Tuntuuko siis vanhana siltä että olet ikäänkuin nuori ihminen loukussa vanhan ihmisen kehossa?
Kommentit (30)
Kyllä. Jo 46-vuotiaana. Sielu on nuori.
Vierailija kirjoitti:
Ei tunnu. Miten niin?
Emt kuulin jonkun sanovan niin.
Kyllä on juuri niin ! Kasvot ja vartalo eivät ole samanikäiset kuin oma ikä.
Ei, kyllä minä olen kasvanut ja kehittynyt ja muuttunut myös henkisesti.
Minä olen 47 ja sama tyyppi kuin 29-vuotiaana. Ahdistaa nähdä kuvia itsestä kun peilissäkin näen nuoren näköisen kauniin naisen. Illuusio.
Ihmisessä on aina kaikki elämänkerrokset olemassa. Tottakai sitä matkan varrella muuttuu. Mutta kun viiskybäsenä katsoo itseään peilistä, niin mietti että mitä ihmettä on tapahtunut.
ethän sä aikuisenakaan mieti että olet lapsi lukittuna aikuisen ihmisen kehoon`?
En ole vielä vanha, mutta voisin kuvitella, että tämä vaihtelee eri ihmisillä. Esim itse ajattelisin ehkä, tietyistä ruumiinosista että olisipa tämä joustavampi, pehmeämpi, kirkkaampi tms. Ja että olisipa minulla valtavasti energiaa! mutta sitten taas nuoret ovat usein aika ahdistuneita. Epävarmuus on yleistä nuorilla. He eivät tiedä kovin paljoa, vaikka voivat olla tietoviisaita. Toki voi olla erilaisiakin elämän polkuja.
Vierailija kirjoitti:
Ei, kyllä minä olen kasvanut ja kehittynyt ja muuttunut myös henkisesti.
Tämähän ei poissulje nuorta elinvoimaista sielua ja mielikuvaa kehon ulkoisesta olemuksesta sellaisena kuin se oli nuoruudessa.
On niin vanha sielu että kroppa tuntuu aina nuorelta.
Näin 50+-ikäisenä kaikki fyysinen suorittaminen alkaa ähkäisyllä, sitä ei nuoret edes osaa. Muuten kyllä olisin nuori mieleltänikin, mutta nykynuorison vauhkoamista seuratessa olen vallan tyytyväinen omiin (ja ainoisiin oikeisiin) mielipiteisiini. -Grumpy Old Man-
Itse tunnen itseni päivä päivältä väsyneemmäksi ja olen vasta päälle 30v. Onko vanhukset sitten superväsyneitä?
Kun nuoret miehet katsovat ja ihailevat ( olen ymmärtänyt) on vaikea hyväksyä oma ikä. Selitä siinä sitten. Olen joutunut näihin tilanteisiin pari kolme kertaa. Ja nuorta miestä hävettää ........... Ymmärrän senkin.
Ei, mutta eläkeläislipun tyrkyttäminen tuntuu ikävältä.
Ei tietenkään tunnu. Se nuoruus on eletty.
Henkisesti jokainen pystyy tekemään kaikkea samaa, kuin nuoruudessaan.
Ei vanhuus ole mikään häkki, johon ihminen suljetaan.
Ainoastaan fyysisesti ei enää pysty samoihin suorituksiin kuin nuoruudessa, kuten harrastuksissa.
Ei jaksa juosta, kiipeillä, uida, rehkiä ym. niin paljon ja pitkään, kuin nuorena.
64v mutta syän käy rippikoulua :)
Toisin päin:
Tunnen itseni sisältä vanhemmaksi kuin olen: surulliseksi, pettyneeksi, toivottomaksi.
En ole käynyt ulkona pitkään aikaan, se ei ole hauskaa.
Vierailija kirjoitti:
Itse tunnen itseni päivä päivältä väsyneemmäksi ja olen vasta päälle 30v. Onko vanhukset sitten superväsyneitä?
Ei tuon ikäisenä ikä paina, sulla on jokin muu pielessä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä on juuri niin ! Kasvot ja vartalo eivät ole samanikäiset kuin oma ikä.
Tietenkin ikääntyminen näkyy kehossa. Kyse ei olekaan kehon muutoksista, vaan siitä mitä on korvien välissä.
Aivoissa. Sieltä se kaikki tulee, myös ikääntyvän ihmisen vireys.
Älykäs ihminen on myös sisäistänyt elämänkaaren eri vaiheet ja hyväksyy ne. Hän ei surkuttele vanhenemistaan.
Ei tunnu. Miten niin?