Äitinä ja Ulkopuolisena omassa perheessä

Taas juhlapyhä. Yksin. 

Miten te muut äidit selviätte oikein? Kun teinit ei halua tehdä mitään äidin kanssa. Olen kuin ilmaa. Välillä mietin, että olisi sama olla kuollut vissiin. Tai parempikin niin kai. En olisi "vaatimassa ja huutamassa".

Mies, joka ei ole koskaan lapsista huolehtinut, on nyt hyvää pataa lasten kanssa ja passaamassa teini-ikäisiä vaikka heidän tulisi nyt oppia itsekin jotakin. Samaan aikaan minä olen täysin ylimääräinen. Menetän hermoni sitten nopeasti ja tunnen oloni kaikkien puolelta täysin hylätyksi ja ulkopuoliseksi. Haluaisin vain kuulua samaan perheeseen. Mietin enää vain lähtöä pois tästä. Tiedän että olen ikävää seuraa kun huudan tai vaadin. Turhaudun. Kaipaan perhettä ja ihmisiä joiden kanssa olla ja tehdä yhdessä jotakin. Olen ypöyksin.