Napanuoran suonet istukan kalvossa kiinni?

Synnytyksen jälkeen istukka ei meinannu irrota, joten kätilö veti napanuorasta ja napanuora irtosi. Istukkaa lähdettiin sitten irroittamaan käsin, mutta se tuli kuitenkin itsestään. Selvisi vasta jälkikäteen, että napanuora ei mennyt istukkaan vaan kalvoihin. Meillä ei mitään muuta ongelmaa ollut kuin tuo irtoaminen. Vauva oli täysin terve 10 pisteen ihanuus:)



En tiedä, kävikö meillä hyvä onni vai eiko sillä sitten ole suurta merkitystä.

Tiedän parikin tapausta, joissa synnytyksessä on revennyt ja siinä on sitten jo helposti hätä. Toinen meni hätäsektioon ja elvytykseen, toinen repesi vasta lapsen syntyessä ja siinäkin oli sitten ollut aika hässäkkää, en tarkemmin tiedä mikä... Mutta jos tilanne tiedetään, niin hyvä. Koita googlailla kalvokiinnitteinen napanuora.

Jossa etinen istukka ja kalvokiinnitteinen napanuora, synnytys alkoi verenvuodolla, päättyi hätäsektioon ja vauvan kuolemaan :(

t. 3

Synnytys oli rankka, mutta aivan normaalisti eteni. Kun istukka viimein tuli ulos, sitä hälytettiin pällistelemään koko henkilökunta (no ainakin 6 kpl). Ihmettelin, että mikä siinä on niin kummallista. Minulle selitettiin, että tällainen napanuora on yleisin sikiöiden kuolinsyy.

Onneksi meille syntyi täysin terve tyttö ilman mitään komplikaatioita.

Ihan puistattaa kun luen näitä muiden kokemuksia.

Pidä lapsesi puolta.

Kalvokiinnitteinen napanuora on varsin harvinainen ilmiö: eri tutkimuksissa sellainen on todettu noin 0,5–5 prosentissa raskauksista. Se on täysin sattuma, etkä itse ole sitä mitenkään aiheuttanut etkä olisi sitä myöskään voinut mitenkään estää. Sitä ei voida varmuudella todeta ultraäänitutkimuksissa tai muullakaan tavalla ennen lapsen syntymää. Sen seurauksena nähdään kuitenkin usein sikiön sydänäänikäyrässä tietyntyyppisiä laskuja, joista kokenut lääkäri voi aavistaa ja ennakoida, että kyseessä voi olla kalvokiinnitteinen napanuora. Tällöin erityisseuranta joko polikliinisesti tai sairaalassa on paikallaan. Kalvoista lähtevä napanuora on aina raskauskohtainen ilmiö, toisin sanoen uusimisriskiä sillä ei yksittäisenä ilmiönä esiintyessään ole.



Eri asia sitten on se, että sinulla todettiin sektion yhteydessä ns. herttamainen kohtu, jossa väliseinä oli 1,5 cm paksu. Tämä kohdun rakennepoikkeavuus altistaa ennenaikaiselle synnytykselle, joka voi haitata raskauden kulkua myös ensi kerralla. Tämän muotoisessa kohdussa sikiö ei pysty kääntyilemään niin paljon kuin normaalissa kohdussa, ja siksi sikiön tarjontavirhe voi toistua myös ensi kerralla. Jos sikiö on normaalissa asennossa, hän syntyy yleensä ongelmitta alateitse, ja silloin syntymän jälkeinen sopeutuminen ulkomaailmaan sujuu yleensä helpommin kuin silloin, kun lapsi on syntynyt sektiolla. On siis mahdollista, että myös seuraavissa raskauksissasi on ennenaikaisen synnytyksen uhka ja joudut olemaan sairaalassa joitakin viikkoja. Se, että esikoisesi leikattiin, johtui perätilasta ja sydänäänimuutoksista, ei kohdun rakennepoikkeavuudesta.



Kysyt myös mahdollisesta kohdun korjausleikkauksesta. Toisinaan kohdun väliseinä poistetaan leikkauksella, joka nykyisin yleensä tehdään emättimen kautta. Näin tehdään kuitenkin yleensä vain silloin, jos väliseinä on niin paha, että potilaan kaikki raskaudet keskeytyvät niin varhain, että sikiöllä ei ole elinmahdollisuutta tai lapset syntyvät hyvin pieninä keskosina. Onneksi sinulla, vaikka ongelmia olikin, lapsi syntyi vasta 34. raskausviikolla, jolloin lapsen ennuste on kuitenkin pääsääntöisesti hyvä.



Erja Halmesmäki

t. 3, joka hiljalleen sulattelee tietoa...

Onko kenelläkään muulla kokemusta? Mun lapsella oli myös napanuora kalvoissa kiinni. Vauva kyllä kasvoi ihan keskikäyrällä koko ajan ja sydänäänet yms. olivat hyvät. Napanuora huomattiin vasta synnytyksen jälkeen.

Huh, ihan hirvittää lukea, mitä olisi voinut tapahtua :(