Lue keskustelun säännöt.
Oman ajan tarve ja uusi parisuhde
26.12.2024 |
Koen huonoa omaatuntoa käytöksestäni uutta kumppaniani kohtaan. Eron jälkeen olin monta vuotta sinkkuna ennen kuin olin taas valmis uuteen suhteeseen. Opin siihen, että omaa aikaa on runsasti sill8in kun lapset eivät ole minun luonani. Nyt sitten ahdistaa. Toisaalta oman ajan puute ja toisaalta se, että koen kohtelevani epäreilusti kumppaniani kun olen usein mieluummin yksin kuin yhdessä hänen kanssaan.
Pitääkö vain viheltää peli poikki ja todeta, ettei minusta ole enää edes sellaiseen parisuhteeseen, jossa kummallakin on oma kotinsa ja omat harrastuksensa ja kaverinsa?
Kommentit (9)
Jos ei ole parisuhteeseen mitään annettavaa, eikä koe siitä mitään sellaista saavansa jonka vuoksi haluaisi sen toisen ihmisen kanssa olla, miksi sellaisessa olisi? Viisautta on päästää irti silloin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysy kumppanilta paljon hän haluaa omaa aikaa. Oma tavoite olisi löydät kumppani joka haluaa tavata kerran kuussa.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole parisuhteeseen mitään annettavaa, eikä koe siitä mitään sellaista saavansa jonka vuoksi haluaisi sen toisen ihmisen kanssa olla, miksi sellaisessa olisi? Viisautta on päästää irti silloin.
Tämä, ja lisäksi mietin, että onko sinulla ap kuitenkaan sitten riittävästi tunteita toista kohtaan?
Olen muutamassakin suhteessa törmännyt vähän samaan, eli kanssani halutaan olla parisuhteessa, mutta ei viettää aikaa kanssani. Ei siinä itselle jäänyt ainakaan muuta ajatusta, kuin ettei toinen tunne minua kohtaan niin vahvoja tunteita, mitä parisuhteessa pitäisi olla. Itsekin pidän paljon yksinolosta, mutta siltikin ihastuneena menisin vaikka läpi seinän päästäkseni toisen luo, joten itselleni ei enää menisi läpi harvoin näkeminen syyllä, et toinen haluaa olla paljon yksin.
Ethän sinä edes pidä koko ihmisestä, miksi väität olevasi hänen kanssaan suhteessa?
Vierailija kirjoitti:
Ethän sinä edes pidä koko ihmisestä, miksi väität olevasi hänen kanssaan suhteessa?
Edellisessä suhteessa kun toisella ei ollut tarvetta nähdä minua kuin harvakseltaan, niin yritin kysellä, että miksi haluaa olla kanssani parisuhteessa, jos ei ole kiinnostusta tutustua, eikä sellaista alkuhuuman intoa päästä näkemään.
Jankkasi vain, ettei asia ole näin ja kyllä hän aidosti välittää, mutta kun se välittäminen ei itselleni sitten tosiaan näkynyt. Hämmentävästi alkoi kuitenkin jutella yhteenmuutosta, johon oli pakko todeta, ettei sellaista voi edes miettiä kun ei tällä tyylillä tunneta toisiamme kunnolla vielä moniin, moniin vuosiin.
En tiedä, ehkä oli toive parisuhteesta ja avoliitosta, mutta ilmeisesti niin, että paikallani olisi voinut olla kuka tahansa muu. Sellainen tunne itselleni kaikesta jäi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No voi helvetti. Ettekö te tajua että kaikki aika on omaa aikaa. Jos haluatte olla yksin, sanokaa että haluatte olla yksin.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei ole parisuhteeseen mitään annettavaa, eikä koe siitä mitään sellaista saavansa jonka vuoksi haluaisi sen toisen ihmisen kanssa olla, miksi sellaisessa olisi? Viisautta on päästää irti silloin.
On annettaa ja saan itsekin paljon, mutta kun ongelmaksi on muodostunut puute omasta ajasta, jolla mieli ja kroppa saisivat levätä ja rentoutua. Kumppanin kanssa käyn ylikierroksilla silloinkin kun pitäisi levätä.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysy kumppanilta paljon hän haluaa omaa aikaa. Oma tavoite olisi löydät kumppani joka haluaa tavata kerran kuussa.
Kerran kuussa? Eihän ihmistä edes opi koskaan tuntemaan tuollaisella tapaamistahdilla. Johan sitä seksiäkin haluaa pari kertaa viikossa.
Oletko ap miettinyt, ettei olisi sinun puoleltasi vain rusinat pullasta-käyttäytymistä? Kivahan se olisi, jos suhteessa voisi toteuttaa vain omaa agendaansa ja omia halujaan ja mieltymyksiään. Mutta eihän se niin mene, vaan vaaditaan kompromiseja puolin ja toisin.