G: Pidätkö pehmeistä vai kovista nimistä? Ja pitääkö tytön nimen tosiaan olla mahdollisimman pehmeä?
Usein näissä nimikyselyissä varsinkin tyttöjen nimissä pidetään pahana, jos on kovuutta tai ärriä ja hyvinkin pehmeistä nimistä (niin kuin tuolla yhdessä Ellasta, Millasta ja Nellasta) parhaana sitä kaikkein pehmeintä. Pojillakin muodissa ovat pitkään olleet aika pehmeät nimet (Joonat ym.)
Puhtaasti makuasiahan tämä on, mutta olisi ihan hauska tietää, mikä on jakauma pehmeistä ja kovista nimistä pitävien välillä ja onko lapsen sukupuolella asian suhteen väliä. Ja kuten jokainen alkeellisetkin tekstintulkintataidot omaava jo vatrmasti tajusi, itse pidän kovemmista nimistä varsinkin tytöillä. Pojilla pehmeämmätkin menevät. Mutta miten te muut?
Kommentit (10)
myös poikalapselle suosin pehmeämpää linjaa, karttaen r-kirjaimisia tms. lyhyitä, topakoilta kalskahtavia etunimiä
En kuitenkaan " tuplaällistä" , enkä muutenkaan liian " lällyistä" , niinkuin kakkonenkin sanoi. Varsinkin kun sukunimemmekin on sellainen, että l-kirjainta löytyy, ja muutenkin pehmeä. Kuulostaisi liian lässyltä, joku " Malla Vallen" -tyylinen.
Mutta kovat ärrät ja koot ja yleensä " reippaiksi" mainitut nimet eivät kyllä sytytä.
tytöillänikin, toisella sentään Helena toisena nimenä... Sukunimeni on myös kova.
En ole koskaan tullut ajatelleeksikaan.
Mielestäni esim. Saara, Martta ja Reetta ovat ihania tytönnimiä, eivätkä mitenkään " kovia" .
Ja vielä niin, että tytöillä pidän kovemmista nimistä kuin pojilla. Tai sitten tosiaan todella klassisista kuten Helena, Johanna, Elisabeth yms. Pojilla suosikkeihini kuuluu niinkin pehmeitä nimiä kuin Johan, Thomas, Mikael, klassikoita toki nekin.
Meidän lapset vaan on sellaisia että niille sopii pehmeät nimet, en odottanut vaikuttavan niiden luonteeseen mitenkään eikä näin tapahtunutkaan. ;) Ja kieltämättä kovat konsonantilliset nimet (Riikka, Mikko, Atte, Jutta) eivät sopisi sukunimeen lainkaan niin hyvin.
Tosin en ole koskaan tullut ajatelleeksi, että lastemme nimet olisivat " kovia" , reippaita kylläkin ja reippaita tyttöjä meille on tullutkin, ei mitään prinsessoita. Sukunimikin sitten vissiin kuuluu tähän kova-kategoriaan. Eilen saatiin kuulla, että kolmaskin lapsemme on tyttö, joten vielä pitäis keksiä yksi kova tytönnimi, ei aavistustakaan, mikä se voisi olla.
esim nimet ellen ja erika. minusta ellen kuulostaa paremmalta :)
Johtuen ehkä pitkälti myös siitä, että sukunimemme on kova (alkaa Gr...) En kuitenkaan tykkää ihan " lälly" nimistä (Nanna, Lilli, Joona). Sellaiset nimet, joissa on sekä k että r, on minun makuuni liian kovia (Kiira, Jarkko, Krista)