Mikä rimmaa on riittävä tapaamisaika, kun 3-vuotias asuu kaukana etäisästä?
Lapsi 3-vuotias ja asuu yli 200 km päässä. Haen nyt oikeuden kautta tapaamis-oikeutta joka toinen viikonloppu perjantaista maanantaihin. Mutta tuntuu siltä, että tuo ei ole lainkaan riittävä. Nyt tapaamme vieraannuttaja-äidin vaatimuksesta vain kerran kuukaudessa yhden viikonlopun.
Haluaisin olla mukana lapsen arjessa mahdollisimman paljon. Lapsen äiti muutti kauas lapsen kanssa, jotta vuoroviikko-vanhemmuus ei onnistu.
Ehkä muutan vaatimukseeni ajaksi torstaista sunnuntaihin. Silloin tosin pitäisi saada lapselle päivähoito-paikka myös tältä paikkakunnalta.
Olisikohan mahdollista saada lapsi luokseni kolmena viikonloppuna kuukaudessa? Matkustamista tulee paljon, mutta lapsen ikävä hellittää..
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän pienen lapsen jolla kaksi eri päiväkotipaikkaa ja on viikko-viikko systeemillä tai 2vko-2vko systeemillä välimatkan vuoksi
Ei hyvä! 2 viikkoa on muutenkin ihan liian pitkä aika erossa äidistä alle kouluikäisellä. Tässä on taas unohdettu lapsen etu kokonaan
Miksi äiti on tärkeämpi kun isä?
Ihan biologinen juttu, että äiti on pienelle lapselle tärkein.
1. Tehdään kännissä kersa jota ei haluta.
2. Selvitellään mikä isän nimi on.
3. Maksatetaan elatusmaksut.
4. Estetään isää näkemästä lastaan.
Mikä Hvetti teitä naisia vaivaa?!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän pienen lapsen jolla kaksi eri päiväkotipaikkaa ja on viikko-viikko systeemillä tai 2vko-2vko systeemillä välimatkan vuoksi
Ei hyvä! 2 viikkoa on muutenkin ihan liian pitkä aika erossa äidistä alle kouluikäisellä. Tässä on taas unohdettu lapsen etu kokonaan
Miksi äiti on tärkeämpi kun isä?
Ihan biologinen juttu, että äiti on pienelle lapselle tärkein.
Ja koska isä on lapselle merkityksetön niin miksi hänen kuuluisi maksaa panosta 18 vuoden ajan? Äidin kuuluisi itse vastuullisena ja lapselle ainoana tärkeänä henkilönä huolehtia myös elatuksesta.
Miehelle kuuluu vain velvollisuuksia ilman oikeuksia? Miksi näet oikeudeksesi riistää lapselta isä?
Olen kovasti miettinyt, mutten keksi mikä rimmaa tuon otsikon kanssa.
Voisiko sitä muotoilla jotenkin toisin, että keksisi helpommin rimmaavia sanoja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän pienen lapsen jolla kaksi eri päiväkotipaikkaa ja on viikko-viikko systeemillä tai 2vko-2vko systeemillä välimatkan vuoksi
Ei hyvä! 2 viikkoa on muutenkin ihan liian pitkä aika erossa äidistä alle kouluikäisellä. Tässä on taas unohdettu lapsen etu kokonaan
Miksi äiti on tärkeämpi kun isä?
Ihan biologinen juttu, että äiti on pienelle lapselle tärkein.
Ja koska isä on lapselle merkityksetön niin miksi hänen kuuluisi maksaa panosta 18 vuoden ajan? Äidin kuuluisi itse vastuullisena ja lapselle ainoana tärkeänä henkilönä huolehtia myös elatuksesta.
Miehelle kuuluu vain velvollisuuksia ilman oikeuksia? Miksi näet oikeudek
Missä siis sanottiin, että isä on merkityksetön? Vaikka äiti on tärkein, ei se poista sitä, etteikö isällä tai esim. isovanhemmalla, kummilla tms.olisi merkitystä, jos on tiiviisti lapsen elämässä. Onko pakko ymmärtää tahallaan väärin?
Päikkyaika menee vaikka vuoroviikoin mutta ennen koulunalkua lapsella tulee olla jompikumpi paikka mihin juurtua ja yksi koulu.
Onko lapsi tyttö? Oletko täysin varma että jaksat ottaa lasta 3 viikonloppua kk luoksesi? Tekemiset, välipalat, pisut, lukemiset, kaverin ja äidin kaipuut, riehut, pulkkailut, leipomiset, luistelut, askartelut, pyykinpesut ym ym....
Sikäli hyvä jos jaksat, että äitinsäkin löytää helpommin uuden miehen ja saa vapaata. Mutta älä lupaa jos et tuohon pysty, lapsi pettyy jne.
Pienen lapsen kuuluu olla äidin kanssa. Isälle joka toinen viikonloppu, vaikka pidennettynä, jos ei ole vielä kouluikäinen. Kesällä 1-2 viikkoa yhteistä lomaa.
3 viikon välein ja lomilla pidempään on standardi. Kun välimatkaa on paljon. Alle kouluikäiselle. Pitkä viikonloppu onnistuu. Mutta helpoin on vanhemman itse järjestellä työnsä. Kuin laittaa lasta vieraaseen päiväkotiin kerran viikossa.
Helpoin olisi jos muutat 100 kilsaa lähemmäs. Tuolla välimatkalla useampi tapaamiskertaa täytyy olla lapsen kannalta perusteltu.
En usko, että lapsella on ikävä. Sen sijaan hänellä on todennäköisesti koko ajan paha olla, koska isän takia hän joutuu luopumaan kaikesta tutusta ja turvallisesta, jotta isä saisi kokea lapsiarkea pyykinpesuineen, siivouksineen, tiskikoneentäyttöineen ja haalarihankintoineen. Melkein oletan, ettei ap oikeastaan arkea halua ollenkaan, vaan lapsen pois tämän äidiltä, siltä ainakin perustelunsa tuntuvat.
Olen kerran ollut oikeudessa, kun lapsen tapaamisesta riideltiin ja vaikka miten sillekin isälle yritettiin saada sovitteluyhteyttä aikaan, niin ei onnistunut. Oikeudessa tuomari kysyi, että montako kurahaalaria tai villasukkaa isä oli lapselle hankkinut. Vastaus oli, että nolla, koska äiti vastaa vaatehankinnoista. Tuomari totesi, että tässä teidän edellisessä sopimuksessanne sanotaan, että vastaatte niistä tasapuolisesti, joten mikä saisi hänet uskomaan, että isä aikoo pitää kiinni nyt käsilläolevasta päätöksestä.
Kyse ei ollut omasta lapsestani.