Haluaisin muuttaa kaupunkiin talveksi, vaikka yksinkin. Mies alkaa draamailemaan avioerolla
Asumme maalla ja minulle käy raskaaksi talvella tämä pimeys ja eristyneisyyden tunne. Kesällä nautin tästä ympäristöstä ja viihdyn. Olen välillä heitellyt ilmoille idean että voisin vaikka yksin mennä asumaan kaupunkiin talvella, esim siten että tulisin välillä maalle käymään, vaikka viikottainkin tms. No miehelle tämä ilmeisesti olisi sama kuin avioero eikä pysty edes keskustelemaan aiheesta järkevästi. Mies ei myöskään halua olla kaupungissa kanssani koska ei viihdy kerrostalossa yhtään pidempää aikaa.
Olen myös joskus miettinyt miten meidän käy jos/kun olemme niin vanhoja ja huonossa kunnossa että ison syrjäisen ok-talon asuminen käy ylivoimaiseksi.
Ajatuksia aiheesta?
Kommentit (59)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lupaa miehelle suihinotto jos toinenkin joka kerta, kun tulet maalle käymään.
Miksi teille joillekin on suuseksi pakkomielle? Mitä nainen muka saa siitä, että ottaa mieheltä suihin? Kyllä mulle seksi on sitä, että molemmat saa nautintoa eikä vain mies.
Tarjosin ongelmaan ratkaisua, toisin kuin muut jotka jauhavat latteuksia. Jos muutama suihinotto silloin tällöin on liikaa, on parempi sitten vaan erota, koska katkeraksi siinä vaan tulee jos joutuu maalla vasten tahtoaan asumaan.
Meillä vähän sama tilanne, mutta toisinpäin. Asutaan maalla ilman kaikkia mukavuuksia, enkä mä halua täältä koskaan pois. Mies taas ehdottelee muuttoa yhteen, toiseen tai kolmanteen kaupunkiin. Ja minä en halua. Mies taas ei halua muuttaa yksin, joten täällä pysymme ainakin toistaiseksi.
Nyt mulla mahdollisesti työt loppumassa enkä uutta työtä täältä helposti saa. Miehen mielestä se olisi oivallinen syy muuttaa muualle. Mutta ei.
Kukin tekee omat ratkaisunsa. Aloittaja tehkööt omansa mutta niin saa tehdä mieskin.
Vierailija kirjoitti:
No aika paha paikka. Sinä olet siellä onneton ja mies kaupungissa. Jonkunlainen kompromissi tuossa pitää kehittää. Selitä miehelle, että tuo nykyjärjestely ei ole reilu, kun mies on 100 % onnellinen ja sinä 0 %. Molemmille 50-50, niin alkaa olemaan reilua.
Erolla uhkailu tuollaisessa asiassa osoittaa kyllä äärimmäistä kypsymättömyyttä ja itsekkyyttä. En kovin nopeasti unohtaisi, että miestä ei yhtään kiinnosta minun hyvinvointi.
Mutta eihän apkaan ole yhtään kiinnostunut miehen hyvinvoinnista
Vierailija kirjoitti:
Meillä vähän sama tilanne, mutta toisinpäin. Asutaan maalla ilman kaikkia mukavuuksia, enkä mä halua täältä koskaan pois. Mies taas ehdottelee muuttoa yhteen, toiseen tai kolmanteen kaupunkiin. Ja minä en halua. Mies taas ei halua muuttaa yksin, joten täällä pysymme ainakin toistaiseksi.
Nyt mulla mahdollisesti työt loppumassa enkä uutta työtä täältä helposti saa. Miehen mielestä se olisi oivallinen syy muuttaa muualle. Mutta ei.
Olet mieluummin työtön siellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No aika paha paikka. Sinä olet siellä onneton ja mies kaupungissa. Jonkunlainen kompromissi tuossa pitää kehittää. Selitä miehelle, että tuo nykyjärjestely ei ole reilu, kun mies on 100 % onnellinen ja sinä 0 %. Molemmille 50-50, niin alkaa olemaan reilua.
Erolla uhkailu tuollaisessa asiassa osoittaa kyllä äärimmäistä kypsymättömyyttä ja itsekkyyttä. En kovin nopeasti unohtaisi, että miestä ei yhtään kiinnosta minun hyvinvointi.
Mutta eihän apkaan ole yhtään kiinnostunut miehen hyvinvoinnista
Miten niin ei ole kun viikottain kävis tapaamassa?
"Olen myös joskus miettinyt miten meidän käy jos/kun olemme niin vanhoja ja huonossa kunnossa että ison syrjäisen ok-talon asuminen käy ylivoimaiseksi."
Miksi mietit tätä etukäteen? Jos kerran kaupungissa on jo asunto, miksi murehtia. Vai onko vain tekosyy saada mieskin muuttamaan pois kotoaan.
Vierailija kirjoitti:
"Olen myös joskus miettinyt miten meidän käy jos/kun olemme niin vanhoja ja huonossa kunnossa että ison syrjäisen ok-talon asuminen käy ylivoimaiseksi."
Miksi mietit tätä etukäteen? Jos kerran kaupungissa on jo asunto, miksi murehtia. Vai onko vain tekosyy saada mieskin muuttamaan pois kotoaan.
Tämä. Voi muuttaa sitten jos ei enää pysty asumaan.
Jos pimeys käy raskaaksi, niin lisätkää valaistusta reilusti. Paljon pihavaloja, valoköysiä ym. niin, että pihapiirissä tuntuu valoisalta. Nuo ei maksa älyttömiä, eikä ledit kuluta sähköä kovinkaan paljon. Tällä voi jo olla iso vaikutus siihen, kuinka koko paikka näyttäytyy ja kuinka pimeys vaikuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä tiedän erään miehen jonka puoliso on arkipäivät toisella paikkakunnalla töiden vuoksi. On kotona miehen luona viikonloppuisin ja loma-aikoina. Arkisin mies harrastaa kiihkeää seksiä mun kanssa.
No sehän on hyvä että mun mies saa pildeä eikä mun tarvitse vaivautua. win-win mulle sekä sulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Olen myös joskus miettinyt miten meidän käy jos/kun olemme niin vanhoja ja huonossa kunnossa että ison syrjäisen ok-talon asuminen käy ylivoimaiseksi."
Miksi mietit tätä etukäteen? Jos kerran kaupungissa on jo asunto, miksi murehtia. Vai onko vain tekosyy saada mieskin muuttamaan pois kotoaan.
Tämä. Voi muuttaa sitten jos ei enää pysty asumaan.
Ei se ihan näin mene. Isosta, syrjässä sijaitsevasta omakotitalosta on lähdettävä silloin, kun sen revohkan vielä jaksaa viedä kunnialla läpi. Iso omakotitalo, jossa on asuttu vuosia tarkoittaa käytännössä yleensä sitä, että tavaraa on kertynyt nurkat täyteen. Sanoisin, että muuttopuuhiin kannattaa ryhtyä reilusti alle seitsemänkymppisenä.
Avioliitto/parisuhde on täynnä luopumista, mutta niin elämä yleensä on. Viimeiseksi luovut elämästä.
Tasapaino on tärkeää. Luopuvatko kummatkin toistensa hyväksi vai luopuuko vain toinen.
Keskusteluja voinee käydä toisinkin kuin vain vaatimusten tasolla.
Jos pimeys ahdistaa, niin miksi et käytä valoja? Kuulostaa jotenkin avuttomalta, jos ei osaa ratkoa tuollaisia yksinkertaisia ongelmia.
Ja lisäksi sanot, että sinulla on eristyneisyyden tunne. Sinulla on siis tunne, ja sen vuoksi haluat muuttaa. Mikä siinä on vaikeaa käsitellä sitä tunnetta, että mistä se tulee ja miksi se tunne ahdistaa sinua?
Sinä haluat mieluummin avioeron kuin laittaa valoja päälle ja käsitellä selkeän nimeämäsi tunteen.
Mies asuu vanhassa sukunsa talossa, joten on päivänselvää, että se on miehelle hyvin rakas paikka eikä hän ole millään ympäripuhumisella muuttamassa sieltä pois.
Tuo vanhuuden pelkääminen maalla on vain kauhukuvien maalailua. Asun itse maalla, ja tunnen kymmenittäin hyvin iäkkäitä vanhuksia, jotka asuvat siinä vanhassa sukutalossaan edelleen 80 - 90-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Kukin tekee omat ratkaisunsa. Aloittaja tehkööt omansa mutta niin saa tehdä mieskin.
Juuri näin. Näin maalla asuvana tiedän, että täällä ei ole kuin poikkeuksena sellaisia keski-ikäisiä miehiä, jotka muuttaisivat kaupunkiin yhtään mistään syystä. Nuorista miehistä tietenkin osa lähtee kaupunkiin, mutta maalle jääneet eivät myöhemmin enää ala viihtymään kaupungissa. Se vain on se realiteetti.
Vierailija kirjoitti:
Jos pimeys ahdistaa, niin miksi et käytä valoja? Kuulostaa jotenkin avuttomalta, jos ei osaa ratkoa tuollaisia yksinkertaisia ongelmia.
Ja lisäksi sanot, että sinulla on eristyneisyyden tunne. Sinulla on siis tunne, ja sen vuoksi haluat muuttaa. Mikä siinä on vaikeaa käsitellä sitä tunnetta, että mistä se tulee ja miksi se tunne ahdistaa sinua?
Sinä haluat mieluummin avioeron kuin laittaa valoja päälle ja käsitellä selkeän nimeämäsi tunteen.
Mies asuu vanhassa sukunsa talossa, joten on päivänselvää, että se on miehelle hyvin rakas paikka eikä hän ole millään ympäripuhumisella muuttamassa sieltä pois.
Älä vääristele ja gaslightaa.
Ap ei halua avioeroa. Se, että mies uhkailee erolla ei ole sama asia kuin naisen halu erota.
Vanhuus ei tule yksin. Pimeys, eristäytyneisyys ja miehen kotipaikassa asutut vuosikymmenet antavat luvan olettaa että ehkä Ap:nkin mielipiteelle voisi antaa painoarvoa.
Miehelle voi olla tärkeää asua sukutalossa ja hänestä voi olla mukavaa puuhastella okt:n parissa.
Ap:lle okt maalla voi olla liikaa.
Fiksu mies olisi alkanut rakentaa kompromissia, kuten kaupunkilomia talven kalseutta katkaisemaan tai kaupunkiasuntoa puolisonsa mielen virikkeeksi. Yksioikoisella ja pahaenteisellä uhkauksella voi saada pelkäämänsä seuraukset.
Olen varmaan kamala ihminen, mutta minä muuttaisin tuossa tilanteessa talveksi kaupunkiin, ihan sama mitä mietä mies olisi.
Vierailija kirjoitti:
Tuo vanhuuden pelkääminen maalla on vain kauhukuvien maalailua. Asun itse maalla, ja tunnen kymmenittäin hyvin iäkkäitä vanhuksia, jotka asuvat siinä vanhassa sukutalossaan edelleen 80 - 90-vuotiaana.
Tämä. Me muutettiin maalle melkein ilman mukavuuksia yli 50-vuotiaina. Ei huolta huomisesta!
Ei, kyllä olen n. 50% onnellinen asuinpaikastamme koska kesä on täällä ihana. Talvikuukaudet on käyneet raskaiksi ja sen ajan voisin asua kaupungissa.