen kuormittunut vanhempi saa toivottavasti apua. Mutta ei se tietysti sormia napsauttamalla tapahdu, kuten ihmiset joskus kuvittelevat. Että "lasu" tyyliin tulee ja vie lapsen muualle naapuriparkoja häiritsemästä.
Kyllä selkeään ja akuuttiin meluhaittaan puuttumiseen on oikea osoite poliisi.
Lakimiehen mukaan vuokranalennus alkaa siitä hetkestä oikeudellisesti, kun mölinöistä ja pörinöistä on ilmoitettu.
No ei taatusti ala. Johan silloin kannattaisi ilmoitella mölinöistä ja pörinöistä alvariinsa.
Vaikuttaisiko se jollain tavoin, jos tietäisit lapsen kehityksellisestä häiriöstä tai sairaudesta verrattuna siihen, että kyseessä olisi perheen muu käyttäytymisongelma? Luulen, että omalla kohdallani ap:n tilanteessa vaikuttaisi siten, että sairaan lapsen aiheuttamaksi tietämäni sinänsä kyllä häiritsevä ääni kiristäisi mieltä vähemmän kuin muista syistä johtuva asumismelu.
Voisitko mahdollisesti kysyä asianosaiselta itseltään asiasta ja tarjoutua auttamaan heitä?